Mobiili- ja PDA-blogi

Tiedoksi: Blogi mukana kävijälistauksessa

2008-05-13T06:51:00.003+03:00

Mobiili- ja PDA-blogi on viikosta 19/2008 alkaen mukana oindex.fi-listauksessa. Se on Google Analyticsiin perustuva julkinen ja maksuton kävijälistaus. Siellä on myös mobiili- ja PDA-selaimille tekemäni linkkilista PDA-linkit.net.

Luvut eivät ole siis minulle uusia. Sen sijaan uutta on, että muutkin pääsevät vertaamaan eri blogien ja muiden harrastelijoiden sivustojen kävijämääriä.

Blogini viikkokävijämäärät ovat vaihdelleet noin 3200–6500 kävijän (Google Analyticsissä: Absolute Unique Visitors) välillä. Eniten tuntuu vaikuttavan se, miten usein ehdin ja jaksan blogia päivitellä.

Useimmat kaupalliset sivustot ovat listattuna sen sijaan TNS Metrixissä. Se maksaa alkaen 60€/viikko + ALV. Vertaamalla molemmissa olevia sivustoja voi huomata, että Googlen mittaus näyttää 5–10 prosenttia enemmän vieraita. Eron selittänee TNS Metrixin menetelmä huomioida poistetut evästeet.

WLAN-VoIPista tulee totta

2008-05-11T23:57:00.003+03:00

Lokakuussa 2005 olin Nokian vieraana tiedotustilaisuudessa Lontoossa, jossa julkistettiin Eseries-mallisto ensimmäisen kerran (ks. uutinen). Siellä kerrottiin myös yhteistyöstä IP-puheluiden tuomiseksi kännykkään muun muassa Ciscon kanssa. Jo Lontoossa oli tarjolla myös demo, jossa SIP-clientin avulla soitettiin IP-puheluita Nokia E70:llä.

Siitä on jo kaksi~~kolme~~ ja puoli vuotta. Nyt WLAN-VoIP tai VoWLAN (Voice over WLAN) alkaa viimein toteutua asiakkaiden ympäristöissä. Ciscosta kerrottiin, että VoWLAN-ratkaisua on toimitettu Suomessakin reiluun 10 organisaatioon ja maailmanlaajuisesti yli 100 asiakaalle.

Yhteensopivuuden rakentaminen on kestänyt Ciscolta ja Nokialta odotettua pidempään. Nyt uusimmat E-sarjan mallit tukevat Ciscon omaa CCX-protokollaa, jota tarvitaan WLAN-verkoissa.

Kyse ei siis ole enää vain hypestä, vaan yritykset ovat oikeasti keskittämässä viestintäänsä. Tavoite on, että ihmiset saa kiinni yhdestä numerosta, päätelaitteitakin on vain yksi (niillä, jotkaa eivät tarvitse pöytäpuhelinta) ja talon sisällä soitetuista puheluista ei haluta maksaa sikahintaa.

Esimerkiksi Fujitsu Services -yhtiöstä on arvioitu, että 80 prosenttia yritysten kännykkäpuheluista soitetaan organisaation sisällä. Työntekijä on todennäköisesti firman WLAN-verkon piirissä. Miksi näistä puheluista maksetaan ulkomanpuhelumaksuja? Sitä kysymystä pohditaan yrityksissä.

Yksi kiinnostava tapaus on Maastrichtin kaupunki Hollannissa, joka luopui GSM-puhelimista ja hommasi osalle väestään vain WLAN-puhelimet. Sen kerrottiin käyttävän 850 kännykkää toimitloissaan vain WLAN-verkossa.

Monessa firmassa halutaan eroon siitäkin, että ihmisillä on pöytä- ja kännykkänumerot. Useimmat soittavat kuitenkin kännykkään, kun sen ajatellaan olevan aina mukana. Jotkut firmat taas haluavat antaa julkisesti vain yritysnumeron, josta puhelu menee haluttuun paikkaan – ja lomalla ei ehkä minnekään.

Apple iPhone pääsi hittisarjaan TV:ssä

2008-05-10T12:25:00.004+03:00

Apple on onnistunut neuvottelemaan iPhonen saataville jo yli 10 uuteen maahan Vodafone-yhteistyön kautta. 3G-mallin julkistuksen odotetaan tapahtuvan kesäkuussa.

Katselin äsken TVkaistalta eilistä Ilman Johtolankaa -sarjaa (Without a Trace) ja huomasin, että iPhone oli näyttävästi sijoiteltuna tuotteena. Siinä FBI-agentti näyttää kuulusteltavalle mahdollisten epäiltyjen kuvia sulavasti kuvia vieritellen.

iPhonen käyttöliittymä rullaa nätisti, kun amerikkalaisen hittisarjan FBI-agentti näyttää epäiltyjen kuvia.

Lisäksi iPhone on kuulemma nähty toisen amerikkalaisen ohjelman, NBC:n sci-fi-sarja Jorneymanin päähenkilön puhelimena joka jaksossa.

Näin iPhone-viesti vain leviää sinnekin, minne Applen markkinointiviestintä ei yllä. Ja amerikkalaisia TV-sarjojahan katsotaan vähän kaikkialla maailmassa.

Tuotesijoitteluita on tietysti ollut ennenkin, ja tässä blogissa niitä kommentoitiin ainakin helmikuussa 2006.

Talentum uudistaa sivujaan: seuratkaa mobiilitukea

2008-05-09T08:32:00.001+03:00

Talentum uudistaa web-palveluitaan. Tarkkaavainen blogini lukija vinkkasi, ettei uusi alusta ainakaan tässä vaiheessa sovita sivuja mobiililaitteisiin sopiviksi aiemman julkaisualustan tapaan.

Kirjoitin täällä kesäkuussa 2006, että Talentum.com alasivuineen näyttää sovittavan palvelunsa automaattisesti mobiiliselaimille. Kolme viikkoa sitten käsittelin myös Anygraaf Doriksen ja Conmion yhteistyötä mobiilijulkaisemisessa.

