Kieltämättä Wikipediassa on aika kattava artikkeli Douglasista ja Social Creditistä. Hyvä niin.
Oikeastaan yllätyin itse koska usein näyttää olevan niin että tämänkaltaiset tiedot eivät sovi Wikipedian ylläpidolle. Social Credit olisi totetuessaan vienyt leivän monelta ylläpidon sukulaiselta.
Suurin vastus on siis edelleen odotettavissa kansainvälisten pankkiritalojen suunnalta.
2. joulukuuta 2008 klo 21.24
Nimetön sanoi...
Juu, ..tämän listan ensimmäinen kirja löytyi vielä lisäksi, ks. www.archive.org
The community's credit; a consideration of the principles and proposals of the social credit movement (1922) http://www.archive.org/ details/communityscredit00hattrich
miljardit on yhtäkuin biljoonat ja tuhannet biljoonat on tuhansia miljardeja, ts. triljoonia, lukeeko otsikossa mainittu summa 8,5 biljoonaa ihan tarkoituksella niin vai pitäisikö siinä lukea 8.5 triljoonaa?
kuten lukee alempana siinä listattujen summien sarakkeessa?
"...the Barings, the Rotschilds, the Arkwrights, the Ricardos, have been the representatives of a virtual monopoly of wealth, should so far exteud its baneful operation, as that we should become a whole nation of millionaires..." (Credit Pernicious by Archibald Rosser 1834, s. 75).
3. joulukuuta 2008 klo 8.29
Nimetön sanoi...
Globaalin talouden mahdollisuus on toisaalta sinänsä melko yksinkertaisen ratkaisun idean oivaltaminen ja toisaalta yksilöiden tahto tämän yhteiskunnallinen luototus (social credit) ja perustulo -ratkaisun toteuttamisessa käytännössä.
Ongelmanratkaisusta
"..Ratkaisevaa monimutkaisten ongelmien ratkaisussa on ongelma-avaruuden rajoittaminen merkityksellisen tiedon avulla, joka auttaa erottamaan lupaavat etsintäsuunnat muista.." Kolme näkökulmaa asiantuntijuuden tutkimiseen -artikkeli, Hakkarainen jne. Psykologia-lehti 06/2002
Tämä FED-kirja kriittiselle lukijalle - tiedämmekö toisin..
C. H. Douglas Credit-power and democracy : with a draft scheme for the mining industry (1921), s. 45 "...We are now perhaps in a position to see to where the present system has brought us."
Lasse nyt unohtaa että suomessa ei ole enää omaa kansallista valuuttaa, eikä kahden miljardin vajaus koko euroalueella hetkauta juuri pätkääkään.
Kun valtio haluaa maksaa velkaansa niin velan maksu tapahtuu niin että kun vaikka Suomen paperiteollisuus vie tuotteitaan siihen valuutta alueeseen josta lainakin on otettu, vaikkapa japaniin (jenit) tai Usaan (dollarit), niin suomen valtio osallistuu kaupan tekoon siten että paperin myyjä antaa saamansa valuutan (jenit, dollarit) valtiolle, ja valtio antaa vastaavan valuuttakurssin mukaan euroja sille paperinmyyjälle.
velat on siis maksettava tavallaan vientituotteina, siis jos suomesta ei ole riittävästi vientiä niihin maihin joista velka on otettu, niin velanmaksukyky kärsii.
nyt kun euro on euroopan keskuspankin hallussa, niin me suomalaiset emme pysty muuttamaan oman valuuttamme ostokykyä suomessa kuten markka aikaan pystyimme, siis kykenimme tuolloin säätelemään markkamme ostovoimaa kotimaassa ja ulkomaalaisten silmissä, tarkoitti siis että jos halusimme saada vientiä aikaiseksi, noon suomen pankki alensi markan arvoa suhteessa muihin valuuttoihin jolloin ulkomaalaisten oli edullista ostaa maamme vientituotteita, mutta samalla se aiheutti että suomalaisille oli ulkomaan tuotteet suhteellisesti kalliimpia, jolloin kotimainen kysyntä sai teollisuuden menestymään.
nyt ollaan eurovaluutassa eikä tämmöiset kikkailut enään onnnistu yhtä joustavasti, jenkeille päinvastoin näyttää kyllä onnistuvan, ja he hyötyy siitä jatkuvasti vaikka heillä onkin aikamoinen finanssikriisi päällä.
3. joulukuuta 2008 klo 21.40
Nimetön sanoi...
Tässä on Teille linkki, olkaa hyvä - tämä pikku kirja auttaa ymmärtämään C. H. Douglasin ajattelua yhteiskunnallisesta luototuksesta (social credit); mukana myös Consumption/Production -laskukaava
Social Credit (1924) Author: Clifford Hugh Douglas http://www.archive.org/ details/SocialCredit
3. joulukuuta 2008 klo 23.47
Nimetön sanoi...
