Minerva Krohn Osaan ja Uskallan!

Vaalivalvojaiset

2008-10-26T18:12:00.001+02:00

Vihreät vaalivalvojaiset tänään Tavastialla.
Tervetuloa juhlimaan (kunhan muistatte äänestää sitä ennen)

Kyselytunti ja kahvia

2008-10-23T11:55:00.000+02:00

Lauantaina 25.10 klo 15-16 Sanomatalon Wayne´s kahvilassa kyselytunti.

Paikalla lisäkseni oikeusministeri Tuija Brax.

Puhetta johtaa Irina Krohn.

Tarjoamme kahvia.
Tervetuloa

Vaalirahoitus

2008-10-20T20:13:00.001+02:00

Vihreät ovat olleet aina edelläkävijöitä vaalirahoituksen julkisuudessa. Omat ilmoitusrajamme ovat olleet lain määräyksiä alhaisemmat. Laki säädettiin aikoinaan Irina Krohnin lakialoitteen pohjalta.

Avoimuuden lisäämiseksi pyrimme ilmoittamaan rahoituksen jo ennen vaaleja. Alla omat vaalikuluni ja rahoittajat. Jotain pientä viilausta voi näihin tulla, mutta lähinnä omasta pussista maksettavaksi. Ei siis mitään merkittäviä ulkopuolisia rahoittajia.

Menot

Ehdokasmaksu 120
Joukkoliikennemainonta 1740
Lehtimainonta 2665
Esite + jakelu 1100
Menot yhteensä 5625

Tulot

Vihreät naiset yhteismainos 142
Etevin tuki yhteismainos 46
Kai Krohn 1000
tuki kahdelta ystävältä 200
Asuntoarvat, myyntipalkkio 300
Tulot yhteensä 1688

Yhdysvalloissa rahoitus näyttää olevan moniverroin avoimempaa. Löysin NY Timesin sivulta hakukoneen, jolla voi postinumerolla hakea kaikki ko. alueella kampanjaan rahoittaneet yksityishenkilöt.

Raide-Jokeri

2008-10-15T20:47:00.004+02:00

Päivän hyvä uutinen on tässä.
Vihdoinkin on suunnitelma raide-Jokerin toteuttamiseksi. Vihreät ehdottivat jo alunperin raideratkaisua, mutta rahoja ei siihen löytynyt. Jokeri on osoittautunut tarpeelliseksi. Käyttäjiä on paljon ja siksi bussien kapasitetti ei enää riitä.

Ennakkoäänestys alkoi tänään ja jatkuu 21.10 asti. Mukaan riittää kuvallinen henkkari. Postissa tullutta äänestyslippua ei siis tarvitse olla mukana.

Palvelut ja turvallisuus

2008-10-12T21:55:00.003+02:00

Viime viikko hurahti töissä ja vaalitouhuissa. Torstaina oli kolmen suuren puolueen paneeli palveluista. Onnistunut tilaisuus. Juontajana oli Helsingin Uutisten päätoimittaja Risto Hietanen, joka piti meidät poliitikot hyvin asiassa. Yleisöäkin oli enemmän kuin vaalitilaisuuksissa yleensä, mutta lisääkin olisi mahtunut. Tiistaina 14.10 on samalla idealla kaavoitus + asuminen paneeli, jota suosittelen. etenkin kun Vihreistä paikalla on Otto ja Ode, jotka molemmat puhuvat fiksuja.

Palvelupaneelin lopuksi meitä pyydettiin sanomaan kolme konkreettista palveluihin liittyvää asiaa, joilla aiomme parantaa turvallisuutta. Hyvä kysymys, joka kiteytti osin käytyä keskustelua. Itse listasin seuraavat: sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäminen koulujen laadusta huolehtimalla. Hyvä koulutus on lähtökohta elämässä pärjäämiselle, ja huolehtimalla hyvästä peruskoulusta annamme lapsille paremmat lähtökohdat elämään. Toiseksi nostin perusterveydenhuollon toimivuuden. Terveyspalveluiden hyvä saatavuus lisää turvallisuutta, etenkin silloin kun itse sairastuu. Jos lääkärivajetta ei muuten saada kuntoon, pitää palvelu ostaa ulkoa. Paneeliyleisöstä joku kertoi saaneensa kehotuksen hakeutua yksityiselle. Käsittääkseni sellaisen esittäminen ei ole kunnalle sallittua. Kolmas turvallisuuteen liittyvä lupaukseni on lupaus edistää kevyttä liikennettä suosivaa kaavoitusta. Kun kadulla on muistakin kävelijöitä tai pyöräilijöitä on olo turvallisempi kuin jos ohi suhahtelee vain autoja. Olisin lisännyt vielä huumeiden käyttäjien korvaushoidot listaani, mutta Anni ehti jo mainita nämä, joten totesin Annin laittavan sen asian kuntoon.

Tänään olin Terveys-messuilla Terveyden edistämiskeskuksen kutsumana puhumassa terveyden edistämisestä, ja kaupungin roolista siinä. Omassa elämässäni olen erityisen hyvä sosiaalisten suhteiden ja yhteisöllisyyden saralla, mutta laiminlyön riittävää hyötyliikuntaa, vaikka yritänkin juosta junan perässä aina tarpeen tullen. Tein taas myös vaalilupauksia. Lupasin kevyen liikenteen lisäksi huolehtia kulttuuripalveluista, koska ne pitävät mielen vireänä. Lupasin myös tukeni laadukkaalle kouluruualle, koska joillekin lapsille se on päivän ainoa kunnon ateria. Kaupungin pitää edistää terveyttä niin että hyvät valinnat ovat kaupunkilaisille lähes automaattisia.

Vaalimökin luona auringossa paistatellessa oli pari hyvää kohtaamista. Paikalle saapuessani minua lähestyi toimittaja mikrofonin kanssa, ja kysyi puhunko ruotsia. Hänen haastattelukysymyksensä oli aionko äänestää vaaleissa. Kerroin olevani ehdolla, ja keskustelimme tulevasta äänestysaktiivisuudesta. satunnaiseksi kadulla kulkijaksi valikoitui siis kunnallisvaaliehdokas. Radio Vegan kuulijat epäilevät ehkä aiheetta vilppiä.

Toinen kohtaaminen oli 15 vuotiaan nuoren kanssa. Hänen koulutehtävänään oli kysyä kahdelta ehdokkaalta itse muotoilemansa kysymys. Hän kysyi miten parantaisin koulujen turvallisuutta. Kävimme pitkän keskustelun koulujen tilanteesta, jossa Kauhajoen tragedia oli yhtenä osana. Yhtä ratkaisua ei valitettavasti ole olemassa. Tietysti jokaisella lapsella ja nuorella pitää olla vähintään yksi turvallinen aikuinen lähellään. Opettajien ja koulukuraattorien pitää olla päteviä, koska nuoret ovat armottomia, eivätkä hyväksy epäpäteväksi kokemaansa aikuista neuvonantajakseen. Koulukiusaamisen osuus voi myös olla merkittävä. Kiusatuksi tulleissa kasvaa joskus suunnaton viha ja katkeruus. Puhuimme myös lastenkulttuurista. Kulttuuri voi olla lapselle ja nuorelle keino saada elämyksiä ja huomata että maailmassa on muutakin kuin vain heidän oma sisäinen epävarmuutensa.

Turvallisuus ja terveys eivät siis ole poliisien ja lääkärien määrästä kiinni, vaan paljon monipuolisempia molemmat.

Aurinkoa ja asuntopolitiikkaa

2008-10-05T21:58:00.002+02:00

Ihana aurinkoinen päivä Helsingissä tänään, vaikka tuuli yltyikin päivän mittaan myrskyksi. Olin muutaman tunnin Vihreiden teltalla Silakkamarkkinoilla. Aurinko lämmitti ja kuhina torilla oli mukavaa katsottavaa. Ihmiset tuntuivat myös heränneen siihen että viimeistään kolmen viikon kuluttua pitäisi osata valita oma ehdokas.

Ehdokkaistamme käytiin kysymässä vilkkaasti. Helsingin Vihreiden vaalilehti ilmestyy vasta viikon kuluttua. Vaalimökkimme, joka taitaa viime vaalien tapaan olla kasvihuone, ilmestyy Kolmen sepän aukiolle viikon päästä. Lehteä jossa teemamme ja ehdokkaat ovat esillä voi sitten hakea mökiltä. Lehti jaetaan myös kotiin ja tietysti metroasemilla ja toritapahtumissa yms. joihin ehdokkaat tukiryhmineen osallistuvat. Netistä ehdokkaat löytyvät jo nyt. Useimmilla ehdokkaillamme on kotisivut, ja nettiinhän tietoa ja ajatuksia mahtuu paljon enemmän kuin vaalilehden minitilaan, kun lehdessä esitellään kaikki 127 helsinkiläistä Vihreää ehdokasta.

Osallistuin myös Koti kaupungissa – Hem i stan yhdistyksen paneeliin. meitä oli kolme keskustelijaa, lisäkseni Risto Rautava kokoomuksesta sekä Karin Taipale demareista. Asumisen unelmista olimme monilta osin samaa mieltä, kaikki puolustivat kaupunkimaista tapaa asua. Itse politiikassa toimivana oli helpompi kuulla puheenvuoroista painotuseroja, mutta muiden kuulijoiden oli varmasti turhan vaikea löytää eroja tavoitteissamme, vaikka niitä on.

Yhtenä teeman oli tietysti kohtuuhintainen asuminen. Nostin esille Vihreiden tavoitteen autopaikkojen kustannusten siirtämisestä vain autoilijoiden maksettaviksi. Autopaikan hinta uusilla alueilla on n 30 000 euroa. Yleensä autopaikkoja (ja autoja) on yksi/kaksi asuntoa. Autoton maksaa siis puolet naapurinsa autopaikasta, eli 15 000 euroa. Tämä tekee asumiskuluissa n 100 euroa/kuukausi pääomakuluja, oli kyse omistusasunnosta tai vuokra-asunnosta. Reilumpaa olisi jos autopaikan kustannus kohdistuisi vain niiden käyttäjiin. Kaupungin virkamiehet vaan eivät mielestään löydä tämän ratkaisemiseen toimivaa mallia. Uskon että jos on tahtoa, on myös keino.

