hyi saatana! oikeesti nostan näkymätöntä hattua teille, että kykenette asumaan ivanin kanssa vesivahingon, TOUKKIEN (oksennus), homeen, lian ja saastan ja ties mistä huolimatta.
nyt miettii tämä tyttö että miten voitte? toivottavasti ivan ei tuo enenpää tuholaisongelmia. hrrr..
Hyi helvetti! Minä tulisin hulluksi (tai siis, hullummaksi) jos joutuisin asumaan Ivanin kanssa. En voisi syödä enää mitään kun koko ajan pyörisi mielessä että jospa ruuassa onkin piilossa jokin ötökkä...
Voimia, äijät.
14. marraskuuta 2008 klo 23.50
Anonyymi sanoi...
Pojat käyneet eläinkaupassa toukkaostoksilla? Noh, ei anneta totuuden pilata hyvää stooria.
15. marraskuuta 2008 klo 6.14
Anonyymi sanoi...
kuvottavaa, ei olisi pitänyt lukea tätä syödessä
15. marraskuuta 2008 klo 14.37
Anonyymi sanoi...
rss feedistä katsoin innoissani että uusi postaus teiltä. Päätin sitten hakea aamiaista ja lukea tämän sitä syödessä. En olisi tehnyt niin jos olisin tiennyt postauksen sisällön.
15. marraskuuta 2008 klo 15.42
Anonyymi sanoi...
Olisitte antaneet Ivanin hoitaa tuholaiset viherahon malliin: http://www.youtube.com/watch?v=e7uvr0UIbcQ :-)
wautsi! tuo kyllä päihitti oman parhaan kokemukseni mennen tullen! törmäsin viime vuosituhannen alkuhämärissä pihasaunassa hevosmuurahaisiin.... hävisin taistelun myrkyistä huolimatta n. seitsemännen muovikassillisen jälkeen, pelkäsin että hyyskä hajoaa kasaan jos kaikki muurahaiset poistuvat hirsistä.
odotan jännityksellä seuraavaa sessiota. aamiaisella tai ilman. eet lemmikin hankkimista? joku pikkulisko tai hämppäri voisi viihtyä huushoillissanne hyvinkin eikä ravinnon hankkiminen toisi lisäkustannuksia...?
höh? joku nappasi osan kommentista varmaan kateuksissaan... viimeisen kappaleen piti alkaman: oletteko harkinn
15. marraskuuta 2008 klo 21.43
Anonyymi sanoi...
Tiivistän tuntemukseni yhteen sanaan: HYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYI
15. marraskuuta 2008 klo 21.56
Anonyymi sanoi...
Kiitos taas "herkullisesta" tilannepäivityksestä. Niin kauheaa kun teillä siellä varmasti onkin, minä ainakin oon hirnunut itseni läkähdyksiin näitä lukiessa.
15. marraskuuta 2008 klo 22.55
Anonyymi sanoi...
Teidän olisi pitänyt ostaa siili. Olisi ollut piikkikasa onnesta soikeana kun kämppä täynnä namipaloja. :)
16. marraskuuta 2008 klo 6.11
Anonyymi sanoi...
No yök sentään vaan. Viittä vajaa että en oksentanut. Jaiks.
Melkeinpä suosittelen itsekin teille sitä hämähäkin, tai pienen liskon, hommaamista elätiksi jos noita toukkia tulee enemmänkin.
17. marraskuuta 2008 klo 17.48
Anonyymi sanoi...
Eipä vähään aikaan tekisi mieli valmista ruokaa tuossa keittiössä tai ainakaan säilyttää sitä siellä. Lohduttavaa kuitenkin onse, että varmasti usealla päivämme aikana nautitulla suupalalla nautimme myös kaikenmoisia ötököitä. Useinmiten nuo ruualle persot otukset eivät ole ihan noin suuria. Ja syödäänhän toukkia ja muita otuksia ympäri maailmaa ihan tarkoituksellakin. :)
17. marraskuuta 2008 klo 18.06
Anonyymi sanoi...
Te ootte totaalisen hulluja! En asuisi tuon sikapossun kanssa päivääkään, vaikka joutuisin itse muuttamaan pois. En vaikka asunto olisi halpa ja muuten upea. hyhhyh!
Löytyy kaikista hyvin varustetuista autokorjaamoista.
17. marraskuuta 2008 klo 23.59
Anonyymi sanoi...
Luin nää kaikki putkeen ja repesin yli 10 kertaa :D. Tästä sais kirjan ja sarjan ja leffan.