Noin yleisohjeena moniin lukemisiin haluan sanoa Teille, että kannattaa muistaa, että joskus tietolähteissä on disinformaatiota esimerkiksi Wikipediassa, joka merkitsee oikean ja väärän tiedon yhdistelmiä.
Toisaalta kenties jotain yksinkertaisesti on jäänyt tai jätetty sanomatta joskus.
FED:n historiaa.
Secrets of the Federal Reserve v. 1952 Eustace Mullins
Ahaa. Googlettamalla; Olof Ashberg -nimi esiintyi seuraavassa tekstissä "Al Gore -aiheisessa jutussa": "...Equitable Life Assurance, the namesake of the building at 120 Broadway, had on its payroll one William Schacht, a 30-year employee whose son was Hjalmar Horace Greeley Schacht. In 1918, Hjalmar worked on the board of the German National Bank, co-directing it with Emil Wittenburg. Wittenburg would go on to direct the first Soviet foreign trading bank, Ruskombank, in close contact with another very active Bolshevik financier, Olof Ashberg. Schacht would become Hitler’s economics minister, and his economic policies were implemented by the Nazi regime. There’s much more involved here, but this should suffice to illustrate the financial side of the strategic geometry in which Julius Hammer launched his career. A coordinated effort was under way by international bankers and financier families to halt the progress of humanity at all costs.."
Kas kas..todellakin Britannian Työväenpuolue oli tuolloin 1920-1930 kiinnostunut C.H. Douglasin ajatuksista. Sääli vaan että kiinnostus tyrehtyi.
Hienoa että tuollaisia vihkosia pääsee selailemaan netin avulla.
Millään muulla keinoin se ei olisi kohtuukustannuksin mahdollista.
12. joulukuuta 2008 klo 15.53
Uutisissa oli paljon hälyä siitä 700 miljardin dollarin apupaketista jota kongressi ensin äänesti kumoon ja myöhemmin sitten kuitenkin meni läpi. Tätä apupakettiratkaisua kiittivät yhteen ääneen vuoroin Sixten Korkman, vuoroin Jorma Ollila ja vuoroin Erkki Liikanen.
Kuinka ollakaan käytetty rahasumma on nyt 8.500 miljardia - eikä lainkaan 700 miljardia.
At $8.5 Trillion already pledged by the US Government, the 2008 bailout of the financial sector has become largest single expenditure ever assumed by the US Government (Or any government). Just how large you ask? We’ve now exceeded the total cost of World War 2, The New Deal, Korean War, Iraq Invasion, Vietnam, The Louisiana Purchase, The Marshall Plan, S&L Bailout, The Moon landing & NASA. COMBINED!In inflation adjusted numbers! Here’s the breakdown of the various government expenditures adjusted for inflation (In today’s dollars). World War 2 $3.6 Trillion Marshall Plan $115 Billion Louisiana Purchase $217 Billion Lunar Landing $237 Billion Savings & Loan Bailout $256 Billion Korean War $454 Billion Roosevelt New Deal $500 Billion Invasion of Iraq $597 Billion Vietnam War $698 Billion NASA $851 Billion Total: $7.5 Trillion 2008 Bailout: $8.5 Trillion (And counting)Rahat olisi voitu käyttää viisaamminkin. Tässä todetaan että USA olisi samalla rahalla voinut jättää kokonaan verottamatta seuraavat neljä vuotta. Tämä jos mikään todella olisi auttanut valkaantuneita kansalaisia ja taloutta - ja rahat olisivat silti päättyneet pankkijärjestelmään:
If the US government really wanted to help the economy, the could have eliminated the income tax for everyone for 2008. Actually, at $8.5 trillion, they could have eliminated all income tax for everyone for 2008, 2009, 2010, and 2011. Letting the people keep the fruits of their labor would have quickly increased consumption and demand. When you give a tax cut to the poor and middle class, they spend it. The rich put it in the bank.
Tässä vielä kaavio mistä näkee miten USA:n rahamäärä M3 on "kasvanut". Huomaa että velka on kasvanut tasan samalla lailla koska kaikki lisäykset rahakantaan ovat lainaa.
"8,5 biljoonaa eikä loppu vielä häämötä"
15 kommenttia -
C.H. Douglas -kirjoja
velkaongelma-asian kannalta.
Tästä Wikipedian www-osoitteesta "External links" -kohdan alkupuolelta on ladattavissa useita C.H. Douglas -kirjoja, ks.
http://en.wikipedia.org/wiki/Social_Credit#cite_note-the_Douglas_System-11
siis esimerkiksi
C.H.Douglas "Economic Democracy"
(1920); On pdf-formaatissa 9.8 MB.