Talentumin ratkaisu on ollut käyttäjälle helppo tapa tarjota sisältöä mobiilimuodossa, muttei kaikkien mieleen. Toinen koulukunta on sitä mieltä, että mobiililaitteella pitäisi saada "oikeat" sivut. Kompromissi on tarjota nopea tapa valita kumman haluaa.

Arvopaperi-lehti kertoo uuteen Escenic-alustaan siirtymisestä, joka on käytössä heidän mukaansa myös osoitteissa www.tekniikkatalous.fi, www.marmai.fi ja www.affarsvarlden.se. Vanha systeemi näkyy yhä navigoimalla osoitteeseen www.tietoviikko.fi.

Aiemmin Talentum on ilmeisesti käyttänyt BEA WebLogic -alustaa. Jään seuraamaan, onko mobiilituki jäänyt sivuista pois, vai onko uudistusprosessi vain kesken vielä.

Talentum on kehittänyt ja kokeillut innokkaasti mobiilipalveluita. WAP-sivut olivat jo vuosituhannen vaihteessa, ja vuonna 2005 kirjoitin mobiilisovelluksesta. Talentum on myös mukana myös Nokian ja mediayhtiöiden Kanavat-selaimessa, jonka oli Nokian mukaan määrä uudistua taas viime vappuna – siis vappuna 2007.

Alalla tietysti tutkaillaan jännittyneinä, miten mainonta kehittyy mobiilisivuissa. Toistaiseksi kehitys on näyttänyt aika vaatimattomalta. Edes Googlen mobiilihaussa ei ole hirveästi näkynyt suomalaisten yritysten mainoksia – lähinnä logojen, pelien ja soittoäänien kauppaajia havaintojeni perusteella.

Tietoviikon sivut tarjoavat oletusarvoisesti S60-selaimelle mobiiliversion sivuista.

Tekniikka & Talouden uusi sivusto taas tarjoaa PC-näkymää.

Jään seuraamaan, miten sivustojen mobiilituki kehittyy. Yllättyisin, jos se jäisi uudistuksessa pois kokonaan.

Mobiilit natiivi- vs. web-sovellukset

2008-05-09T00:34:00.001+03:00

Viimeaikoina on kuulunut eri suunnista paljon viestejä siitä, että kehityspanostuksia halutaan mobiilialustoilla laittaa natiivisovellusten sijaan web-sovelluksiin tai trendikkäästi sanottuna "widgeteihin". Olen kirjoitellut työssä muu muassa S60-alustan uusista Web-Runtime-ominaisuuksista ja siitä, että Cisco yrittää tarjota tärkeimmät palvelunsa mobiilialustoille web-pohjaisena.

Ciscon UC-ratkaisujen johtaja Christopher Thompson pyöritteli tapaamisessamme Apple iPhonea ja Nokian S60-puhelinta.

Kannettavana PC:nä hänellä oli muistaakseni Macbook. Thompson korosti monialustaisuutta eli sitä, että millä tahansa päätelaitteella pääsee yrityksen palveluihin. Päätelaite vain kertoo mitä palveluita osaa (SIP-puhelut, kamera, video jne), ja älykkyys on verkon päässä.

Pidän Thompsonin viestistä. Minusta on turhauttavaa, että esimerkiksi pienen tai edes keskikokoisen lehden on hankala tarjota hyvää mobiilipalvelua, koska natiivisovellusten kehittäminen eri alustoille (tai edes yhdelle, eli Suomessa S60:lle) on liian kallista.

Kehitystrendi varmaankin on hyväksi markkinajohtaja S60:lle palvelutarjonnan kannalta, mutta se avaa peliä myös kilpailulle aiempaa enemmän. Kun älykkyys on verkossa natiivisovellusten sijaan, kuluttajan tai yrityksen on helppo vaihtaa toisenmerkkiseen laitteeseen, jossa on täysi eri käyttöjärjestelmä.

Onko tulevaisuutta esimerkiksi se, että suurin osa mobiilisovelluksista perustuu esimerkiksi Adobeen Flash Liteen vai Microsoftin Silverlightiin? Flash Liten alkutaival näyttää rummutukseeen nähden vaisulta (missä sitä muka käytetään edes jo?) ja Silverlight on vasta tuloillaan.

Offline-käyttöön tarvittaneen client-pään sovelluksia jatkossakin, mutta niiden ei tarvitse olla kovin kummoisia.

Lukijakuva päihitti ammattilaisen

2008-05-08T23:24:00.001+03:00

Torstain HS:ssä oli kiinnostava arvio siitä, että yhä useammin lukijan digikameralla tai kamerakännykällä ottama kuva päätyy lehti- tai web-uutisen kuvitukseksi. Kyse ei ole mistään teknologiainnoasta, vaan toimitus perustelee ratkaisua journalistisesti. HS:n uutisissa julkaistut lukijakuvat ovat katsottavissa netissä.

Torstain juttu kertoo, että iso osa dramaattisista ja äkkinäisistä tilanteista otetuista kuvista on jo muiden kuin ammattilaisten ottamia. Näin arvioi Helsingin Sanomien kuvatoimituksen esimies Markku Niskanen:

"Riihimäeltä saamamme ensimmäiset lukijakuvat hätkähdyttivät. Lähetimme kuvaajamme Riihimäelle sekä autolla että helikopterilla, mutta paikalle päästyä dramaattisimmat hetket olivat jo ohi. Siksi lukijakuvat päätyivät sekä HS.fi:n että paperilehden etusivuille. Otokset olivat teknisesti laadukkaita."

Jutun yhteydessä olevassa kaaviokuvassa ehdotetaan PC:n web-selaimen lisäksi kuvien lähettämiseen MMS-viestin ohessa. Mitä kuville mahtaa silloin käydä? Olen luullut, että multimediaviesteissä kuvat yhä pienenneetään muutamaan sataan kilotavuun ja VGA-resoluutioon. Ehkä kuvaajalta sitten pyydetään erikseen parempilaatuinen versio.