19. marraskuuta 2008 klo 0.38
Anonyymi sanoi...
Työpäivien piristykseksi käväsin taas lukemassa solutoveria. Hyi kamala! Hattua pitää nostaa kärsivällisyydellenne ! :)
19. marraskuuta 2008 klo 9.23
Anonyymi sanoi...
Olen varmaan se klassinen tapaus, mutta lukemisen jälkeen on vaan niiiiin sellainen olo että jokainen toukka tuosta pullosta kiipeilee päälläni ja ruoissani tuolla keittiössä, siivoan kohta varmaan kuivakaapin ja jääkaapin ötököiden pelossa. Joten kiitos, ehkä siivous olisi muutenkin paikallaan! Ivanista siis onkin hyötyä :) (ainakin hetkellisesti..)
19. marraskuuta 2008 klo 14.18
Anonyymi sanoi...
Hui! Menenpä siivoamaan karmeassa kunnossa olevan keittiöni samantien...
19. marraskuuta 2008 klo 20.57
Anonyymi sanoi...
HYVÄ POJJAT TÄSSÄ IVAN
20. marraskuuta 2008 klo 10.20
Anonyymi sanoi...
No ootte työ kommentoijat herkkähipäisiä jos muutama toukka vie ruokahalut ja kuvottaa/oksettaa.
Toki tuollaiset nyt kämpästä haluaa ulos, ei siis solun asukeista puhe, vaan kommentoijista.
Menkää metsään, sielä on lisäää kaikenmailman mötiäisiä. Aijoo, mutta ei sielä kehä 3: sisällä mitään metsää ole.
21. marraskuuta 2008 klo 8.23
Anonyymi sanoi...
Teilla on varmaan aika lailla vaikeuksia saada pysyvia seurustelusuhteita, jotenkin tuntuu etta kovinkaan moni meista naissukupuolen edustajista ei vapaaehtoisesti kerran tuon teidan morskan nahtyaan sinne toiste astuisi! Otan oikeasti osaa.
Joo, ei tänne todellakaan ketään kauniimman sukupuolen edustajia ole voinut tuoda, normaalisti te juoksisitte karkuun jo parkkipaikalla. (Emilia ehkä ei?) :)
28. marraskuuta 2008 klo 22.02
Anonyymi sanoi...
tässäpä hyvä proteiinipitoinen hedelmäsmoothie aamupalaksi: pilko banaania ja muita hedelmiä maun mukaan, lorauta sekaan hunajaa ja maitoa/jogurttia sekä pistä sangria pullosta pari toukkaa sekaan. sekoita tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella. nauti korkeasta lasista. mmmmmmmm
4. joulukuuta 2008 klo 0.11
Anonyymi sanoi...
siis mitä helvettiä?!?! ei tätä voi uskoo todeksi. ei tollasia ihmisiä voi oikeesti olla olemassa? oon nähny ja kokenu aika paljon, mut toi on kyl kaiken huippu. ettekö te jätkät saa oikeesti kuriin tota tyyppiä? väkivaltahan tunnetusti lopettaa vittuiluin, miks se ei lopettais Ivania?
8. joulukuuta 2008 klo 21.06
Anonyymi sanoi...
ääh lopettakaa jo toi "EKS TE SAA TOTA IVANIA KURIIN" -taivastelu...
5. syyskuuta 2009 klo 21.37
Eponyym sanoi...
Hyvä hetki olla syömässä nuudeleita...
20. helmikuuta 2012 klo 15.14
No, tämä päivä oli pakko nähdä. Kuten osa teistä lukijoista jo kommenteissa aikoinaan ennusti, että ihme jos jätteiden jäljiltä ei muita elukoita tulisi meidän soluumme asumaan. - Nyt niitä tuli, ja paljon.
Päivä alkoi kuin muutkin päivät, menin keittiöön tekemään jotain pientä purtavaa, väistellen pahimpia jätöksiä, ja yrittäen löytää edes hieman hygieenisempaa työtilaa syötävän valmistamiseen. Siinä työtilaa etsiessäni satuin vilkaisemaan keittiön kattoa kohti ja aloin ihmettelemään, että mitä pieniä halkeamia tuolla oikein on. Niitä vähän aikaan tuijotettuani tein havainnoin jota en olisi halunnut tehdä - "halkeamat" näyttivät liikkuvan...