-suora linkki, ks.
http://www.archive.org/details/econdemocracy00dougiala/
2. joulukuuta 2008 klo 20.15
Kieltämättä Wikipediassa on aika kattava artikkeli Douglasista ja Social Creditistä. Hyvä niin.
Oikeastaan yllätyin itse koska usein näyttää olevan niin että tämänkaltaiset tiedot eivät sovi Wikipedian ylläpidolle. Social Credit olisi totetuessaan vienyt leivän monelta ylläpidon sukulaiselta.
Suurin vastus on siis edelleen odotettavissa kansainvälisten pankkiritalojen suunnalta.
2. joulukuuta 2008 klo 21.24
Juu, ..tämän listan ensimmäinen kirja löytyi vielä lisäksi,
ks. www.archive.org
The community's credit; a consideration of
the principles and proposals of the
social credit movement (1922)
http://www.archive.org/
details/communityscredit00hattrich
Economic democracy (1920)
http://www.archive.org/
details/econdemocracy00dougiala
These present discontents,
and the Labour Party and social credit (1922)
http://www.archive.org/
details/thesepresentdisc00douguoft
Economic democracy (1920)
http://www.archive.org/
details/econdemocracy00dougiala
The control and distribution of production (1922)
http://www.archive.org/
details/controldistribut00douguoft
Credit-power and democracy :
with a draft scheme for the mining industry (1920)
http://www.archive.org/
details/creditpowerdemoc00douguoft
Mondo Politico presentation of
Major C.H. Douglas' "Social Credit"
http://www.mondopolitico.com/
library/socialcredit/socialcredit.htm
2. joulukuuta 2008 klo 21.38
miljardit on yhtäkuin biljoonat ja tuhannet biljoonat on tuhansia miljardeja, ts. triljoonia, lukeeko otsikossa mainittu summa 8,5 biljoonaa ihan tarkoituksella niin vai pitäisikö siinä lukea 8.5 triljoonaa?
kuten lukee alempana siinä listattujen summien sarakkeessa?
2. joulukuuta 2008 klo 22.37
Katsos Jukka kun nuo isot numerot ovat eri lailla englanniksi kuin suomeksi. Eli "eight point five trillion" = kahdeksan ja puoli biljoonaa.
Tässä lista. Ensin englanninkielinen ja sitten suomenkielinen:
million = miljoona
billion = miljardi
trillion = biljoona
quadrillion = ? ( en muista tätä nyt)
2. joulukuuta 2008 klo 23.16
Täältä löytyvät kaikkien suurten lukujen nimet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suurten_lukujen_nimet
3. joulukuuta 2008 klo 1.18
Mistä joku hyvä FED-historiikki?
Wikipediassa oli tämäkin C. H. Douglas -kirja;
The Douglas theory;
a reply to Mr. J.A. Hobson (1922)
http://www.archive.org/details/
douglastheoryrep00doug/
Ohessa viite, joka liittyy pankkiireihin;
http://www.archive.org/
details/creditpernicious00rossuoft
Credit Pernicious
by Archibald Rosser (1834)
"...the Barings, the Rotschilds, the Arkwrights, the Ricardos,
have been the representatives
of a virtual monopoly of wealth,
should so far exteud its baneful operation, as that we should become
a whole nation of millionaires..."
(Credit Pernicious by Archibald Rosser 1834, s. 75).
3. joulukuuta 2008 klo 8.29
Globaalin talouden mahdollisuus on toisaalta sinänsä melko yksinkertaisen ratkaisun idean oivaltaminen ja toisaalta yksilöiden tahto tämän yhteiskunnallinen luototus (social credit) ja perustulo -ratkaisun toteuttamisessa käytännössä.
Ongelmanratkaisusta
"..Ratkaisevaa monimutkaisten ongelmien ratkaisussa on
ongelma-avaruuden rajoittaminen
merkityksellisen tiedon avulla, joka auttaa erottamaan lupaavat etsintäsuunnat muista.." Kolme näkökulmaa asiantuntijuuden tutkimiseen -artikkeli, Hakkarainen jne.
Psykologia-lehti 06/2002
Tämä FED-kirja kriittiselle lukijalle - tiedämmekö toisin..
Modern Money Mechanics
Author: Federal Reserve
http://www.archive.org/
details/ModernMoneyMechanics
3. joulukuuta 2008 klo 9.53
C. H. Douglas
Credit-power and democracy :
with a draft scheme
for the mining industry (1921),
s. 45
"...We are now perhaps in a position to see to where the present system has brought us."
3. joulukuuta 2008 klo 17.53
Lasse nyt unohtaa että suomessa ei ole enää omaa kansallista valuuttaa, eikä kahden miljardin vajaus koko euroalueella hetkauta juuri pätkääkään.