Joukkoliikenteen kehittäminen on myös asumisen kehittämistä. Kantakaupunkia voidaan laajentaa parantamalla joukkoliikenteen yhteyksiä. Etenkin nopeat raideyhteydet helpottavat liikkumista.

Puhuimme myös asuntojen energiatehokkuudesta, jota on pakko nostaa. rakentamisen laadusta, josta ei kannata tinkiä, jottei rahaa hassata jatkossa hirveisiin korjaus- ja ylläpitokuluihin, segregaation torjumisesta, joka tarkoittaa että ei pidä päästää mitään aluetta rappiolle. Puhuimme myös asunnottomuuden hoitamisesta. Nythän Töölöön suunniteltu tukiasuntotalo on herättänyt vastustusta. Hankkeella on kuitenkin vahva poliittinen tuki. Kaupungin on hoidettava myös kaikkein heikoimmilla olevat asukkaansa. Asunnottomien pelätään aiheuttavan harmia. Tukiasunnon saanut asunnoton, ei enää ole asunnoton, ja voi tuen avulla päästä taas elämästä kiinni.

Reilun tunnin keskustelussa ehdimme käsitellä asuntopolitiikkaa laajasti. Uskon että se oli kuulijoidenkin mielestä mielenkiinotista.

Minun asumisen unelmani on koti jonne pääsee ratikalla ja hissillä, josta on helppo kävellä ja pyöräillä palvelujen pariin. Koti joka on esteetön, jotta kaikki ystäväni voivat siinä vierailla. Koti, jossa oma sauna ei vie tilaa, vaan sitä on isolle ruokapöydälle, jonka ympärille voin kutsua perheen, ystävät ja naapurit. Hesari esitteli tänään Tamperelaista asumisyhteisöä, pientä kylää keskellä kaupunkia. Itse rakennetussa yhteisössä on yhteisön ilot, ilman sen ahdistavaa kontrollia.

Vihreiden keino vaalirahoituksen hankkimiseen liippaa myös asumista. Myynnissä on asuntoarpoja, joiden hinta on 30 euroa/arpa. Myynnissä on yhteensä 10 000 arpaa. Pääpalkintona on 100 000 euron lahjakortti asunnon ostamista varten. Minullakin on arpoja myynnissä, joten jos kiinnostaa voi näitä tiedustella mailitse. Arpojen tuotto käytetään Vihreiden vaalikampanjaan.

Hyvä Elämä helsingissä paneeli

2008-10-05T00:05:00.001+02:00

Olen lupautunut myös Koti kaupungissa - Hem i stan-yhdistyksen paneeliin. Paneeli on su 5.10.2008 klo 15.00 ”Hyvä elämä Helsingissä”, jossa käsitellään tulevaisuuden kaupunkisuunnittelukysymyksiä ja asuntorakentamista. Tilaisuus järjestetään Kynnys ry:n tiloissa Siltasaarenkatu 4.

Mukana keskustelusa Minerva Krohn Helsingin vihreistä, Risto Rautava kokoomuksesta ja Kaarin Taipale demareista.

Tilaisuudessa esitellään myös Koti kaupungissa ry - Hem i stan rf:n toimintaa ja visioidaan yhdessä hyvää kaupunkiasumista. Tämä on oiva tilaisuus tutustua toisiin paremmasta asumisesta haaveileviin!
Kahvia, teetä ja pientä purtavaa.

Vihreän liiton vaalikampanja sivut on avattu osoitteess awww.rohkeuttaon.fi

Esitekin tuli painosta. Se on hieno. Nyt 5000 esitettä odottaa esitettä tulevansa jaetuksi ihmisille käteen. Tänään olisi ollut hieno päivä aloitta jakaminen, mutta vietin päivän ystävien seurassa, joka oli varmaan vielä arvokkaampaa.

Pienikin lääkärivaje on kestämätön.

2008-10-01T20:57:00.001+02:00

Helsingin terveyskeskus on selvittänyt toimintaympäristöään. Esille tulivat etenkin terveyserot, joiden kaventaminen on erityisen tärkeää. Nyt parhaan ja huonoimman alueen välillä miesten elinajanodotteessa on lähes 10v ero.

Jotta terveysasema toimii hyvin, ja väestön saama terveyshyöty on mahdollisimman suuri, pitää olla resursseja ajanvarausvastaanottoon, koska terveyseroja kaventavat toimet eivät yleensä hoidu akuuttivastaanotolla.

Akuuttihoito priorisoituu päätöksenteossa. Satunnaiskävijä mittaa terveysasemansa toimivuutta sillä, pääseekö akuuttiajalle kun flunssa pitkittyy tms. Todellisen akuutin sairauden hoito on kiireellistä, mutta akuuttikäynneistä suurempi osa on kuitenkin lääketieteellisessä mielessä ns. huteja. Käynti ei ole turha, mutta sen terveyshyöty on minimaalinen. Potilas olisi parantunut lääkäriä näkemättä aivan yhtä hyvin.

Tein laskelmia siitä miten lääkärivaje vaikuttaa ajanvarausaikojen saatavuuteen normaalilla terveyskeskusvastaanotolla. Käytin laskelmissa oman kokemukseni perusteella arvioimaani lääkärin ajankäyttöä. Potilasvastaanoton pieni osuus lääkärin työpäivässä voi olla yllätys, mutta muuta työtä on usein vielä tätäkin enemmän. Työtahtia voi jonkin aikaa kiristää, mutta pitkän päälle se ei onnistu.

Normaali yleislääkärin päivä:

30 min hoitajien konsultaatioita
60min puhelinaikoja + niiden paperityöt
60 min reseptin uusiminen + muu paperityö
120 min ajanvarausaikoja = 6 aikaa
120 min akuuttiaikoja= 6 aikaa
60 min kokous/koulutus tai lisää paperitöitä

10% vaje yleislääkärin päivä:
10 % vaje on jo lähes normaalitilanne, kun sijaisia ei ole käytössä, ja kaikilla lääkäreillä on pitkiä lomia yms.

35 min hoitajien konsultaatioita
70min puhelinaikoja + niiden paperityöt
70 min reseptin uusiminen + muu paperityö
80 min ajanvarausaikoja = 4 aikaa
140 min akuuttiaikoja= 7 aikaa
60 min kokous/koulutus tai lisää paperitöitä

20% vaje yleislääkärin päivä
”Normaalivajeen” (sijaistamattomuus) päälle 10% vaje.

40 min hoitajien konsultaatioita
80min puhelinaikoja + niiden paperityöt
80 min reseptin uusiminen + muu paperityö
40 min ajanvarausaikoja = 2 aikaa
160 min akuuttiaikoja= 8 aikaa
50 min kokous/koulutus tai lisää paperitöitä

Helsingissä vaje on nyt 7.5%. Tämä ei jakaannu tasaisesti. Raskaammilla alueilla on suurempi vaje. Jokaista puuttuvaa lääkäriä kohti on 2000 helsinkiläistä ilman omalääkäriä. Normaalisti noin puolet heistä käyttäisi terveysaseman palveluja vuoden aikana. Ilman omalääkäriä olevien potilaiden akuutit vaivat pyritään hoitamaan, mutta krooniset ja pitkittyneet vaivat jäävät varjoon.

Näin käy vajeen myötä myös niillä alueilla joilla omalääkäri on, mutta jossa joudutaan paikkaamaan lääkärivajetta. Tilanne on usein vielä vaikeampi kuin yllä olevassa sormiharjoittelussa. Tässä lääkäri ottaa vain puuttuvan lääkärin akuuttipotilaita + uusii reseptejä ja hoitaa jotain asioita puhelimessa. Usein paperitöiden ja konsultaatioiden määrä kasvaa vielä, kun lääkärittömien alueiden potilaiden kroonisista tai pitkittyneistä vaivoista konsultoidaan lääkäriä.

Tässäkin esimerkissä ajanvarausaikojen määrä romahti 33% tai 67%. Tilanne voi olla vielä huonompi.

Käytännössä 10 % vaje syntyy jo sijaistamattomista lomista. Kaikki ns. oikea vaje sen päälle huonontaa tilannetta entisestään.

Lääkärivajeen paikkaaminen on kaikista kiireisin toimi, jotta terveyseroja saadaan kavennettua. Pienikin vaje romauttaa jo lyhyessä ajassa potilaiden hoidon saatavuuden ja siten myös laadun ja vaikuttavuuden.

Seuraavalla valtuustokaudella tarvitaan selkeä palvelustrategia

2008-10-01T14:17:00.003+02:00

Lisäilen tänne tekstejä, jotka olisi pitänyt päivittää sivuille jo aikoja sitten. Alla on puhe tarkastuskertomuksesta, jonka pidin valtuustossa 18.6.2008. Palveluiden arvioimisen kannalta ajankohtaista asiaa, etenkin kun v 2009 budjetti on Helsingissä neuvotteluja ja hyväksymistä vaille valmis.

Tarkastuskertomus ja tilinpäätös antavat mahdollisuuden arvioida miten valtuuston asettamat tavoitteet on viime vuonna saavutettu. Samalla voidaan jonkin verran arvioida myös sitä, ovatko asetetut tavoitteet olleet realistisia.
Budjetissa on asetettu joitakin sitovia toiminnallisia tavoitteita. Näistä kaikkia ei ole saavutettu, ja tavoitteita on jouduttu niiden osalta muuttamaan. Strategian ja tavoitteiden tulisi yhdessä kertoa mitkä asiat kaupunki on valinnut ydintoiminnoikseen, ja miten se ne toteuttaa. Sitovat tavoitteet kuvaavat osaltaan kattavasti kaupungin moninaista palvelutarjontaa, mutta samalla niitä vaivaa tietty hajanaisuus. Kaupungin palvelutarjonnan ydin ei aukea asetettujen tavoitteiden kautta.

Seuraavalla valtuustokaudella tuleekin valmistella kaupungin strategia, joka sisältää selkeän palvelustrategian. Meidän valtuutettujen pitää osata valita palveluiden painopisteet, määritellä palveluiden sisältö ja laatu. Tämä kaikki pitää tehdä suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. Emme voi vaatia hallintokunnilta sellaista johon emme osoita resursseja, emmekä voi luvata kaupunkilaisille sellaista johon emme satsaa.