Silmälasit haettuani totuus paljastui minulle entistä kirkkaamin. Katossa majaili neljästä kuuteen kappaletta 1-2 cm:n pituisia pieniä kellertäviä toukkia. Se mistä toukat olivat peräisin oli vielä hämärän peitossa. Itselläni oli kuitenkin jo kiire ja en ennättänyt toukkia, tai niiden alkuperää tarkemmin tutkimaan. Ilmoitin löydöstäni Cestorille ja kaukolle, ja kehotin heitä tutkimaan löytöäni tarkemmin.
Cestor ja kauko tarttuivatkin tuumasta toimeen ja alkoivat jäljittämään uusien asukkaidemme alkuperää. Kuin vihikoirat he seurasivat toukkien jättämää hajujälkeä ja jäljittivät toukkien sijaintia... Tai totta puhuen suunnistivat suoraan Ivanin kuivamuonakaappia tutkimaan. Kaapin ovea raotettuaan he huomasivat muutaman toukan ja pari perhosta muistuttavaa otusta kaapin takaseinässä. Tämä riitti heille todisteeksi, että toukat ovat jostain kaapissa olevasta pussista peräisin. Muutaman minuutin kaapin sisältöä analysoiden, tutkijatiimimme päätyi avoimen kaurapuuropussin pariin. Tuijotettuaan pussin sisältöä tovin, he huomasivat sen sisällön liikkuvan ja kuhisevan elämää...
[Image]
Kenties jo hieman hulluiksi Ivanin keskuudessa tulleet Cestor ja kauko keksivät aloittaa uudenkaltaisen vielä nimeättömän seurapelin. Nimitys "Toukan metsästys" kaiketi kuvaa parhaiten seuraavia tapahtumia.
Touhutiimimme aloitti pelin levittämällä ruokapöydälle pari sanomalehteä ja kaatamalla puuropussin sisällön lehtien päälle. Pussin kauheudet valkenivat heille nopeasti. Toukkia oli paljon, todella paljon... Yksitellen kerättyään kaikki toukat vanhaan tyhjään Sangria-pulloon sekä seottuaan laskutoimituksissaan muutamaan otteeseen, he saivat lopulliseksi saldokseen yli 90 toukkaa. Ja teille arvoisat lukijat ikuistimme saaliin useaan valokuvaan sekä videoon. Olkaa hyvät, ja anteeksi.
[Image] [Image]
Ja sitten se video (anteeksi nyt vielä kerran):
[Video]
Ivan ei operaation aikaan ollut paikalla ja hyvä niin, koska hän todennäköisesti olisi syönyt pussin sisällön kehuen proteiinipitoista annostaan.
Keittiö näytti olevan puhdas tuholaisista ja ainut muisto heidän olemmassa olostaan oli pulloon vangiksi kerätyt toukat.
Koitti uusi aamu, ja keittiöön mennessä katossa oli n. 10 toukkaa lisää. Pullosta nämä kaverit eivät voineet karata vaan uudet ystävämme olivat tulleet katon ja seinän välisistä muutaman senttimetrin korkuisista raoista, joita asuntomme on siis täynnä. Lisäksi osa toukista oli jo ehtinyt kehittyä lentäviksi elukoiksi. Tilanne alkoi vaikuttamaan mahdottomalta ja lähdin kaukon avustuksella selvittämään mitä helvetin otuksia tänne on pesiytynyt. Parinkymmenen minuutin googlailun jälkeen olimme sataprosenttisen varmoja, että keittiössämme asui Intialainen Jauhokoisa, muutaman sukupolven kera.
Lajimäärityksen jälkeen totesimme, että ainut vaihtoehto on ilmoittaa vuokranantajalle, että meillä olisi täällä paha tuholaisongelma Ivanin lisäksi. Homma etenikin ilmoituksen jälkeen vauhdikkaasti ja vuokranantajamme ilmoitti asiasta huoltoyhtiöön. Tästä muutaman päivän kuluttua minulle soitti herra myrkyttäjä ja pahoitteli, että ei ole aikasemmin ollut yhteydessä. Harmi vaan, että myrkyttäjä soitti ilmoittaakseen olevansa flunssassa ja ei pysty tuholaisia karkoittamaan vasta kuin puolentoista viikon päästä.
Ivania vuoden kestäneenä ei muutama jauhokoisa tuntunut enää missään. Aloitimme liittoutuneiden kanssa ryhmäterapiapelin, jossa metsästimme lentäviä koisia liiskaten niitä 1,5 viikon aikana yhteensä noin 100 kappaletta. Myrkyttäjällekin jäi vielä hyvin työsarkaa, koska vaikka kaikki näkyvissä olevat koisat saikin tapettua, seuraavana aamuna niitä oli jälleen 3-10 kappaletta lisää. Lopullisissa tuloksissa kauko onnistui nappaamaan pelissämme voiton 39 tapolla.