Artikkeli ei myöskään kerro, onko kuvat yleensä otettu digikameralla vai kamerakännykällä. Ainakin hämärässä otetut kuvat näyttävät sen verran laadukkailta, että veikkaan hyvälaatuista kameraa.

Futuremarkin uusi benchmark

2008-05-08T20:05:00.002+03:00

Kuten pari viikkoa sitten arvelin, Futuremark julkaisi monella alustalla toimivan matkapuhelinten, älypuhelinten ja PDA-laitteiden J2ME / Java MIDP 2.0 -testiohjelman, joka on maksutta saatavana.

Ohjelma on siis SPMarkJava JSR 184, jonka nimi tulee Mobile 3D Graphics API:sta.

Tässä vaiheessa minun piti jo julkaista tuloksia eri laitteilla, mutta jostain syystä en onnistu kirjautumaan heidän tietokantaansa. Ajatus on joka tapauksessa se, että ajettuaan 2D- ja 3D-grafiikkatestit sekä polygon-testin ja PNG-kuvankäsittelyn mittauksen, tulokset pääsee lähettämään nettiin verailtavaksi muiden Java-laitteiden kesken.

Olen usein miettinyt, pitäisikö esimerkiksi lehdessä ja mualla tuotearvioiden yhteydessä ilmoittaa mittaustulos riippumattomalla benchmark-ohjelmalla, ja mikä se voisi olla?

Futuremarkilla on hyvää osaamista ja tunnettu brändi, mutta tässä vaiheessa JBenchmark on palveluna kypsemmässä vaiheessa. Heidän tietokannassaaan on huima määrä testituloksia erilaisilla laitteilla ja eri osa-alueiden suorituskyvystä.

Nokia kehuu designiaan HS:ssa

2008-05-05T12:34:00.002+03:00

Helsingin Sanomien taloussivuilla, tai "Nokian ulkoisessa tiedotuslehdessä" – kuten eräs hesarilainen asian kuvasi – on tänään imelää Alastair Curtisin omakehua. Osa jutusta on luettavissa webissä. Ote kuitenkin painertusta HS:ssä:

"Ei silti voi sanoa, että Nokian muotoilu olisi jotenkin uudelleen syntynyt. Ammennamme vahvasti menneisyydestä. Nokia on aina tehnyt loistavia puhelimia joita on ollut loistava käyttää. Olemme vain vieneet tämän seuraavalle tasolle." (-Alastair Curtis)

Tiivistettynä siis jutussa Alastair Curtis ja HS:n toimittaja kehuvat Nokian designia.

Nokia näyttää olevan Helsingin Sanomille kansallisaihe, jalokivi, jota käsitellään silkkihansikkain ja arvoa vaalien. Kotimarkkinoillaan Nokia menestyisi kyllä ilmankin lisätukea.

On artikkelissa silti asiaakin. Alastair Curtis puhuu siitä, että myös puhelimen voi herättää tunteita:

"iPhone ei yllättänyt minua, koska olemme tottuneet näkemään Applelta loistavia tuotteita. iPhonekin on loistava etenkin siksi, että se teki hyvää koko teollisuudenalalle. Puhelin alkoi taas herättää tunteita."

Onhan tuo huomattu, että iPhone herättää tunteita. Se on jännittävä, kiinnostava ja saa heti huomiota, kun joku sellaisen ottaa esille.

Curtis kuitenkin sanoo, ettei Nokia halua kopioida iPhonea:

"Me harvoin kopioimme mitään suoraan, yksinkertaisesti
siksi, että olemme ylpeitä siitä mitä olemme. Vaikutteita tietysti
imemme."

Tämä eroaa kommentista, jonka Nokian Anssi Vanjoki totesi tiedotustilaisuudessa viime syksynä. Hän vastasi toimittajien kysymykseen iPhonelta näyttäneestä konseptimallista seuraavasti:

"En tiedä, mikä on kopiota ja mikä on alkuperäistä. Jos maailmassa on jotain hyvää, me kopioimme ylpeydellä." (-Anssi Vanjoki)

Miksiköhän peruskännykät sitten jättävätkin kylmäksi? Niitä on aika paljon, ja kaikki ovat aika samanlaisia. Numerosarjat mallimerkkeinä eivät auta asiaa.

Mitä jos Nokia julkistaisikin Nokia Tube -kännykän? Vai tuleeko siitäkin Nokia 6233 Tube?

HS olisi voinut kysyä Curtisilta, miksi Nokian puhelimet eivät herätä samalla tapaa tunteita kuin iPhone, ja jos tunteiden herättäminen on tavoite, mitä sen aikaansaamiseksi tehdään. Nykyiset S60-mallit ovat yhä aika insinöörimäisen näköisiä ja natisevaa muovia.

MobileMonday tänään Helsingissä ja Turussa

2008-05-05T00:18:00.000+03:00

Tämän illan MobileMonday Helsinki näyttää käsittelevän langattomuutta ja liikkuvuuta yrityksissä Vamos-teknologiaohjelman kautta, ja esillä ovat Most Mobile Enterprise -kilpailun voittaja HKL:n joukkoliikenteen langaton yhteys sekä tunnustukssen saaneet Assistor-autopalvelu ja Finnair.

Vuoteen 2010 asti jatkuvalla Vamosilla tavoitellaan reilun 200 miljoonan sijoituspottia lupaaviin hankkeisiin, ja siitä Tekesin osuus on noin 76 miljoonaa. Tarkemmin en tiedä, mistä MoMossa maanantai-iltana puhutaan.

MoMo-ilta näyttää olevan luvassa myös Turussa, jossa aiheea on "Converging Cultural Experience". Saatte suomentaa ihan itse.

Kello 17:30 alkaviin tilaisuuksiin on vapaa pääsy , mutta sivuilla pyydetään ilmoittautumaan etukäteen.