Virastojen tulee sitoutua kaupungin strategioihin. Tämän olen ajatellut olevan itsestään selvyys, mutta tarkastuslautakunta mainitsee esim. esteettömyysstrategian osalta että sen toteuttamiseen tarvittaisiin erillisiä kannustimia. Eikä strategia itsessään ole riittävä kannustin.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kaupungin toiminnan ydintä. Niiden palveluja käyttää suuri joukko kaupunkilaisia, ja niiden järjestämiseen käytetään yli puolet kaupungin budjetista. Palvelujen toteutumisen arviointi olisi näidenkin osalta helpompaa, jos tarjottava palvelu olisi tarkemmin määritelty.
Terveyspalvelujen järjestämisessä Helsinki on onnistunut kohtuullisen hyvin. Hoitotakuun toteuttamiseen on osoitettu lisärahoitusta, ja Helsinki on menestynyt terveysasemien laatumittauksessa hyvin. Hammashoidon tilanne on edelleen hankala, vaikka lisäsatsauksella sitä on saatu korjattua. Hammashoito on malliesimerkki eduskunnan kunnalle asettamasta lisävelvoitteesta, jonka vaikutuksia ei ole osattu ennakoida, ja jonka toteuttamiseen ei ole osoitettu rahoitusta. Helsingin on kuitenkin hoidettava hammashoitopalvelut lain edellyttämälle tasolle.

Terveysasemien välillä on edelleen alueellisia eroja. Tämän ratkaisemiseksi tarkastuslautakunta esittää vapaata hoitoon hakeutumista. Myös uudessa terveydenhoitolaissa on lähtökohtana potilaan oikeus valita terveyskeskuksensa ja lääkärinsä. Vapaa hakeutuminen ei kuitenkaan poista vakavinta ongelmaa joka terveysasemia vaivaa, eli lääkäripulaa. Potilaiden jakaminen lääkäreille uudella tavalla ei lisää lääkäreiden määrää. Se voi pahimmillaan johtaa akuuttivaivojen priorisoimiseen, monisairaiden potilaiden pitkäjänteisen hoidon sijaan. Terveyskeskuksessa pitää jatkaa toimintakäytäntöjen kehittämistä siten että hoidon vaikuttavuus on mahdollisimman suurta, ja työstä saadaan taas lääkäreiden kannalta mielekästä ja siten houkuttelevaa. Liian suuret ja raskaat vastuuväestöt uuvuttavat nyt osan lääkäreistä. Tästä kärsivät potilaat jotka jäävät ilman tarvitsemiaan lääkäripalveluja.

Sosiaalipalveluissa selkeitä ongelmia on aiheutunut arvioitua suuremmista asiakasmääristä mm. päivähoidossa, kuljetuspalveluissa sekä toimeentulotuen tarvitsijoissa. Tarkastuskertomus antaa muuten varsin vähän mahdollisuuksia sosiaaliviraston toiminnan arvioimiseen. Sosiaalipuolen toimintaa käsitellään usein sen lakisääteisyyteen vedoten. Laki ei kuitenkaan kerro miten palvelut pitää järjestää. Pelkkä lakisääteisyys ei siis takaa että palvelu on järjestetty hyvin, laadukkaasti ja taloudellisesti. Selkeä palvelustrategia helpottaisi tätäkin arviointia.

Lasten ja nuorten pahoinvoinnin ehkäisyyn pitää löytää toimivampia keinoja. Ongelmien ennaltaehkäisy on koko kaupungin vastuulla, ja siihen tarvitaan entistä parempaa hallintokuntien välistä yhteistyötä.
Päivähoidon ja koulun laatuun satsaaminen on lasten edun mukaista.

Joukkoliikenteellä on nykyisin aiempaa enemmän driveä. Hyvä näin, koska joukkoliikenne on kaupungin sujuvan toiminnan kannalta välttämätöntä. Laadukas joukkoliikenne vähentää ruuhkia, mahdollistaa ihmisten liikkumisen töihin, harrastuksiin ja muiden ihmisten pariin. Joukkoliikenne myös tukee hyötyliikuntaa, joka tulisi nostaa kaupungin liikuntastrategiassa keskeisempään asemaan.
Liikuntapalveluita käyttää lopulta aina vain aktiivisin joukko. Terveysliikunnan lisäämiseksi pitää kaupunkilaiset saada käyttämään omia jalkojaan paikasta toiseen siirtymiseen Joukkoliikenteen käyttäjä kävelee enemmän kuin autolla kulkija. Sujuva joukkoliikenne tarvitsee rinnalleen houkuttelevan kevyen liikenteen verkoston, ja vähemmän autoja, jotta kävellen tai jalan kulkeminen on turvallista ja houkuttelevaa. ’

Tarkastuslautakunta on ansiokkaasti vertaillut eri joukkoliikennemuotojen käyttökustannuksia. Raideliikenteen tehokkuus onkin syytä muistaa, kun arvioidaan esim. Jokerin siirtämistä raiteille, tai Jokeri II.n toteuttamista.
Tarkastuskertomuksessa arvioidaan myös muulla kuin suomenkielellä annettavia palveluja.

Svensspåkiga har endligt lagen rättighet till service på egen språk. Men lagen gör oss finsspråkiga inte svensspråkiga, inte ens svenskkunniga. Det behövs mera utbildning till t.ex. vårdpersonal och läräre på svenska, för att säkra service på svenska. Det borde också finnas möjligheter för finnsspråkiga att användä svenska aktivt, annars kan vi inte nå språklagens krav.

Kielilaki siis määrittelee omankielisen palvelun tarpeen ruotsinkielisten osalta. Muita kieliä puhuvia ei suojaa asema kansalliskielenä, eikä kielilaki. Kielilain voi kuitenkin ajatella määrittelevän hyvän palvelun laatutason kielellisestä näkökulmasta. Tarkastuskertomuksessa kiinnitetään huomiota eri kieliryhmien lisääntymiseen Helsingissä. Päivähoidossa lapsista 10% puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia, ja tämä osuus kasvaa. Ruotsinkielisten palveluiden kohdalla on jo todettu että edes kieliopinnot eivät takaa kykyä tarjota palveluita ruotsiksi.

Helsingin tuleekin aktiivisesti rekrytoida tehtäviinsä ainakin suurimpien kieliryhmien edustajia. Tällöin voitaisiin päiväkodissa tarjota lapsille myös heidän äidinkieltään taitava hoitaja. Muissa palveluissa tulkkien tarve vähenisi, kun palvelutarjontaa olisi usealla kielellä. Useat virastot ovat jo panostaneet palvelutarjontaan muunkielisille, mutta tässä tulee ottaa aktiivisempi rooli. Kulttuurikeskus Caisa ei riitä takaamaan että Helsinki on kansainvälinen, suvaitsevainen ja monikulttuurinen, vaan näiden arvojen pitää näkyä kaupungin kaikessa toiminnassa.

Vaalipaneeleja joissa on sisältöä.

2008-09-29T20:31:00.003+02:00

Olemme ideoineet vaalipaneelisarjan, joka toivottavasti palvelee äänestäjiä. Idea on rajata aiheet, aika ja se että paneelissa istujat ovat olleet tekemässä päätöksiä. Päättäjät siis joutuvat kantamaan vastuuta tekemistään päätöksistä.

Täydennän tiedot demari-osallistujien ja paikkojen suhteen kun tietoa tulee.

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan

Koulutus, liikunta, kulttuuri ja vapaa-aika
torstaina 2.10. klo 18-20
Diana-auditoriossa, Erottajankatu 5.
Puheenjohtaja Tuuli Kaskinen.
Vihreät: Tuomas Rantanen ja Outi Alanko-Kahiluoto
Kokoomus: Ulla-Marja Urho ja Harry Bogomoloff
Demarit: Osku Pajamäki ja Sara Paavolainen

Palvelut (erityisesti terveys- ja sosiaalipuoli) ja turvallisuus.
torstaina 9.10. klo 18-20
Paasitorni, Tarja Halonen sali
Puheenjohtaja Risto Hietanen.
Vihreät: Minerva Krohn ja Anni Sinnemäki
Kokoomus: Laura Räty ja Juha Hakola
Demarit Kai Kalima ja Tarja Kantola

Maankäyttö, asuminen ja Helsingin elinkeinopolitiikka.
tiistaina 14.10. klo 18-20
Kino Andorra, Eerikinkatu 11.
Puheenjohtaja Keijo Himanen.
Vihreät: Osmo Soininvaara ja Otto Lehtipuu
Kokoomus: Suvi Rihtniemi ja Risto Rautava
Demarit

Onnellisten kaupunki

2008-09-28T21:43:00.001+02:00

Osallistuin Dodo ry.n järjestämän Megalopolis-tapahtuman illalliselle. Keskustelu ja seura oli poikkeuksellisen hyvää.

Dodo oli saanut vieraakseen Bogotan ex-pormestarin Enrique Peñalosan, joka on hyvän kaupunkisuunnittelun matkasaarnaaja. Paikalla oli myös mm. Nicola Steuer lontoolaisesta New Economics Foundation -ajatushautomosta. NEF on luonut maailmankuulun Happy Planet Indexin, joka mittaa ihmisten onnellisuutta.

Enrique Peñalosa puhui myös illallisella hyvästä kaupungista. Hän aloitti puheensa maa-planeetasta. Ihmisiä yhdistää ajatus yhteisestä maapallosta, joka huolehtii meistä kaikista sen pinnalla kulkevista. Hän muistutti, ettei maapallo olekaan avoin niille joilla on väärä passi. Ja vaikka pysyisi vain kotikaupungissaan on liikkuminen rajoitettua. Lopulta koko ihanasta yhteisestä maa-planeetasta on käytössä vain se joka on julkista ja yhteistä. Kaupungissa se tarkoittaa jalkakäytäviä, puistoja, toreja; siis tilaa, jossa jokainen on oikeutettu liikkumaan ilman pääsylippua, ostoaikeita, tai erityisempää syytä kulkemiseensa.
Helsingissä olen tottunut, että käytössä on jalkakäytävä, mutta niin ei taida olla edes kaikilla Helsingin kaduilla. Yhdysvalloissa on syntynyt Walkable cities-liike, joka vaatii jalkakäytäviä omakotitaloalueille. Niin itsestään selvältä kuulostava ajatus, joka on herättänyt suurta vastustusta. Autokaupungeissa kävelijää pidetään epäilyttävänä.

Pohjoismainen jokamiehenoikeus on innovaatio, jota kelpaa esitellä kansainvälisille vieraille. Ihmettelevät ja ihailevat kokemukseni mukaan.