Herra myrkyttäjä vihdoin saapui ja käsitteli koko asunnon jollain hyönteisille tarkoitetulla hermomyrkyllä, vakuuttaen että se ei ole ihmisille ollenkaan vaarallista. Kunhan ei mene missään nimessä kahteen tuntiin lähellekkään myrkytettyjä alueita...
Myrkky tepsi, toukat ja koisat hävisivät, Ivan valitettavasti ei.
Myrkyttäjän poistuessa hän tokaisi, että ei ole koskaan nähnyt näin paljon koisia muualla kuin leipomoissa, joissa ne kuulemma tykkäväät asustaa. Kai tuota voi pitää jonkin asteisena saavutuksena, ellei jopa kohteliasuutena myrkyttäjän puolelta.
Kiitos myrkyttäjälle ja uusia otuksia odotellessa.
"Tuholaisia ja torjuntaa"
29 kommenttia -
hyi saatana! oikeesti nostan näkymätöntä hattua teille, että kykenette asumaan ivanin kanssa vesivahingon, TOUKKIEN (oksennus), homeen, lian ja saastan ja ties mistä huolimatta.
nyt miettii tämä tyttö että miten voitte? toivottavasti ivan ei tuo enenpää tuholaisongelmia. hrrr..
14. marraskuuta 2008 klo 23.25
Hyi helvetti! Minä tulisin hulluksi (tai siis, hullummaksi) jos joutuisin asumaan Ivanin kanssa. En voisi syödä enää mitään kun koko ajan pyörisi mielessä että jospa ruuassa onkin piilossa jokin ötökkä...
Voimia, äijät.
14. marraskuuta 2008 klo 23.50
Pojat käyneet eläinkaupassa toukkaostoksilla? Noh, ei anneta totuuden pilata hyvää stooria.
15. marraskuuta 2008 klo 6.14
kuvottavaa, ei olisi pitänyt lukea tätä syödessä
15. marraskuuta 2008 klo 14.37
rss feedistä katsoin innoissani että uusi postaus teiltä. Päätin sitten hakea aamiaista ja lukea tämän sitä syödessä. En olisi tehnyt niin jos olisin tiennyt postauksen sisällön.
15. marraskuuta 2008 klo 15.42
Olisitte antaneet Ivanin hoitaa tuholaiset viherahon malliin: http://www.youtube.com/watch?v=e7uvr0UIbcQ :-)
15. marraskuuta 2008 klo 18.47
wautsi!
tuo kyllä päihitti oman parhaan kokemukseni mennen tullen! törmäsin viime vuosituhannen alkuhämärissä pihasaunassa hevosmuurahaisiin.... hävisin taistelun myrkyistä huolimatta n. seitsemännen muovikassillisen jälkeen, pelkäsin että hyyskä hajoaa kasaan jos kaikki muurahaiset poistuvat hirsistä.
odotan jännityksellä seuraavaa sessiota. aamiaisella tai ilman.
eet lemmikin hankkimista? joku pikkulisko tai hämppäri voisi viihtyä huushoillissanne hyvinkin eikä ravinnon hankkiminen toisi lisäkustannuksia...?
15. marraskuuta 2008 klo 21.41
höh?
joku nappasi osan kommentista varmaan kateuksissaan...
viimeisen kappaleen piti alkaman: oletteko harkinn
15. marraskuuta 2008 klo 21.43
Tiivistän tuntemukseni yhteen sanaan:
HYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYI
15. marraskuuta 2008 klo 21.56
Kiitos taas "herkullisesta" tilannepäivityksestä. Niin kauheaa kun teillä siellä varmasti onkin, minä ainakin oon hirnunut itseni läkähdyksiin näitä lukiessa.
15. marraskuuta 2008 klo 22.55
Teidän olisi pitänyt ostaa siili. Olisi ollut piikkikasa onnesta soikeana kun kämppä täynnä namipaloja. :)
16. marraskuuta 2008 klo 6.11
No yök sentään vaan. Viittä vajaa että en oksentanut. Jaiks.
16. marraskuuta 2008 klo 23.56
Te ootte mun arjen sankareita.
17. marraskuuta 2008 klo 10.50
Melkeinpä suosittelen itsekin teille sitä hämähäkin, tai pienen liskon, hommaamista elätiksi jos noita toukkia tulee enemmänkin.