Mobiililaajakaistan hypeen realismia

2008-05-04T16:41:00.000+03:00

Mobiilioperaattoreista ainakin DNA ja Elisa markkinoivat kiinteähintaista mobiilidatan pakettejaan "mobiililaajakaistana", ja myös TeliaSoneralla on tarjolla kiinteähintainen paketti. 384 kbit/s paketin saa alle 10 eurolla kuukaudessa.

Digitodaystä luin uutisen, jossa viitattiin Tekniikan Maailman testiin. Ostin ja luin artikkelin (8 s., PDF, 3€). Tulokset eivät ole yllättäviä. Sen saa sivujen kautta ainakin klikkaamalla lehtiarkistoa ja lisäämällä artikkeli ostoskoriin numeron 9/2008 kohdalta.

Artikkeli kertoo, että GPRS- ja EDGE-yhteyksillä nopeudet jäävät hitaiksi, ja mobiililaajakaistan lupaukset toteutuvat vain 3G-verkoissa taajamissa.

TM ajo testiä varten 2500 kilometriä Helsingistä Kilpisjärvelle ja osin eri reittiä takaisin. Juttu ei kuitenkaan vastaa kysymykseen siitä, miten laaja 3G-peitto taajamissa lopulta on.

Myönteistä on, että testissä mitattiin myös latenssia eli viiveitä. Elisalla vaihteluväli oli suurin, 80–485 ms. DNA:lla mitattiin 85–225 ms ja TeliaSoneran liittymällä 93–182 ms. Jutussa vähätellään selvästi vasteaikojen merkitystä toteamalla, että niillä on merkitystä pelaajille.

Todellisuudessahan GPRS-viiveillä mikä tahansa web-surffailukin on PC:lle tarkoitetuilla web-sivustoilla tuskallisen hidasta.

Nopeusmittauksissa parhaat hieman yli 2 Mbit/s enimmäisnopeudet saatiin Elisan ja TeliaSoneran liittymillä, ja DNA:n kerrotaan jääneen alemmas. jonkinlaiset tiedostojen latausnopeudetkin oli laskettu: DNA: 748 kbit/s, Elisa: 898 kbit/s ja TeliaSonera: 874 kbit/s, mutten saanut laskutavasta selkoa. Uplink-nopeudet vaihtelivat välillä 14–19 kbit/s.

Artikkeli ei siis tuo yllätyksiä tekniikan tunteville. On kuitenkin hyvä, että TM kokeili asiaa käytännössä ja kansantajuisesti.

Kuten maaliskuussa arvelin, mobiililaajakaistan markkinoinnin ongelmaksi voi osoittautua mobiilidatan markkinointi samoin termein kuin kiinteän laajakaistan. TV-mainoksissa ihmiset surffaavat läppärillään kesämökin laiturilla. Tuo on toteutumassa oikeasti vasta sitten, kun HSPA/UMTS 900 MHz peittoa saadaan laajasti Suomeen.

Harmillisesti TM:n jutussa ei testattu lainkaan @450-verkkoa. Se olisi ollut kiinnostavaa nopeuksia ja vasteaikoja ajatellen.

Todellisuus on, että jos yhteys toimii, nopeus on analogisen modeemin tasoa ja vasteaika tekee surffailustakin sietämätöntä.

Blogikommentit toimivat taas

2008-05-02T09:07:00.000+03:00

Muutama päivä sitten blogia vaivasi FTP-palvelimen ongelma, jonka takia merkinnät tai kommentit eivät päivittyneet. Se on nyt korjaantunut, ja tietojen pitäisi päivittyä nopeasti.

Vastaisuuden varalle tiedoksi kuitenkin, etteivät kommentit ole kadonneet minnekään, vaan ne ovat olleet kokoajan tallessa Bloggerin päässä. Niiden ilmestyminen silloin vain jumittaa ennen web-palvelimelle päivittymistä.

Älkää nyt siis lopettako kommentointia ainakaan näiden viiveiden takia.

Kova vääntö mobiilitaajuuksista

2008-05-01T18:07:00.001+03:00

Euroopan Unionin ja Suomen tietoliikennerintamalla on odotettavissa jännittäviä aikoja, kun ratkaisuja tulevaisuuden radiotaajuuksista tehdään. Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) tiedotti viime viikolla työryhmämietinnöstä taajuuskaupalle, joka uutisoitiin medioissa laajasti niin, että LVM ajaa huutokauppaamista Suomeen. Asia on melkein päinvastoin.

Luin LVM:n raportin Markkinaehtoinen taajuushallintomalli (PDF), kun nyt vappuna oli aikaa. Alla mainitut sivunumerot ovat papereista, eivät PDF:stä. Riski on, että analyysini ampuu myös huti, sillä arviot ja tiedot ovat vielä kovin keskeneräisiä.

Taustalla on EU-komission pyrkimys lisätä niin sanottua markkinaehtoista taajuuksien jakamista, eli huutokauppaamista tai muuten kaupallisin perustein jakamista. Unioni haluaisi Eurooppaan eri lähteiden mukaan 3–5 isoa mobiilioperaattoria nykyisten paikallisten toimijoiden sijaan. Näitä olisivat ainakin Orange (France Telecom), T-Mobile ja Vodafone.

EU:ssa uskotaan, että muutama vahva operaattori voisi kilpailla maailmanmarkkinoilla amerikkalaisten ja kiinalaisten operaattoreiden kanssa. Kyseessä ovat isojen EU-maiden taloudelliset edut.

Suomen markkinasta tulisi siinä rytäkässä merkityksettömän pieni sivualue. Sitä eivät halua suomalaiset operaattorit tai viestintäministeriö. Raportti vihjaa monessa kohtaa, että taajuuksien kaupallistamista pidetään ongelmallisena. Hintavertailujakin on siitä, miten telehinnat ovat asettuneet eri maissa (ks. s.22).