Julkinen tila ei ole itsestäänselvyys Helsingissäkään. Kauppakeskukset korvaavat tapaamispaikat, pyöräteille pitää taistella tilaa, viheralueita halutaan nakertaa rakentamiselle. Autoilu koetaan tärkeäksi, ja siksi sen tarpeet on hoidettava ensin.

Nicola Steuerin kanssa oli puhetta tulojen ja onnellisuuden suhteesta. Tutkimukset osoittavat että tulojen noustessa ei onnellisuus enää lisäänny kun tuloja on riittävästi. Mikä on riittävästi, on tietysti kulttuuri- ja yhteisösidonnaista, mutta tason selvittäminen on tutkimuslaitoksessa kesken. Soininvaara on kirjoittanut aiheesta kirjassaan Vauraus ja Aika. Suosittelen lukemaan ( jos löytyy aikaa ;-)

Oli mielenkiintoista keskustella ihmisten kanssa, jotka niin selvästi näkivät yhteyden ihmisen onnellisuuden sekä ympäristön ja yhteisön välillä. Tuntui hyvältä että pallon toiselta puolelta löytyy ihmisiä joiden arvoihin on helppo yhtyä.

Teemaa jatkaa Koti kaupungissa yhdistyksen paneeli "Hyvä elämä Helsingissä" su 5.10.2008 klo 15.00 Kynnys ry:n tiloissa Siltasaarenkatu 4. Tervetuloa sinne.

Palvelulupaus

2008-09-28T17:33:00.001+02:00

Kunnallisvaalien alla puhutaan palveluista. Niin pitääkin, koska useimpien julkisten palveluiden järjestämisvastuu on kunnilla. Tämä tuntuu kuitenkin olevan epäselvää äänestäjille. Ei ihme, kun lehdistökin tekee parhaansa asiaa sotkeakseen. Tämän päivän hesarissa Uukuniemeläiset lähettävät toimittajan pyynnöstä terveisiä Helsinkiin. Nuorten mielestä ongelmana on kumiperunat, joista pitää päästä eroon. Helsingillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä uukuniemeläisten kumiperunoiden kanssa. Tämä ongelma pitää uukuniemeläisten ratkaista aivan itse.

Kunta on vastuussa palveluiden järjestämisestä, mutta kunnan ei tarvitse tuottaa palveluita itse. Usein se on järkevää, muttei aina. Yksityisiä palveluita voidaan myös tarvita kunnan omaa tuotantoa täydentämään, silloin kun kunta ei onnistu rekrytoimana henkilöstöä.

Yksityiset yritykset ovat usein työnantajina joustavampia, ja saavat siksi nuoret töihin. Kaupungin pitäisi ottaa oppia tästä.

Palvelun tarvitsijan kannalta olennaista on että palvelu on saatavilla ja että se on laadultaan hyvää, Kunnallisesta palvelusta maksettava hinta pitää myös olla sama, oli tuottajana kunta itse tai yksityinen taho.

Palvelut on Helsingissäkin määritelty laveasti ja siten epämääräisesti. Ensi kaudella kaupungin pitää antaa asukkaille palvelulupaus. Se määrittelee mitä kunnalliseen palveluun kuuluu määrällisesti ja laadullisesti. Palvelulupaus helpottaisi eri sektoreiden palveluiden keskinäistä vertailua. Vertailu kaupunkien kesken olisi myös mahdollista, jos määrittely tehtäisiin myös naapurikunnissa. Aiemmin sanottiin, että oppivelvollisuusaikana Helsingissä saa lähes vuoden enemmän opetusta kuin Vantaalla. En tiedä onko tällainen ero edelleen olemassa, kun palveluita ei pysty vertailemaan.

Kun palvelun laatu on määritelty palvelulupauksessa on siitä myös pidettävä kiinni. Nyt käy usein niin, että palvelu ei vastaa suunniteltua, kun henkilöstöä palvelun tuottamiseen ei ole. Jos omaa kapasiteettia ei ole, pitää osa palvelusta ostaa yksityiseltä.

Käytännön esimerkki löytyy terveyskeskuksista. On kohtuutonta, sekä potilaita että lääkäreitä kohtaan, että lääkärivajeesta kärsivällä terveysasemalla yritetään hoitaa palvelut ilman apuvoimia. seurauksena on akuuttivaivojen pintapuolinen hoitaminen, siten että pitkäaikaissairaiden hoito sekä ennaltaehkäisevä työ kärsivät. Kirjoitan tästä toisen blogin, jossa näkyy tekemäni laskelma lääkärien ajankäytöstä pulatilanteessa.

Terveydenhuoltojärjestelmän on pakko uudistua.

2008-09-28T17:29:00.003+02:00

Löysin arkistoistani alla olevan tekstin viime keväältä. En enää muista mihin olen tekstin alunperin kirjoittanut, mutta sen sisältö on edelleen täysin ajankohtainen, joten lisään sen tänne blogiini.

EDIT:Pohtiminen auttoi. Teksti on julkaistu Vihreässä Langassa huhtikuussa 2008.

Suomessa on totuttu laadukkaaseen terveydenhuoltoon, joka on kaikkien tavoitettavissa tasa-arvoisesti. Jotta voimme myös tulevaisuudessa turvata laadun ja tasa-arvon on terveydenhuoltojärjestelmän pakko uudistua. Murros on jo käynnissä, sitä tulee ohjata jotta palvelut voidaan turvata myös tulevaisuudessa.
Terveydenhuoltopalveluiden järjestäminen on kuntien vastuulla. Perinteinen malli on että järjestämisen lisäksi kunta myös tuottaa palvelut itse, tai sairaanhoitopiirin osana. Monet jopa tulkitsevat järjestämisvastuun ja tuottamisvastuun olevan sama asia.

Terveyspalveluiden laatu julkisella sektorilla on hyvä. Tyytymättömyys ja ongelmat johtuvat vaikeuksissa hoitoon ja tutkimuksiin pääsyssä. Hoitotakuun myötä on asetettu rajat erikoissairaanhoidon jonoille, sekä yhtenäiset kriteerit eräille toimenpiteille. Samanlaista yhtenäisyyttä ja palvelumäärittelyä tarvitaan myös perusterveydenhuollon puolelle.

Terveyspalveluiden suurimmat ongelmat liittyvät terveyskeskuksiin. Lääkäripulaa on jopa kaupungeissa, ja palvelujen saatavuus siten ontuu. Lääkärivaje terveyskeskuksissa on 10%, ja vain 42%ssa terveyskeskuksista virat oli täytetty. Viimekeväisen lääkärikyselyn mukaan puolet terveyskeskuslääkäreistä suunnittelee työpaikan vaihtoa. Vielä huolestuttavampaa on se, että terveyskeskusten naislääkäreistä joka kuudes on suunnitellut itsemurhaa. Nykyinen toimintatapa siis uuvuttaa terveyskeskuksissa työskentelevät, joka ei lupaa hyvää terveyskeskusten tulevaisuudelle.

Kuntien terveyskeskuslääkäripulan myötä osa ihmisistä on ilman toimivaa perusterveydenhuoltoa. Sen ratkaisuksi on välillä tarjottu luopumista väestövastuisesta omalääkärijärjestelmästä. On esitetty, että väestövastuu on tarpeen vain kroonisia sairauksia poteville. Omalääkärijärjestelmässä on kuitenkin paljon hyvää, jota ei kannata hukata. Lääkärit useimmiten ottavat vastuun väestöstä tosissaan. Ennaltaehkäisevä työ koetaan antoisaksi, kun työn tulokset näkyvät omassa vastuuväestössä. Toisaalta akuuttivaivojen joukostakin löytyy usein tarkempia tutkimuksia tai seurantaa vaativia sairauksia.

Terveydenhuollon, erityisesti terveyskeskusten ongelmille on monia syitä. Terveyskeskuslääkärin virkojen määrä Suomessa on nyt lähes sama kuin 1990-luvun alussa. Väestö on kuitenkin vanhentunut, väestön vaatimustaso terveyspalveluiden suhteen on kasvanut, ja lääketiede on kehittynyt. Nämä kaikki lisäävät perusterveydenhuollon työmäärää. Vaikka ikääntyvät ihmiset nyt ovat terveempiä kuin aiemmin, lisääntyy terveyspalveluiden käyttö iän myötä. Lääketieteen kehittymisen myötä hoidetaan monia sellaisia sairauksia ja vaivoja, jotka aiemmin jätettiin huomiotta. Toisaalta tavallisten kansantautien, kuten verenpainetaudin, parempi hoito teettää myös aiempaa enemmän työtä, Erikoissairaanhoidon poliklinikoilta siirretään uusia tehtäviä perusterveydenhuoltoon. Tämä on järkevää, mutta ei onnistu, jos samalla ei jotain aiemmin tehtyä voida karsia vastaanotoilta.

Lääkärien ja hoitajien työnjakoa on kehitetty, mutta paljon on vielä tehtävää. Työparityöskentelyä lisäämällä voidaan lääkäriajat käyttää nykyistä hyödyllisemmin. Hoitajille suunnitellaan reseptinkirjoitusoikeutta. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman mittavaa lisäkoulutusta, eikä siksi ole kovin järkevä hanke. Ennaltaehkäisevästä työstä on suuri pula. Terveydenhoitajilla on koulutus nimenomaan siihen, mutta tämä on alihyödynnetty. Reseptien kirjoittamisen sijaan hoitajien työpanosta kannattaa käyttää esim. diabeteksen ennaltaehkäisyyn. Aikuisiän diabeteksen lisääntyminen on saatava estettyä, sillä diabetekseen liittyy suuri määrä liitännäissairauksia. Lisäksi esim. tupakoinnin lopettamisen tukemisessa on mittava työsarka.

Yksityiseltä sektorilta pitää ottaa oppia julkiselle sektorille erityisesti johtamisessa ja henkilöstöpolitiikassa. Julkisella sektorilla johtamiskoulutukseen on kiinnitetty huomiota vasta viime vuosina. Terveysaseman ylilääkäriksi on saattanut päätyä puolipakosta pitkän kliinisen uran tehnyt lääkäri, ilman tietoa ja välineitä henkilöstöjohtamiseen, budjettiseurantaan, kehittämiseen, koulutussuunnitteluun; kaikkeen siihen mitä terveysaseman hyvää johtamiseen kuuluu.