17. marraskuuta 2008 klo 17.48
Eipä vähään aikaan tekisi mieli valmista ruokaa tuossa keittiössä tai ainakaan säilyttää sitä siellä. Lohduttavaa kuitenkin onse, että varmasti usealla päivämme aikana nautitulla suupalalla nautimme myös kaikenmoisia ötököitä. Useinmiten nuo ruualle persot otukset eivät ole ihan noin suuria. Ja syödäänhän toukkia ja muita otuksia ympäri maailmaa ihan tarkoituksellakin. :)
17. marraskuuta 2008 klo 18.06
Te ootte totaalisen hulluja! En asuisi tuon sikapossun kanssa päivääkään, vaikka joutuisin itse muuttamaan pois. En vaikka asunto olisi halpa ja muuten upea. hyhhyh!
17. marraskuuta 2008 klo 19.44
Suosittelen kokeilemaan tätä: http://img204.imageshack.us/my.php?image=antiivan2di8.jpg
Löytyy kaikista hyvin varustetuista autokorjaamoista.
17. marraskuuta 2008 klo 23.59
Luin nää kaikki putkeen ja repesin yli 10 kertaa :D. Tästä sais kirjan ja sarjan ja leffan.
19. marraskuuta 2008 klo 0.38
Työpäivien piristykseksi käväsin taas lukemassa solutoveria. Hyi kamala! Hattua pitää nostaa kärsivällisyydellenne ! :)
19. marraskuuta 2008 klo 9.23
Olen varmaan se klassinen tapaus, mutta lukemisen jälkeen on vaan niiiiin sellainen olo että jokainen toukka tuosta pullosta kiipeilee päälläni ja ruoissani tuolla keittiössä, siivoan kohta varmaan kuivakaapin ja jääkaapin ötököiden pelossa. Joten kiitos, ehkä siivous olisi muutenkin paikallaan! Ivanista siis onkin hyötyä :) (ainakin hetkellisesti..)
19. marraskuuta 2008 klo 14.18
Hui! Menenpä siivoamaan karmeassa kunnossa olevan keittiöni samantien...
19. marraskuuta 2008 klo 20.57
HYVÄ POJJAT TÄSSÄ IVAN
20. marraskuuta 2008 klo 10.20
No ootte työ kommentoijat herkkähipäisiä jos muutama toukka vie ruokahalut ja kuvottaa/oksettaa.
Toki tuollaiset nyt kämpästä haluaa ulos, ei siis solun asukeista puhe, vaan kommentoijista.
Menkää metsään, sielä on lisäää kaikenmailman mötiäisiä. Aijoo, mutta ei sielä kehä 3: sisällä mitään metsää ole.
21. marraskuuta 2008 klo 8.23
Teilla on varmaan aika lailla vaikeuksia saada pysyvia seurustelusuhteita, jotenkin tuntuu etta kovinkaan moni meista naissukupuolen edustajista ei vapaaehtoisesti kerran tuon teidan morskan nahtyaan sinne toiste astuisi! Otan oikeasti osaa.
28. marraskuuta 2008 klo 3.38
Joo, ei tänne todellakaan ketään kauniimman sukupuolen edustajia ole voinut tuoda, normaalisti te juoksisitte karkuun jo parkkipaikalla. (Emilia ehkä ei?) :)
28. marraskuuta 2008 klo 22.02
tässäpä hyvä proteiinipitoinen hedelmäsmoothie aamupalaksi: pilko banaania ja muita hedelmiä maun mukaan, lorauta sekaan hunajaa ja maitoa/jogurttia sekä pistä sangria pullosta pari toukkaa sekaan. sekoita tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella. nauti korkeasta lasista. mmmmmmmm
4. joulukuuta 2008 klo 0.11
siis mitä helvettiä?!?! ei tätä voi uskoo todeksi. ei tollasia ihmisiä voi oikeesti olla olemassa? oon nähny ja kokenu aika paljon, mut toi on kyl kaiken huippu. ettekö te jätkät saa oikeesti kuriin tota tyyppiä? väkivaltahan tunnetusti lopettaa vittuiluin, miks se ei lopettais Ivania?
8. joulukuuta 2008 klo 21.06
ääh lopettakaa jo toi "EKS TE SAA TOTA IVANIA KURIIN" -taivastelu...
5. syyskuuta 2009 klo 21.37
Hyvä hetki olla syömässä nuudeleita...
20. helmikuuta 2012 klo 15.14