Toinen riski on, että huutokaupan myötä amerikkalaisten ja aasialaisten operaattoreiden bulvaanit voisivat myös päästä valloittamaan Euroopan ilmatilaa. Suomessa on huolehdittu, että EU:ssa ei ole huomioitu tätä riskiä.

Suomeen kohdistuu EU-tason poliittisia ja viranomaispaineita, koska tämä on viimeisiä Länsi-Euroopan maita, joissa 3G-toimilupia ei ole huutokaupattu, vaan jaettu viranomaisen kauneuskilpailuna (ks. s.10–11).

Nykyisessä hallitusohjelmassa on kirjattu, että taajuuksien käyttöoikeuksien myöntämistä voidaan "maltillisesti kaupallistaa", mutta kuitenkin niin, että "taajuuksien käyttöoikeuksien myöntäminen säilyy kansallisissa käsissä".

LVM:n työryhmä siis vastaa EU:n vaatimuksiin toimintamallilla, jonka kanssa voitaisiin elää kansallisten intressien näkökulmasta, jos taajuuksia aletaan kaupallistaa – todennäköisesti EU:n kovasta painostuksesta johtuen.

Työryhmän ehdotuksessa saattaa piileä ovela porsaanreikä. Se nimittäin ehdottaa taajuuskauppaa sallittavaksi nimenomaan 2,5–2,69 GHz:n alueelle, jonne voitaisiin jakaa kolme LTE-tekniikan (Long Term Evolution) ja yksi mobiili-WiMaxin verkkojen toimilupa 15 vuodeksi huutokaupalla tai niin sanotun "kauneuskilpailun" ja korotetun toimilupamaksun yhdistelmänä.

Raportissa kuvataan, että kotimaiset toimijat olisivat tästä taajuusalueesta kiinnostuneita (ks. s. 30–31). Siinä myös sanotaan, että osan kiinnostus riippuisi siitä, toteutuuko taajuuskauppa.

Käymieni taustakeskusteluiden perusteella näyttää siltä, että suomalaiset operaattorit pitävät tuota taajuusväliä liian korkeana laaja-alaisen peiton rakentamiseen, ja enemmän toiveita asetetaan alhaisemmille 700–900 MHz:n taajuuksille (kuten Verizon on tekemässä USA:ssa) tai 1800–2000 MHz:n alueelle,

Huomionarvoista on, että taajuuksien kaupallistamista esittävä raportti ei mainitse lainkaan alhaisempia taajuuksia.

Radioverkkoasiantuntijat voivat täsmentää, mutta perusperiaate on se, että alhaisemmalla laajuudella on halvempaa rakentaa laaja-alaista valtakunnallista peittoa. Jo nyt operaattorit toivovat, että 900 MHz:n tekniikalla UMTS-/HSPA-verkot saadaan laajennettua koko Suomeen.

Tietenkään suomalaiset 3G-operaattorit eivät halua luopua nykyisistä 900, 1800 ja 2100 megahertsin luvista, mutta katseet kohdistuvat erityisesti tulevaisuuden verkkoihin ja taajuustarpeisiin.

Kännykkäverkkojen LTE-tekniikka on yhä kehitysvaiheessa, eikä ole vielä varmaa, mille taajuuksille se eri markkinoilla asettuu. Euroopassa jotkut maat ovat tukeneet +2,5–2,6 GHz tekniikkaa. Suomessa on toivottu, että ainakin pohjoismaat ajaisivat alhaisempaa taajuutta.

Suomalaiset 3G-operaattorit ovat jo päättäneet jatkaa WCDMA-kehityspolkua ja edetä LTE:hen.

Optimistisin kuulemani arvio on, että LTE-verkkoja ja -päätelaitteita voisi olla kuluttajilla vuosina 2012–2015, mutta päätöksiä käytettävistä radiotaajuuksista toivotaan jo ensi vuonna. Mobiili-WiMaxiin ei ole ilmaistu suurta mielenkiintoa, vaikkei sitä ole suljettu poiskaan.

Nykyisten HSPA-verkkojen kehitys ei ole päättymässä. Sinne on tulossa xDSL-liittymistä tuttua channel bonding- ja MIMO-tekniikoita, joilla voidaan kasvattaa kapasiteettia sisään- ja ulospäin. Tavoite on päästä kymmeniin megabitteihin sekunnissa päätelaitteissa ihan käytännön olosuhteissa. Nyt uusimmat Elisan 7,2 Mbit/s nimellisnopeuden HSDPA-verkot lupaavat noin 5 Mbit/s nopeuksia käyttäjille asti.

Kysymyksiä ja vastauksia mobiili-Skypestä

2008-05-01T14:21:00.000+03:00

Jatkona aiempaan blogimerkintään. Skypen julkistama mobiilisovellus on herättänyt kummastusta, sillä Java-sovellus on erikoinen yhdistelmä data- ja GSM-puhesovellusta. Älypuhelinkäyttäjät ovat toivoneet aitoa IP-puhelusovellusta.

Skypestä on vastattu kysymyksiin. Keskiviikon uutisjuttuni kertoo, että Skype on halunnut tuoda mobiilipalvelunsa massamarkkinoille, ja tähän tarkoitukseen Java-pohjaista sovellusta pidettiin parempana. Lisäksi Skype suosittelee kiinteähintaista puhepakettia operaattorilta, kuten se tekee yhteistyössä 3-operaattorin ('Tre') kanssa.

Kannattaa lukea myös Tietoviikon juttu, koska he saivat eri selitykset, eli tärkein syy IP-puheluiden puuttumiseen IP-puhelusoftiasta olisi akkukesto.

Jatkoin vielä keskustelua. En ehdi nyt suomentaa keskustelua, joten saatte lukea kysymykset ja vastaukset sellaisenaan englanniksi. Kysymyksiin vastasi Skypen mobiilipuolen tuotepäällikkö Nicholas Babaian.