Erityinen haaste on julkisen sektorin henkilöstöpolitiikka. Vielä nykyisinkin työuran suunnittelu on julkisella sektorilla harvinaista. Työntekijän oletetaan tekevän samaa hommaa kunnes eläke koittaa. Tällainen urautuminen unohtaa ihmisen tarpeen kouluttautua ja kehittyä työssään, ja jättää osan ihmisten resursseista tunnistamatta ja hyödyntämättä. Joustavuudessa yksityissektori pärjää myös paljon julkista puolta paremmin, etenkin terveydenhuollossa. Pätkätöiden yleistyminen on vähentänyt ihmisten sitoutumista työpaikkaansa. Toisaalta siksi että koetaan työnantajan sitoutuminen vähäiseksi, ja toisaalta siksi että pätkätyöt ovat opettaneet, että aina löytyy seuraava pätkä. Erityisesti nuoret lääkärit, joiden työpanokselle on kysyntää, haluavat sovittaa työn muuhun elämäänsä, eikä päinvastoin. Työnantajaa ja tavallista kuntalaista voi suututtaa lääkärin halu itse määritellä kuinka paljon on valmis tekemään töitä. Jos tähän vastataan tarjoamalla kaavamaista työaikaa ja liian suurta väestöä hoidettavaksi, on selvää että lääkäri valitsee toisen työnantajan.

Kunnat ostavat yhä enemmän terveyspalveluita yksityissektorilta. Usein ostot suuntautuvat ns. keikkafirmojen lääkäripalveluihin ja tapahtuvat pakon edessä. Ostaminen voisi olla myös suunnitellumpaa. Yksityisen puolen innovaatiohalukkuutta voisi hyödyntää uusien toimintamallien kehittämisessä. Nykyinen julkisen ja yksityisen sektorin vastakkainasettelu täytyy muuttaa kumppanuudeksi, jossa molempien vahvuuksia käytetään suomalaisten laadukkaan terveydenhuollon hyväksi.

Paneelit käyntiin

2008-09-22T18:21:00.001+02:00

Ensimmäinen vaalipaneeli johon osallistun on to 25.9 klo 18 Ruoholahden koululla. Santakatu 6.

Olen lupautunut myös Koti kaupungissa - Hem i stan-yhdistyksen paneeliin. Paneeli pon su 5.10.2008 klo 15.00 ”Hyvä elämä Helsingissä”, jossa käsitellään tulevaisuuden kaupunkisuunnittelukysymyksiä ja asuntorakentamista. Tilaisuus järjestetään Kynnys ry:n tiloissa Siltasaarenkatu 4.

Mukana keskustelusa Minerva Krohn Helsingin vihreistä, Risto Rautava kokoomuksesta ja Kaarin Taipale demareista.

Tilaisuudessa esitellään myös Koti kaupungissa ry - Hem i stan rf:n toimintaa ja visioidaan yhdessä hyvää kaupunkiasumista. Tämä on oiva tilaisuus tutustua toisiin paremmasta asumisesta haaveileviin!
Kahvia, teetä ja pientä purtavaa.

Amnesty

2008-09-22T13:22:00.002+02:00

Amnesty kampanjoi vaaleihin liittyen naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi. Tälle on mielestäni tarvetta ja Helsinki on onneksi jo tehnytkin asiassa paljon. Väkivallan syihin on vain kovin vaikea päästä käsiksi. Ehkä tämä kampanja kannustaa väkivallan kohteeksi joutuneita naisia, tai miehiä, hakemaan apua.

Vaalikoneita

2008-09-20T22:53:00.000+02:00

Ensimmäinen vaalikone täytettynä, ainakin 4 vielä täyttämättä. Maikkarin koneen kysymykset ovat herättäneet ihmettelyä, ärtymystä ja hieman huvittuneisuutta ehdokkaiden keskuudessa. Perusarvoikseen voi valita kaljalla käymisen tai kotiäityiden. Arkiarvoiksi kone tarjoaa internetin käyttöä tai ydinperhettä. Hämmentävää. En tiedä miten tämä auttaa äänestäjiä löytämään itsellensä sopivan ehdokkaan.

Vaalikoneet ja etenkin netti ovat helpottaneet omilla rahoillaan kampanjoivien ehdokkaiden asemaa. Netissä on tilaa kertoa ajatuksiaan, ja vaalikoneen kautta voi äänestäjä löytää ehdokkaan, josta ei aiemmin ole kuullut.

Mutta vaalikoneiden kysymykset ovat yleensä hyvin musta-valkoisia, ja sisältävät usein vain huonoja vaihtoehtoja. Kysymysten laatijat ilmeisesti yrittävät yksinkertaistaa asioita liikaa. Näissä vaaleissa tällaisia kysymyksiä ovat etenkin kunnan talouteen ja palvelujen ulkoistamiseen liittyvät kysymykset. Talouden hoitamisen vaihtoehtoina tarjotaan yleensä palveluiden leikkaamista tai verojen nostamista. Hyvää talouspolitiikkaa on kuitenkin kunnan menestyksestä huolehtiminen. Palveluthan rahoitetaan kunnan verotuloilla. Veroja kertyy sitä paremmin mitä suurempi osa asukkaista saa tuloja. Pitää siis huolehtia että kunnassa on tarjolla työtä, ja asukkailla on työntekoon soveltuva koulutus.
Helsinki kilpailee yrityksistä kansainvälisesti. Yritykset ja niiden työntekijät tulevat Helsinkiin jos kaupunki on viihtyisä ja turvallinen. Siis sellainen paikka jossa ihminen haluaa asua. Kilpailukyvystä huolehtiminen on siten myös palvelujen turvaamista. Ehkä tällainen vaihtoehto on liian vaikea vaalikoneille.

sama juttu ulkoistamisen kanssa. Vaalikoneet tarjoavat vaihtoehtoja ”haluan ulkoistaa lisää-en halua ulkoistaa mitään.” Näin mustavalkoisestihan asia usein myös äänestäjille tarjoillaan. Vasemmisto etenkin pelottelee ihmisiä sillä että yksityisesti tuotetuissa palveluissa yritys päättä kuka saa palvelua ja millä hinnalla. Kuitenkin joidenkin palveluiden järjestäminen on Suomessa kuntien vastuulla. Jos kunta päättää ostaa osan palveluista ulkoa, on se edelleen vastuussa palvelun laadusta, saatavuudesta sekä perittävästä asiakasmaksusta.
Ulkoistetuissa palveluissa palvelun sisältä on usein määritelty paremmin kuin kunnan omissa palveluissa. Mielestäni kaikki kunnan palvelut pitää määritellä selkeämmin, eräänlainen palvelulupaus siis. Asukkaat tietäisivät silloin paremmin mihin kunnan varat riittävät, ja eri kuntien tarjoamia palveluja voitaisiin myös verrata laadullisesti. Kun palvelulupaus on määritelty, voidaan miettiä mikä osa palveluista voidaan tai halutaan tuottaa kunnan omin voimin ja mikä osa ostaa yksityiseltä yritykseltä. Tämäkin on tietysti aivan liian vaikea ajatus vaalikoneeseen. Välillä tuntuu että, se on liian vaikea ajatus useille valtuutetuillekin. Minä ajattelen että, palvelujen laadun ja määrän määrittely on yksi kunnallispolitiikan keskeisistä tehtävistä.

Uusia juttuja

2008-09-18T19:15:00.000+02:00

Blogi on muumioitunut 1.5 vuoden takaisen tilaan, samoin nettisivut. Nettisivuille en osaa itse tehdä mitään. Onneksi veljeni osaa. Minun täytyy kuitenkin kertoa mitä sieltä pitää siivota pois, ja mitä laittaa tilalle.
Tämän blogin laiminlyöminen on ihan oma vikani. Tätä osaan päivittää. Mutta jotenkin kynnys kirjoittamiseen on ollut korkea. Seuraan tiiviisti Oden blogia. Kadehdin vähän hänen tapaansa kirjoittaa sekä suurista että pienistä aiheista, aina kun on aikaa.

Blogin ja nettisivujen siivoaminen on tietysti ajankohtaista nyt kun kunnallisvaaleihin on enää kuukausi aikaa. Mutta jos jatkan valtuustossa täytyy blogia opetella päivittämään säännöllisesti.

Kiirekin on olevinaan syy. Pari viikkoa sitten olin ajanhallintakurssilla. Siellä opetettiin käyttämään sähköistä kalenteria ja merkitsemään kaikki tekemisen arvoinen sinne. En ehkä halua ryhtyä ohjelmoimaan vapaa-aikaani erivärisiin pikku laatikoihin, mutta blogiaikaa täytynee irrottaa jostain.

Blogin muumioitumisen aikana on elämässäni tapahtunut aika paljon. Eduskuntavaalien jälkeen minut rekrytoitiin toiseen työhön. Vaihdoin siis kuitenkin työtä, vaikka minua ei valittukaan eduskuntaan.
Aloitin vuosi sitten Terveystalon yleislääketieteen kehitysjohtajana. Työ on luonteeltaan hyvin erilaista kuin aiempi työ terveyskeskuksessa. Potilaita olen nähnyt aivan liian vähän, ja läppärin ääressä istunut aivan liian kauan. Olen saanut työssäni hyödyntää sitä johtamis- ja organisointikokemusta jota myös 12v kunnallispolitiikassa puurtaminen on tuonut. Osallistun myös johtamiskoulutukseen, yritän suorittaa JET- tutkintoa (johtamisen erityisammattitutkinto) Sekin helpottaa laittamaan omaa osaamista järjestykseen.

Vaihtaessani työtä kommentoi mm. Iltalehti sitä varsin törkeästi. Itse ajattelen että siirtyminen yksityisen ja julkisen sektorin välillä pitäisi olla paljon nykyistä helpompaa. Molemmille puolille on hyötyä tiedon ja kokemuksen siirtymisestä. En myöskään usko että, ihmisen kannattaa välttämättä tehdä koko työuransa samassa organisaatiossa. Minä olen vasta 40-vuotias. Eläkeikään on vielä ainakin 25 vuotta, joten edessä voi olla vaikka millaisia uusia haasteita.

Viikonlopun haasteena on kahlata läpi vaalikoneiden kysymyksiä (niitä on paljon) sekä suursiivous nettisivuilla. Sen jälkeen toivottavasti on hieman vapaamman blogikirjoittelun aika.