Kun valtio haluaa maksaa velkaansa niin velan maksu tapahtuu niin että kun vaikka Suomen paperiteollisuus vie tuotteitaan siihen valuutta alueeseen josta lainakin on otettu, vaikkapa japaniin (jenit) tai Usaan (dollarit), niin suomen valtio osallistuu kaupan tekoon siten että paperin myyjä antaa saamansa valuutan (jenit, dollarit) valtiolle, ja valtio antaa vastaavan valuuttakurssin mukaan euroja sille paperinmyyjälle.
velat on siis maksettava tavallaan vientituotteina, siis jos suomesta ei ole riittävästi vientiä niihin maihin joista velka on otettu, niin velanmaksukyky kärsii.
nyt kun euro on euroopan keskuspankin hallussa, niin me suomalaiset emme pysty muuttamaan oman valuuttamme ostokykyä suomessa kuten markka aikaan pystyimme, siis kykenimme tuolloin säätelemään markkamme ostovoimaa kotimaassa ja ulkomaalaisten silmissä, tarkoitti siis että jos halusimme saada vientiä aikaiseksi, noon suomen pankki alensi markan arvoa suhteessa muihin valuuttoihin jolloin ulkomaalaisten oli edullista ostaa maamme vientituotteita, mutta samalla se aiheutti että suomalaisille oli ulkomaan tuotteet suhteellisesti kalliimpia, jolloin kotimainen kysyntä sai teollisuuden menestymään.
nyt ollaan eurovaluutassa eikä tämmöiset kikkailut enään onnnistu yhtä joustavasti, jenkeille päinvastoin näyttää kyllä onnistuvan, ja he hyötyy siitä jatkuvasti vaikka heillä onkin aikamoinen finanssikriisi päällä.
3. joulukuuta 2008 klo 21.40
Tässä on Teille linkki, olkaa hyvä - tämä pikku kirja auttaa
ymmärtämään C. H. Douglasin ajattelua yhteiskunnallisesta luototuksesta (social credit); mukana myös
Consumption/Production -laskukaava
Social Credit (1924)
Author: Clifford Hugh Douglas
http://www.archive.org/
details/SocialCredit
3. joulukuuta 2008 klo 23.47
Noin yleisohjeena moniin lukemisiin haluan sanoa Teille, että kannattaa muistaa,
että joskus tietolähteissä on disinformaatiota esimerkiksi Wikipediassa, joka merkitsee oikean ja väärän tiedon yhdistelmiä.
Toisaalta kenties jotain yksinkertaisesti on jäänyt tai jätetty sanomatta joskus.
FED:n historiaa.
Secrets of the Federal Reserve
v. 1952 Eustace Mullins
http://www.the7thfire.com/
Politics%20and%20History/Secrets_of_the_Federal_
Reserve/secrets_of_the_federal_
reserve_TC.htm
4. joulukuuta 2008 klo 0.02
Ahaa. Googlettamalla;
Olof Ashberg -nimi esiintyi seuraavassa tekstissä "Al Gore -aiheisessa jutussa":
"...Equitable Life Assurance,
the namesake of the building
at 120 Broadway, had on its
payroll one William Schacht,
a 30-year employee whose
son was Hjalmar Horace
Greeley Schacht. In 1918,
Hjalmar worked on the board
of the German National Bank,
co-directing it with Emil Wittenburg.
Wittenburg would go
on to direct the first Soviet
foreign trading bank, Ruskombank,
in close contact
with another very active Bolshevik financier, Olof Ashberg.
Schacht would become Hitler’s economics minister, and his
economic policies were implemented by the Nazi regime.
There’s much more involved here, but this should suffice
to illustrate the financial side of the strategic geometry in
which Julius Hammer launched his career. A coordinated effort
was under way by international bankers and financier
families to halt the progress of humanity at all costs.."
http://www.larouchepub.com/
eiw/public/2008/2008_20-29/2008-29/
pdf/46-52_3528.pdf
4. joulukuuta 2008 klo 2.03
C. H. Douglas ja
Social Credit -aiheinen kirja
Labour and Social Credit; a report on the proposals of
Major Douglas [and] the "new age" ([192-?])
Author: Labour Party
(Great Britain)
http://www.archive.org/
details/laboursocialcred00labouoft
11. joulukuuta 2008 klo 13.36
Kas kas..todellakin Britannian Työväenpuolue oli tuolloin 1920-1930 kiinnostunut C.H. Douglasin ajatuksista. Sääli vaan että kiinnostus tyrehtyi.
Hienoa että tuollaisia vihkosia pääsee selailemaan netin avulla.
Millään muulla keinoin se ei olisi kohtuukustannuksin mahdollista.
12. joulukuuta 2008 klo 15.53