TL: What's the problem with offering a VoIP client for Symbian S60? Are operators and/or Nokia blocking this somehow?
NB: Users have told us that they want to be in touch with their Skype friends anywhere and anytime -- not just in a WiFi hotspot or on an expensive smartphone. What's important to our users is important to us. While we're not ruling out a more platform-specific approach in the future, we felt that Skype for your mobile would be a good way to make more people happy more of the time.

TL: You already have a VoIP client for Windows Mobile platform (smartphones and PDAs). How is Symbian so different?
NB: We've had the Windows Mobile client since early 2004, so it's a tradition from the days when Skype was still a tiny start-up. As we've grown in popularity and ambition, we've chosen to allocate our resources to a product that would serve a broader range of users and a broader range of devices in more places. Not just WiFi hotspots or expensive smartphones.
This is not to say that we wouldn't focus on narrower user groups at some point, but as I said, right now Skype for your mobile is a good way to make more people happy more of the time.
TL: How is it possible Fring is able to offer Skype VoIP, but Skype itself isn't? This is truly puzzling.

NB: It's more a matter of talking to a broad base of users and finding out what they want. What emerged from our research was the desire to avoid spending a lot of money on an expensive smartphone, to be able to call your mom in Australia on Skype from the park, and to use Skype for long periods of time without running out of battery juice. Skype for your mobile delivers on these fronts.
We would be foolish to focus on tech elites only, while leaving behind a massive group of regular folks who have "normal" mobile phones in their pockets.
That said, the mobile space is very important to us and we're working to bring the Skype experience to an ever-broader range of mobile devices, from low-end to high-end. As an example of the latter, we've worked with Nokia to make Skype available on its WiFi-centric N800 and N810 internet tablets. We're working on many fronts to delight our users.

Tulkitsen Nicholas Babaianin vastauksia siten, että Skype haluaa tarjota massamarkkinoiden Skype-ohjelman, mikä tarkoittaa nykyisin käytännössä Java-sovellusta.

Kiinnostavaa on se, että Skype perustelee Symbian-version puuttumista sillä, ettei se halua palvella vain "eliitin kalliita älypuhelimia", mutta ohjelma on silti tarjolla paljon pienemmän käyttäjäryhmän N800:lle ja N810:lle. Olennainen ero on tietenkin se, ettei niissä ole puhelinta. Ne eivät siis ole osa mobiilioperaattoreiden bisnesmalleja.

Tulkintani on, että Skype näyttää haluavan tarjota palvelun, joka soveltuu myös mobiilioperaattoreiden bisnesmalleihin. Se tarkoittaa, etteivät puhelut ole kokonaan maksuttomia, vaan operaattorin kanssa solmitaan erilaisia kiinteähintaisia paketteja maan sisällä tai useiden maiden välillä.

Skypen lanseeraama palvelu ei toimi Suomessa, kun täällä ei ole tarjolla minkäänlaista pakettia palvelun kanssa. Nyt on vain hankalasti hahmoteltava yhdistelmä GSM-puhe- ja Skype-hinnoittelua. Skypellä ei ole toimistoa Suomessa, mutta eihän se yhteistyön tekemistä estä kokonaan.

Skypen tärkein viesti alusta alkaen on ollut vapauttaa ihmiset siitä, että puheluista maksetaan minuuttien tai etäisyyden perusteella. Tämä Kännykkä-Skype on epäonnistunut tältä osin, koska viesti ei toteudu. Ei ainakaan Suomessa.

Kiinnostavaa tutkimustietoa Suomesta

2008-04-30T23:58:00.001+03:00

Teknillinen korkeakoulu (TKK) on taas julkaissut hyvin kiinnostavia tutkimustietoja Suomen mobiilidata- ja päätelaitemarkkinasta. Raportti on ladattavissa netistä (PDF, 35 s.). Tulostin ja luin sen tänään.

Purin pääkohdat kahteen uutiseen (ks. jutut 30.4.2008), joten en toista kaikkea asioita täällä.

Ensinnäkin kiinnostavaa on havaita, että Nokian osuus DNA:n, Elisan ja TeliaSoneran verkoissa syksyllä 2007 oli yhä järkyttävät 86–89 prosenttia. Onhan tämä Nokian kotimarkkina, mutta terveestä kilpailusta ei voi puhua. Hyvä asia on, että Samsung ja SonyEricsson ovat sentään onnistuneet kasvattamaan osuuttaan.

Hyvä signaali on sekin, että viime syksyn mittauksissa jo 17–19 prosenttia liittymistä käytti mobiilidataa aktiivisesti 1–2 viikon mittausjaksolla, kun osuus vuotta aiemmin oli reilut 10 prosenttia.

3G-päätelaitteiden (UMTS/HSDPA) osuudet olivat jo 18% ja 2%, eli yhteensä viidenneksen. Sen sijaan WLAN on vielä aika harvinainen, vain 5% päätelaitteista. GPS:n osuus oli myös vain 2%, mutta tässä eivät ole mukana Bluetooth-GPS-käyttäjät.

Operaattoreista erityisesti Elisa hehkuttaa, että mobiilidatan määrän kasvu kertoo siitä, että 3G-puhelimilla käytetään paljon enemmän mobiilipalveluita.

TKK:n tutkimus ei ainakaan vahvista väitettä; 92 prosenttia liikenteestä syntyi PC-koneilla. Ei mobiililaitteiden osuus tietenkään voikaan olla samaa tasoa, koska käyttö on aivan erilaista.

Sijaan tulokset näyttävät viittaavan siihen, että kiinteähintaiset (flat-rate) datapaketit ja USB-modeemit (aka mokkulat) ovat lisänneet mobiilikäyttöä.

TKK:n mittausjaksolla datamäärä kasvoi jo noin 11-kertaiseksi. Koko vuoden osalta tämä tarkoittaisi jo 1000 teratavua eli petatavua. Vahvistus saadaan, kun Tilastokeskuksen on määrä julkaista televiestinnän tilastot vuodelta 2007 kesäkuussa.