Työtä ja Huvia

2007-03-07T08:43:00.000+02:00

Tänään alkaa ennakkoäänestys, joka kestää ensi tiistaihin. Vaaleista löytyy virallista faktaa täältä. Helsingin ennakkoäänestyspaikat löydät täältä. Ensimmäistä kertaa yksi äänestyspisteistä on kauppakeskuksessa. Katsotaan houkutteleeko se äänestämään vilkkaammin. Itse en usko, että äänestämisen kynnys on äänestyspaikan vaikeassa sijainnissa, vaan ennemmin siinä ettei löydä sopivaa ehdokasta. Ehkä netti auttaa tässä edes hieman. Tänne mahtuu enemmän ajatuksia, jolloin ehdokkaasta näkee muutakin kuin nimen, naaman ja numeron.

Illalla on toivottavasti hauska vaalitilaisuus, josta mainos tässä.

Ohjelmallinen illanvietto TYÖTÄ JA HUVIA keskiviikkona 7.3. klo 19 alkaen
teatteri Puoli-Q:ssa, Tunturikatu 16

Lyhytelokuva Jekkua jees (1982)

Improryhmä Alman akat

Asiaa työhyvinvoinnista Tuija Braxin, Minerva Krohnin ja Kai Ovaskaisen
kiteyttämänä.

Tervetuloa!

Sitä ennen lähden taas vaalimökillä ja kadulle kampanjoimaan. Eilen alkoi vaaleja varten sästämäni talviloma. Aloitin päivän Ruoholahden metroasemalla esitteitä jakaen klo 7.30. Maahanmuuttoaiheinen paneeli loppui klo 20. Siinä välissä ehdin keskustella kymmenien ihmisten kanssa, ja jakaa esitteeni sadoille.

HBL teki haastattelun aiheenaan Miksi pitää ajaa Helsingin asiaa. Se toki kuulostaa kovin nurkkakuntaiselta. Minun tarkoitukseni ei ole olla siltarumpupoliitikko tai kovin nurkkakuntainen. Ajattelen kuitenkin, että eduskuntatyössä on Helsingin asioiden tuntemisesta ja esillä pitämisestä hyötyä helsinkiläisille. Toisaalta myös Helsingin menestys hyödyttää koko Suomea. Kopioin alle kolumnin, jonka kirjoitin aiheesta Helsingin Vihreiden nettisivulle viime viikolla.

Minerva Krohn: Helsinkiäkin pitää puolustaa
Vain osa eduskuntavaalien helsinkiläisistä ehdokkaista on nostanut Helsingin vaaliteemakseen. Ymmärrän tämän hyvin. Eduskunnassa on tarkoitus hoitaa koko Suomen, ja samalla EU:n ja koko maailman asioita. Siihen rinnastettuna Helsinki vaaliteemana tuntuu kovin rajaavalta. Mielestäni on kuitenkin mahdollista toimia sekä globaalisti, että Helsinkiä puolustaen. Think globally, act locally!

Helsinkiäkin pitää puolustaa. Muualta valituilla kansanedustajilla ei ole mitään vaikeutta pitää kotikaupunkinsa tai maakuntansa asioita esillä eduskunnassa. Sitä ei paheksuta, päinvastoin ajatellaan sen tuovan mukavaa paikallisväriä päätöksentekoon. Mutta helsinkiläisen edustajan tai ehdokkaan ottaessa esille Helsingin erityisasemaan liittyviä ongelmia tai vaatimuksia, alkaa yleinen valitus, ettei saa olla niin Helsinkikeskeinen.
Helsingillä on pääkaupunkina velvoitteita, jotka myös valtiovallan pitää ottaa huomioon. Suomen menestymisen kannalta on välttämätöntä, että Helsinki menestyy. Taloudellinen kilpailu on nykyisin globaalia, ja tässä globaalissa kilpailussa yrityksistä ja osaajista vain Helsingin metropolialue on maailmalla tunnettu.
Pääkaupunkia pitää kehittää yhtenäisenä alueena, jota se ihmisten arjessa jo pitkälti onkin. Sujuva joukkoliikenne tekee kaupungista toimivamman ja viihtyisämmän. Myös turvallisuudesta on pidettävä huolta, jotta Helsinki on hyvä paikka asua.
Kaikissa vaaleissa on lopulta kysymys myös hyvinvointipalveluiden turvaamisesta. Hyvät palvelut vaativat verorahoitusta, ja verotuloja saadaan kun ihmisillä on tuloja. Siksi kannattaa satsata Helsingin pärjäämiseen kansainvälisessä kilpailussa yrityksistä ja työpaikoista. Helsinkiläisilläkin on oikeus hyviin palveluihin. Siksi eduskuntaan tarvitaan edustajia jotka tuntevat Helsingin asiat, ja uskaltavat pitää ääntä Helsingin puolesta.

Kampanjaa

2007-03-05T21:49:00.000+02:00

Aloitin tänään vaaliloman. En siis tietenkään ole pitämässä lomaa vaaleista, vaan olen säästänyt talvilomiani kampanjaa varten. Viime viikko oli jo kiireinen, mutta selvästi nyt on alkanut varsinainen kampanjointi Helsingissä. Vaalien tulos ratkaistaan täällä perinteisesti vasta parin viimeisen viikon aikana.

Kampanjointi on vienyt kaiken ajan, ja kotona nettiyhteys on pätkinyt. Siksi blogikin on jäänyt päivittämättä.
Viime viikolla oli pari mielenkiintoista paneelia. Keskiviikkona lääkäriliiton järjestämä terveyspolitiikkapaneeli. Tentattavina oli viisi helsinkiläistä lääkäriehdokasta. Yllätyksekseni huomasin olevani ainoa alle 60v lääkäriehdokas Helsingissä. Ehkä lääkärintyö on niin kiireistä, että vasta lähellä eläkeikää ehtii kiinnostua politiikasta. Paneelissa Ilkka T kertoi hauskoja anekdootteja, mutta vähemmän terveyspolitiikkaa. Martin R ja Hilkka K ovat poliittisesti suht kokemattomia, joten politiikka jäi enemmän minun ja Sirpa A-S.n varaan. Perusterveydenhuollon tilanne nousi esille. Mielestäni yhteistyötä eri ammattiryhmien kesken on pakko lisätä, jotta homma saadaan toimimaan. Pelkkä henkilöstön lisääminen ei riitä. Kelakorvauksia haluan nostaa hammashoidon osalta. Kaupunginhallitus tekikin tänään esityksen Kelalle, että korvaustasoa nostettaisiin.

Lauantaina oli myös mielenkiintoinen paneeli. Demarit hoitivat järjestelyt neljän puolueen paneeliin (kok, sdp, vihr, vas). Meitä edusti lisäkseni Otto L. Yleisöä oli 50, joka on varsin hyvin, vaikka enemmänkin olisi toki mahtunut. Perustulo oli yksi teemoista. Demarithan ovat vastustaneet Vihreiden esitystä sosiaaliturvan yksinkertaistamisesta. Yksi paneelissa esitetty argumentti oli, että ” se synnyttäisi paljon pienipalkkaista työtä.” Ymmärrän, että on ongelma, jos työ on niin pienipalkkaista, ettei palkalla tule toimeen. Meidän mallissamme kuitenkin palkan lisäksi tulisi perustulo, joten toimeenkin tulisi. Jos taas ongelmana on, että syntyy paljon työtä, olen täysin pudonnut kärryiltä.

Puhuimme myös turvallisuuspolitiikkaa, josta yleisö nosti esiin Venäjäkysymykset. Muistutin, että sotien syinä nykyisin on yleensä joko köyhyys, ympäristöongelmat, ihmisoikeudet tai öljy. Parasta turvallisuuspolitiikkaa on siis kehitysyhteistyö, ympäristöongelmien ehkäiseminen, ihmisoikeuksien edistäminen, naisten ja lasten koulutus ja seksuaaliterveys, sekä öljyriippuvuudesta irtaantuminen.

Ympäristöasioista oli ilmastonmuutosta enemmän esillä Itämeri, jonka pelastamiseksi tarvitaankin pikaisia toimia. Paljon on kiinni kansainvälisestä yhteistyöstä, paljolti EU:n sisällä, mutta maatalouden ja kalankasvatuksen päästöihin voimme vaikuttaa myös itse.

Paneelien lisäksi runsaasti katukampanjointia, esitettä on mennyt katujakelussa jo yli 5000. Kohta täytyy painaa lisää vaikka kampanjarahat on jo käytetty. Yritän saada veljeni lisäämään pdf-linkin sivuilleni, kun en osaa lisätä sitä tännekään sähköisesti.

Tällä viikolla on tiivis ohjelma.
Huomenna tiistaina 6.3 klo 18-19.30 maahanmuuttaja-aiheinen paneeli Ylioppilastalolla. keksiviikkona 7.3 klo 19 ohjelmallinen illanvietto TYÖTÄ JA HUVIA. Teatteri Puoli-Q:ssa, Tunturikatu 16.

Ohjelmassa lyhytfilmi Jekkua jees! (1982)
Improteatteria Alman akat -ryhmän loihtimana
Asiaa työhyvinvoinnista Tuija Brax, Minerva Krohn ja Kai Ovaskainen.

Naistenpäivänä 8.3 Vihreät naiset tarjovat naisille saunan Arlassa. Paikalla sekä Helsingin että Uudenmaan ehdokaita.

Näiden lisäksi paljon kampanjaa kadulla. Ihmisten tapaamiseen se on kaikista parasta. Vain harva jaksaa tulla vaalitilaisuuteen, mutta kadulla voi pysähtyä kysymään juuri itseä kiinnostavia asioita.

Ensi viikon ohjelmasta mainostan jo nyt torstaita 15.3 klo 18-19.30. Silloin minulla ja Tuijalla on Kyselytunti Vanhan kuppilassa. Ajattelimme, että siellä voidaan keskustella laidasta laitaan politiikan teemoista.

Eläkkeitä ja ruoka-alea

2007-02-27T23:36:00.000+02:00

Ensimmäinen viikon neljästä paneelista oli tänään. Kallion ala-asteen kirjastoon oli kutsuttu 12 panelistia. Yleisöä oli hieman yli tuplasti, mutta näistä puolet oli paikalle kutsuttujen pikkupuolueiden edustajia tai muiden panelistien tukiryhmää. Varsinaisia ehdokasta etsiviä kansalaisia taisi paikalla olla noin kymmenen.
Panelisteja oli siis kutsuttu tasaisesti kaikista puolueista. Eduskuntapuolueiden lisäksi paikalla oli ainakin Itsenäisyyspuolue (kaikki ongelmat johtuvat EU:sta), Köyhien asialla (Jumala käski perustaa puolueen, ja eduskunnan pitäisi antaa rahaa kampanjaan), Suomen kansan sinivalkoiset(lähinnä tänään eläkeläisten asialla) ja Senioripuolue (eläkesäästöt pitäisi jakaa nykyisille eläkeläisille). Kaikki pienpuolueet olivat sitä mieltä, että me joilla on valtaa, olemme tehneet kaiken väärin.
Tällä kombinaatiolla oli ihme, että jotain keskusteluakin saatiin käytyä. Tosin kokoomusta paneelissa edustanut Piepponen suivaantui lopulta niin, että poistui kesken paneelin.

Käsittelimme mm. terveyspalveluita. Näiden suhteen toivon, että jatkossa resursseja ohjataan terveyskeskuksiin. Hoitotakuulla on sairaaloiden jonoja saatu purettua, mutta hoitotakuu ei toimi jos terveyskeskus ei toimi. Lääkärillä pitää olla aikaa paneutua potilaan oireisiin, jotta osataan määrätä oikeat tutkimukset ja hoidot. Uskon eläkeläistenkin arvostavan enemmän toimivia palveluita, kuin muutaman euron korotusta eläkkeeseen. Terveysasioita onkin sitten huomisessa Lääkäriliiton paneelissa enemmän.

Turvallisuuskin oli illan keskustelussa esillä. Alkoholin alennusmyynti on lisännyt päihdeongelmia, ja tuonut lisää rauhattomuutta kadulle. Kalliossa tämä näkyy aika selvästi. Päihdeongelmiin ei tietenkään auta pelkkä viinan hinnan korotus, vaan pitää pystyä auttamaan ihmisiä jaloilleen. Päihdeongelmien ehkäisyssä elämänhallinnan kehittäminen on tärkeää. Pohjimmiltaan on kysymys jopa lasten ja nuorten kasvatuksen onnistumisesta. Uskon, että jopa lastenkulttuurilla on merkitystä. Kulttuurin parissa voi kokea ja käsitellä monenlaisia tunteita, ja sitä kautta löytää jännitystä ilman päihteitä.

Peruspalveluilla luodaan myös turvallisuutta, koska ne lisäävät tasa-arvoa.

Maailmanlaajuisessa turvallisuudessa NATO:a tärkeämpää on ympäristöongelmien torjuminen ja köyhyyden poistaminen. Kehitysyhteistyö on siis tärkeää turvallisuuspolitiikkaa.

Kepun edustaja lupaili ruuan arvonlisäveroalea. Sitä en luvannut kannattaa. Ideana Kepulla on köyhien tukeminen ruuan hintaa alentamalla. Ruuan alv-alesta hyötyvät kuitenkin kallista ruokaa ostavat pienituloisia enemmän. Sama raha kohdistettuna lapsilisiin, työttömyystukeen tai kansaneläkkeisiin auttaa köyhiä paljon enemmän.

Huomenna siis terveyspolitiikan pariin, ja illalla valtuustoon megakokoukseen. Listalla budjettiraamin lähetekeskustelu, Helsingin Sipoo-lausunto ja aloitteet. Aloitteet taitavat jäädä pöydälle seuraavaan kokoukseen, josta siis tulee myös superylipitkä.

Vihreän liiton 20v-bileet jää kokouksen vuoksi väliin. Täytyy odottaa 25v juhlia.

Keskustakirjasto

2007-02-27T12:12:00.000+02:00

Kirjastot on ihania. Kunnon keskustakirjasto Helsinkiin olisi erityisen ihana. Uskon, että sellainen saadaankin muutaman vuoden sisään.
Anni S on kuitenkin perustamassa kirjaston jo ensi viikonlopuksi.
Idea on niin hieno, että tätä on pakko mainostaa myös täällä.

Mimmo

Paneeliviikko

2007-02-26T21:18:00.000+02:00

Viime viikon vapaa-aika kului tiiviisti kadulla kampanjoidessa. Mukavinta oli eilen Kaivarin rannan auringossa, jossa Elina M.n ja Ville Y.n kanssa jälleen tarjosimme kuumaa mehua, pullaa ja vaalimainoksia ulkoilijoille. Samalla saimme itse nauttia auringosta ja talvisesta maisemasta. Jäälle olisi ollut mukava vielä päästä kävelemään. Kamera hyytyi, ilmeisesti kylmästä, ja siksi nytkään en saa lisättyä kuvaa tähän. Täytyy yrittää saada jotain kampanjakuvia piristykseksi.

Illalla olin Päivi Istalan vieraana Radion Naisten tunnissa, jossa meitä oli 8 naisehdokasta keskustelemassa vaalien teemoista. Otin esille kysymyksen vanhemmuuden kustannusten jakamisesta molempien vanhempien työnantajien kesken. Muistan, kuinka Vihreiden ehdottaessa tätä 10v. sitten, sitä pidettiin epärealistisena, lähes häiriköintinä. Nyt on edetty hieman, muttei riittävästi. Edelleen kustannuksista valtaosa kohdistuu käytännössä äitien työnantajille. Tämä on yksi syy naisten syrjimiselle työmarkkinoilla, naisethan tekevät paljon miehiä enemmän pätkätöitä. Kustannukset ovat varmaan osin myös pois naisten palkkapotista ja selittävät osan miesten ja naisten palkkaerosta. Kustannusten tasainen jakaminen helpottaisi palveluyrittäjien asemaa, koska palvelualat ovat hyvin naisvaltaisia.
Käsittelimme myös ainakin lasten subjektiivista päivähoito-oikeutta (kannatan, koska uskon perheiden osaavan itse valita. Toki tarjolla pitää olla muitakin vaihtoehtoja kuin kokopäivähoito. Jonkun ehdottama paluu-takuu olisi hyvä. Siis se että lapsi pääsee samaan ryhmään, vaikka olisi välillä kotona.) minimiäitiyspäivärahaa (tulisi nostaa, koska nyt on alempi kuin työttömyystuki.) Helsingin metropoliasemaa (kannatan, koska Suomi tarvitsee ja ansaitsee vahvan pääkaupungin.)

Kuten viimeksi kirjoitin, tällä viikolla on luvassa paneeleita, peräti neljä. Huomenna tiistaina 27.2 klo 18 Kallio seuran paneeli Kallion ala-asteen koululla.
keskiviikkona 28.2 klo 13 Lääkäriliiton lääkäripaneeli Yliopistolla, Porthaniassa.
torstaina 1.3 klo 18 Jätkäsaariseuran paneeli Ruoholahden ala-asteella, Santakatu 6.
lauantaina 3.3 klo 12-14 neljän puolueen paneeli Valkoisessa Salissa, Aleksi 16-18.

Tervetuloa kuuntelemaan.

Näiden lisäksi perjantaina 2.3 avataan Vihreiden vaalimökki kolmella sepällä. Itse en ehdi paikalle vielä klo 12 oleviin avajaisiin, mutta iltapäivällä kyllä.

Jotain omaa elämääkin kai pitäsi olla jossain välissä. Lauantaina sitä tarjosi elokuva Pianistin sivunkääntäjä. Hyvin tehty hidastempoinen elokuva hienovaraisesta kostosta. Mielentilani olisi vaatinut jotian pirteämpää, mutta hyvä elokuva on aina hyvä tapa viettää aikaa. Silloinkin kun valinta ei mene täysin nappiin oman mielialan kanssa.

Minerva

Katutyötä

2007-02-23T20:39:00.000+02:00

Viikon aikana olen seissyt yli kymmenen tuntia kadulla jakamassa vaaliesitteitä. Muita ehdokkaita ei ole näkynyt kuin pari. Osku P eilen Itiksessä, ja Anni S tänään Kolmella Sepällä.
Monelle ehdokkaalle kadulla päivystäminen on vaalien kauhu. Itse olen aina pitänyt sitä vaalien mukavimpana osana. Toki huonojakin hetkiä tulee. Elämäänsä yleensä ja politiikkaan erityisesti kyllästyneet ihmiset, purkavat ahdistustaan ehdokkaille. Minulla on sekä ammattini että poliittisen rutiinini myötä onneksi keinoja käsitellä myös vihaisia ihmisiä.

Nyt on kuitenkin ollut mukavaa olla kadulla, vaikka toki 15 pakkasastetta tekee sen välillä rankaksikin.
Esitettä olen sisarien kanssa jakanut jo lähes 3000. Monet ihmiset ovat pysähtyneet keskustelemaan. Aiheita on käsitelty laajasti; perustulo, Nato, terveyspalvelut, koulut, EU:n liittovaltiokehitys, palomiesten eläkeikä, maailman köyhät, energiahuolto. On ihan mukava päästä keskustelemaan rauhassa aiheista. Monilla puhujilla on kokemusta heitä kiinnostavista aiheista. Kadulla seistessä saan siis myös uutta tietoa.

Huomenna lähden taas kampanjoimaan. Tarkoitus on päättää huominen kierros Ruoholahteen, ja tarjota kuumaa mehua ja pullaa naapurustolle.

Ensi viikolla luvassa on neljä paneelia. Tiistaina klo 18 Kallioseuran paneeli Kallion ala-asteella, keskiviikkona klo 13 Lääkäriliiton paneeli Porthaniassa, torstaina klo 18 Jätkäsaariseuran paneeli ja lauantaina 12-14 neljän puolueen paneeli Valkoisessa salissa. Lisätietoja näistä ilmestyy tänne.

Minerva

Lumiukkoja

2007-02-20T12:57:00.000+02:00

Maanystävät kampanjoi tänään lumiukoilla ilmastonmuutosta vastaan. Ilmaston lämpenemisestä ei tänään tosin näy merkkejä, kun Helsingissäkin on kunnon aurinkoinen pakkaspäivä. Testasin lämpökerrastojen toimivuutta aamulla, kun Irinan kanssa olimme Mannerheimintiellä jakamassani esitettä työmatkalaisille. Töiden jälkeen ajattelin suunnata Herttoniemeen, vaikka silmät hieman kirvelevät aamun jäljiltä. Epäilen, että pakkanen on hieman purrut niihin.