TKK.n raportissa on myös kiinnostavaa dataa kenelle tahansa, joka kehittää mobiilipalveluita Suomessa. Sieltä selviää, että jo noin 70 prosentissa puhelimista oli Java-tuki ja värinäyttö. Puolessa oli sähköposti, ja lähes yhtä monessa kamera.

Älypuhelimissa Symbianin osuus oli 99 prosenttia. Apple iPhone, Linux ja Windows Mobile ovat häviävän pieniä yhteensä neljän miljoonan liittymän aineistossa.

TKK on tähän asti julkaissut tiedot melko vähäeleisesti, vaikka näille voisi saada enemmänkin näkyvyyttä. Raportin lukemalla tietää, mistä operaattoribisneksen johtajat puhuvat seuraavat kuusi kuukautta.

Huh mikä kännykkäbisnes

2008-04-30T23:21:00.003+03:00

Tällä viikolla Strategy Analytics (SA) julkaisi kiinnostavaa tutkimustietoa, jossa näkyy selvästi kännykkäbisneksen nopeat muutokset vuodesta 2006 tammi–maaliskuulle 2008.

SA:n mukaan Nokia on kasvattanut vuodesta 2006 osuuttaan 34,7 prosentista lähes 41 prosenttiin, kun taas entinen markkinakakkonen Motorola on pudonnut lähes 22 prosentista 9,7 prosenttiin.

Osuuttaan ovat kasvattaneet kivasti eteläkorealaiset LG ja Samsung, mutta myös SonyEricssonilla on mennyt hyvin. Viime vuoden lopulla SE:n vauhti kuitenkin kangerteli, minkä takia LG onnistui ohittamaan sen ja kirii jo kolmossijan Motorolaa.

Strategy Analytics arvioi, että Nokia, Samsung ja LG kasvattivat markkinaosuuttaan tammi–maaliskuussa 2008. Häviäjiä olivat Apple iPhone, Motorola ja SonyEricsson.

Strategy Analyticsin webistä näyttää löytyvän vain maksullinen raportti, mutta Googlaamalla se löytyy monilta sivuilta.

Vaan tuskinpa Nokiassa voidaan juhlia hyvää menestytä pitkän aikaa. Myynti USA:ssa laskee edelleen, ja älypuhelimissa markkinaosuus on laskenut yli 50 prosentista enää 44 prosenttiin. Nämä ovat imagotappioita.

Nokian kännykkätarjonta on myös ollut alkuvuoden aika tylsää. E-sarja ei ole uudistunut aikoihin ja N-sarjaan on tulossa N96 mahdollisesti vasta syksyllä. Muutamat julkistukset ovat olleet niin kuivia, etten ole viitsinyt edes uutisoida niitä.

Noita arkisia kännyköitä tietysti myydään eniten, mutta kalliimmat multimedialaitteet ja älypuhelimet ovat oikeasti ne puheenaiheet, jotka pitävät tuotemerkin julkisuudessa — kuten Apple iPhone.

Jopa Suomessa iPhone näyttää saavan enemmän tai yhtä paljon näkyvyyttä kuin Nokian tuotteet, vaikkei sitä edes saa täällä. Apple julkistanee 3G-mallin kesäkuussa, ja kohu pyyhkäisee taas alleen hetkeksi kaiken muun.

Realismin nimissä on todettava, että ainakin SA:n mukaan iPhone-kännyköiden myyntivauhti on hetkeksi laskenut; loka–joulukuun 2007 noin 2,3 miljoonasta 1,7 miljoonaan tammi–maaliskuussa 2008. SA arvioi, että iPhone ei ole myynyt odotetusti Euroopassa korkean hinnan takia.

Olen myös positiivisesti yllättynyt LG:n ja Samsungin tarjonnan kehittymisestä. Laitteet näyttävät hyviltä ja ominaisuudet ovat kehittyneet. Molempien ongelmana ovat yhä karmeat omat käyttöliittymät. Laitteet ovat myös turhan kalliita vastaavien speksien Nokian tarjontaan verrattuna. Se varmaan nostaa jo kehityskustannuksia, kun on niin monta käyttöjärjestelmää.

SonyEricssonin Cybershot- ja Walkman-perusmallit myyvät hyvin, mutta nykyisten UIQ-mallien vetovoimasta en ole vakuutunut. Käyttöliittymä on vaikea jopa minulle, vaikka olen niitä harjoitellut ja yrittänyt oppia. Jos EXPERIA X1 menestyy, en ihmettelisi, jos SE vaihtaa kokonaan Windows Mobileen.

Motorolasta en osaa arvioida paljoakaan. Se ei ainakaan julkistanut kännyköitä, jotka toisivat jotain helpotusta tilanteeseen. Ja miten helppoa on kehittää jotain kekseliästä ja toimivaa, kun yritys irtisanoo tuhansia ja kännykkäyksikköä silpotaan erilleen? Yleisin veikkaus näyttää olevan, että Motorolan kännykät voivat enää vain päätyä jonkun ostettavaksi. Romahdus oli tajuttoman nopea.

Joko kamerakännykkä haastaa digipkkarin?

2008-04-27T16:11:00.002+03:00

Työnantajani blogissa on tarkoituksellisen kärjistävä ja provosoiva kysely siitä, joko kamerakännykkä pystyy haastamaan pienen kuluttajatason digikameran, tuttavallisesti digipokkarin.

Siellä ehtii vielä äänestää. Lukijat näyttävät keskimäärin pitävän vastakkainasettelua ontuvana. Kuitenkin Nokia väittää olevansa jo maailman suurin kameravlmistaja ja kuluttajakäyttäytymisen muuttuneen.

"Vertailussa" ovat mukana Canon Ixus 80 IS ja Nokia N82. Tunnustan vaikuttaneeni lehdessä N82:n valintaan, koska siinä vaikuttaa minusta olevan valoissa ja hämärässä kuvaamista ajatellen markkinaykkösen parhaat ominaisuudet tällä hetkellä. N96:stä en osaa sanoa, koska en ole saanut sitä vielä kokeiltavaksi.