Ilmastonmuutos on noussut tärkeäksi vaaliteemaksi. Vanhanen toki jo ilmoitti, ettei sen torjumiseen kannata sitoutua. Maksaa liikaa. VTT tosin tutki ettei maksa. Heikki Korpela kirjoittaa aiheesta blogissaan niin hyvin, että laitan tähän linkin.

Aamulla huomasin Helsingin kansainvälistyneen kovasti. Olen viimeisen 15 vuoden ajan osallistunut kaikkien vaalien katukampanjointiin. siinä on aikaa tarkkailla ohikulkijoita. Ulkomaalaistaustaisten osuus on selvästi kasvanut. Hyvä niin. Kansainvälisen kaupungin on helpompi houkutella uusiakin tulijoita. Tekemistä tosin riittää vielä. Aamulla katselin myös ihmisten tapaa suojautua pakkaselta. Monenlaista pipo/huivi/käsine-yhdistelmää. Itselläni tekninen alusasu + microfleece. Niillä pärjää lämpimänä yli tunnin.

Koulutus, joukkoliikenne, maahanmuutto

2007-02-18T21:23:00.000+02:00

Otsikon sanajono ei välttämättä aukea kovin helposti. Siinä on kuitenkin pääkaupunkiseudun kannalta kolme keskeistä asiaa seuraavaan hallitusohjelmaan. Näiden kolmen asian kautta voidaan avata lähes kaikki ne asiat joista helsinkiläisten ehdokkaiden pitäisi näissä vaaleissa puhua.

Viikko on ollut uskomattoman kiireinen, ja siksi tämä blogikin on kärsinyt huomionpuutteesta. Alkuviikon illat kuluivat kokouksissa. Tiistaina kokoontui pääkaupunkiseudun neuvottelukunta. Laskin, että poliitikot ja virkamiehet yhteen laskien meitä oli lähes 50. Kun kokous kesti hieman yli 2 tuntia, kului aikaa yhteenlaskettuna kolmen työviikon verran. Toivottavasti saimme yhtä paljon aikaan.

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnassa keskusteltiin seudun hallitusohjelmatavoitteista, jotka kiteytin otsikkoon. Niitä lukiessa voi ensi reaktiona olla, että peruspalveluthan puuttuvat tuosta kokonaan. Missä luuhaa terveydenhuolto ja vanhustenhoito, jotka tutkimusten mukaan ovat äänestäjien kannalta vaalien tärkeimmät teemat? Kyllä nekin sisältyvät tavoitteisiin vaikkeivät siellä näy.

Kaikki me kunnallispolitiikassa toimivat tiedämme, että lähivuosien suuria haasteita ovat terveydenhoidon ja vanhustenhoidon järjestäminen. Meillä on varsin yhteneväinen käsitys, että lisää rahaa näihin tarvitaan, koska väki Suomessa vanhenee. Molempiin tarvitaan myös lisää henkilöstöä, jotta hoito on laadukasta, ja ihmisille on aikaa. Jotta tämä toteutuu, tarvitaan riittävästi verotuloja kulujen kattamiseen, ja riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa hoitamaan ihmisiä. Sama koskee tietysti muitakin peruspalveluita.

Koulutus on Suomen keino pärjätä maailmassa. Olemme jo nyt varsin korkeasti koulutettu kansakunta, ja tästä asemasta kannattaa pitää huolta. Koulutus alkaa jo päiväkodin varhaiskasvatuksena ja esikouluna. Peruskoulussa täytyy myös onnistua opettamaan erilailla oppivia lapsia, jotta he peruskoulun päätyttyä voivat suunnata kiinnostustaan vastaavaan jatkokoulutukseen. Pelkällä peruskoululla ei nykymaailmassa oikein pärjää.
Korkeakouluista kannattaa erityisesti pitää huolta. Tämä korostuu etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa korkeakouluja on paljon. Perusopetukseen pitää olla rahaa, jotteivät opinnot veny siksi, ettei opetusta ylipäätään ole tarjolla. Myös opintotuen tasoa on nostettava, jotta täyspäiväinen opiskelu on mahdollista. Korkeakouluopetuksen maksuttomuudesta on myös huolehdittava. Vain se takaa kaikille lahjakkaille mahdollisuuden opiskeluun, vanhempien varallisuudesta riippumatta. Monet puolueet haikailevat nyt lukukausimaksuja, perustellen sitä eurooppalaisella käytännöllä. Niissä on kuitenkin yleensä tarjolla kulut (jopa asumis- ja elämiskulut) kattavia stipendejä, jotka elinkeinoelämä kustantaa. En ole nähnyt EK:n osoittavan kiinnostusta yliopistokoulutuksen maksamiseen valtion sijaan.

Joukkoliikenteen merkityksen ymmärtää lähes jokainen helsinkiläinen. Espoossa on jo heikompaa, koska siellä on vaikeampaa pärjätä ilman autoa. Helsingissä joukkoliikenteellä pääsee kaupungin sisällä kulkemaan varsin vaivattomasti, mutta kaupungin rajan ylittäminen on paitsi turhan kallista, myös monimutkaista. Joukkoliikenne pitää kaupungin toimivana ja viihtyisänä. Autoilijoidenkin etu on, että joukkoliikenne toimii, ja siten pitää osan potentiaalista autoilijoista poissa tieltä. Toimiva joukkoliikenne on myös yksi Helsingin kilpailuvaltti. Tämä on kaupunki, jonne yrityksen kannattaa sijoittua, koska täällä pääsee helposti paikasta toiseen. Jotta joukkoliikenne toimii koko seudulla, tarvitaan valtion rahaa investointeihin. Kehärata ja länsimetro ovat nyt tärkeimpiä. Raide-jokeri varmaan seuraava suuri investointi. Jokereita tarvittaisiin kehäteiden tapaan myös useampi. Valtion tukea tarvitaan myös lipun hintoihin. Täällä kunnat subventoivat lipun hintoja, valtion tuen ohjautuessa muualle. Joukkoliikenne on keskeisessä asemassa myös ilmastonmuutoksen torjumisessa. Liikenteen päästöt lasketaan lisäksi Suomen päästökiintiöihin. Eli jos autoilu lisääntyy, täytyy teollisuuden leikata päästöjään vielä enemmän kuin muuten.

Työperäisen maahanmuuton helpottaminen on yksi keino taistelussa työvoimapulaa vastaan. Kunnan järjestämät palvelut eivät pyöri, eivätkä yritykset menesty, jos työvoimasta on pula. Suomessa on vielä nyt paljon työttömiä. Mutta, väestö Suomessa ikääntyy, ja monia aloja uhkaa siksi työvoimapula. Tulijoita täytyy siis vähän houkutella tänne. Tässä nykyhallitus on toiminut erityisen kehnosti. Uusien maiden liittyessä EU:iin, säädettiin näistä maista tuleville siirtymäaika, joka tosin myöhemmin havaittiin virheeksi. Suomi ei ole kovinkaan monen työn perässä muuttajan ykkösvalinta. Yliopisto-opiskelijoilla ei myöskään ole mahdollisuutta jäädä opintojen jälkeen Suomeen. Tähän epäkohtaan on luvattu muutosta, mutta ilmeisesti neljä vuotta on liian lyhyt aika kaikkein myöntämän epäkohdan korjaamiseen. Tänne jo asettuneet ja kotiutuneet korkeakoulututkinnon suorittaneet nuoret ajetaan Suomesta pois, ja samalla mietitään miten houkutella tänne koulutettua väkeä muualta. Varsinaista hölmöläisen peiton jatkamista. Tämän korjaamiseksi suunnitellaan yliopiston lukukausimaksuja, sen sijaan että korjattaisiin ongelma oleskelulupajärjestelmässä.

Koulutus, joukkoliikenne ja maahanmuutto sisältävät siis pääkaupunkiseudun hallitusohjelmatavoitteiden ytimen. Miten näissä onnistumme, ratkaisee esimerkiksi verotuksen tason. Koska jos saamme tänne paljon yrityksiä, joiden tuotteita ostetaan maailmalla, voi verotus olla lievempää. Jos taas työttömiä on paljon, on ns. huoltosuhde huonompi, ja verotus kiristyy. Palvelujen tasokin riippuu onnistumisestamme. Menestyvässä kaupungissa on tietysti varaa parempiin palveluihin, kuin jos jaamme niukkuutta kaikille tarvitseville. Täytyy siis toivoa, että vaalien jälkeen maalla on hallitus, joka ymmärtää kaupunkipolitiikkaa yleisesti ja metropolipolitiikkaa erityisesti.

Loppuviikosta VM.n Pekkarinen toppuutteli poliitikkojen vaalilupauksia kertomalla, ettei ns. jakovaraa oikein ole. Pääministeri Vanhanen päätti heti kertoa, että virkamiehet laskevat väärin. Demarit olivat itse myös laskeneet jakovaraa olevan, koska ovat jo kovasti luvanneet sitä jakaa. Ehdokkaana tulee ristiriitainen olo. En ole koskaan arvostanut sitä, että luvataan sellaista josta tiedetään ettei siihen ole varaa. Nyt valtiontalouden virkamiehet varoittelevat ettei varaa ole, mutta pääministeri ja valtionvarainministeri lupaavat, että rahaa piisaa. Itse toivon, että hyvällä politiikalla lisäämme Suomen menestystä, ja siten saamme rahaa tarpeellisten palveluiden hyvään hoitamiseen ja kehittämiseen.

Loppuviikosta tulivat vaalinumerot. Olen neiti 45. Sain perjantaina jo ekan satsin esitteitäkin. Kannatti valita helsinkiläinen paino, jonka loistava palvelu toi esitteet kotiovelle asti. Autottomana arvostan tällaista palvelua. Kaksi laatikollista esitteitä painaa rutkasti. Lauantaina olin jo kaupungilla jakamassa esitettä, ja keskustelemassa ihmisten kanssa. Mukava alku neljän viikon kampanjarutistukselle, joka nyt pääsi käyntiin. Sunnuntaina olimme Elinan ja Villen kanssa Sinebrykoffin puistossa tarjoamassa kuumaa mehua, pullaa ja vaalimateriaalia. Kaikki kävivät hyvin kaupaksi.

Minerva