Joko kännykkäkamera korvaa digipokkarin? Minä en ole vielä töissä tai vapaa-ajalla jättänyt digipokkaria kotiin tai töihin kännykän takia. Kännykkä ei riitä, kun olosuhteet ovat hankalat, eli hämärässä, pimeässä tai oikein kirkkaassa. Tai jos kohde on kaukana. Kännykällä on tulostuskelpoisia kuvia, jos on päivänvalossa, valolähde on sopivasti takana ja kohde on lähellä.

Kuten aiemminkin totesin, Kotekin tilaston (PDF) mukaan digikameroiden kappalemääräinen myynti Suomessa kääntyi jo laskuun viime vuonna toissa vuoteen nähden. Vuoden 2006 noin 403 000:sta tultiin alas reiluun 388 000:een. Kertooko se, että kaikilla on jo digikamera, vai että osalle riittää jo kännykkä? Digijärkkäreiden myynti kasvaa yhä, joten kuvausharrastus ei sinänsä pode alennustilaa.

Kännykkäkameroissa toivoisin, että Nokia kilpailijat panostaisivat aidosti käytettävyteen ja kuvanlaatuun pikselikisan sijaan. Nokian E-sarjalaisten kuvaustoiminto on – E90:tä lukuun ottamatta – vielä kankea. Autofokus, optinen zoom ja xenon-salama saisivat olla yleisempiä Nseries-malleissa.

Omat havaintoni ovat, että monelle ensi kertaa kuvaavalle kännykän kamerakin on jo hieno juttu. Heillä ei ole ennen ollut digikameraa, tai ehkä edes taitoa käyttää filmikameraa. Digikuvien harrastaja taas vieroksuu yhfistelmälaitteen kompromissejä.

Minun ennustukseni on, että tulevaisuudessa satunnaiset baari- ja loma- ja "hei katso, lapseni oppi/teki jotain uutta" -kuvat otetaan kännykällä, ja muit tilanteita varten on kehittynyt digijärkkäri, jonka saa silloin alkaen alle 500 eurolla.

Skype sekoilee mobiilistrategiassaan

2008-04-25T23:59:00.006+03:00

Tämän piti olla iso iloinen uutinen, Skype tulee viimein mobiililaitteisiin. Juhliin ei ole syytä, eikä kehuille ole aihetta. Ohjelma on todella erikoinen yhdistelmä GSM-puhe- ja mobiilidatayhteyksiä, josta ei ota heti lainkaan selvää.

Kännykkä-Skype näyttää hyvältä, mutta harmillisesti kyse ei ole Skypestä sellaisena kuin useimmat palvelun tuntevat.

Kyseessä ei siis ole aito internet-pohjainen Skype-softa, vaan puhelut menevät GSM-verkon kautta, ja datayhteyttä käytetään vain chatin ja oheistietojen (kuten kontaktien) siirtämiseen.

Näin suomenkielinen tiedote kertoo palvelun hinnoittelusta:

Kännykkä-Skypen avulla voi myös soittaa sekä Skypeen että lanka- ja matkapuhelimiin. Operaattori veloittaa puheluista kotimaan minuuttihinnan mukaan. Lisäksi käyttäjä maksaa lankaliittymiin ja matkapuhelimiin soitetuista puheluista sekä kännykkä-Skypeen ohjatuista vastaanotetuista puheluista
SkypeOut-maksun.

Puhelun kestoon perustuvan SkypeOut-maksun sijaan käyttäjät voivat vaihtoehtoisesti hankkia paketin, jolla voi soittaa lankapuhelimiin tiettyihin maihin tai alueille kiinteällä kuukausihinnalla.

Puhelut tulevat esimerkiksi normaaleja matkapuhelimista ulkomaille soitettuja puheluita edullisimmiksi. Lisäksi, mikäli liittymämaksu sisältää kiinteän määrän minuutteja, voi käyttäjä esimerkiksi soittaa kännykkä-Skypen avulla ulkomaille Skypeen lisämaksutta.

Eihän tuosta saa mitään tolkkua. Jouduin lukemaan koko tiedotteen kolmesti.

Mistä ihmeestä Skype on repinyt mallin, että soittaja säästää puhelinkuluissa, ja vastaanottaja maksaa puheluista? Ei se ainakaan eurooppalaisille ole luontevaa kuin ulkomailla. Ja kun Skype mielletään internet-softaksi, koko "kotimaan" ja "ulkomaan" käsite on vanhanaikainen.

Tätä taustaa vasten oli ihmettelemistä, kun osa julkistuksen uutisoineista suomalaismedioista – saatte ihan itse etsiä ne sieltä joukosta – pisti tiedotteen läpi suunnilleen sellaisenaan.

Tavoittelin iltapäivällä puhelimitse Skypen PR:ää Eestistä saadakseni kommenttia uutiseen, mutta vastauksia ei heti tullut. Ensimmäinen uutisjuttuni meni siis julki näiden tietojen ja E51-asennukseni pohjalta.

Olen kummastellut jo pitkään sitä, ettei Skype voi vain julkaista samanlaista IP-puhelusoftaa ainakin Symbianille kuin Windows Mobilelle tarjotaan.

On epäilty, että Symbianissa tämä olisi estetty (estämällä full-duplex-ääni kolmansien osapuolten ohjelmilta), mutta miten Fring (jota täälläkin on käsitelty) sitten osaa tehdä sen? Mikä on Skypen intressi jarrutella ip-puheluiden tuomista älypuhelimiin?

Operaattoreiden vastustus on vastattu syyksi yhtiöstä (lokakuussa 2007), mutta eihän tuo kiinnosta PC-versiossakaan yhtiötä. Yhtälöstä puuttuu jokin palikka, jota ei kerrota julkisuuteen.

Suomalaiset operaattorit eivät ole julkisesti valittaneet Skypen uhkaa, mutta Keski-Euroopassa sellaisia puheita on kuultu. Olin lokakuussa 2006 tilaisuudessa, jossa France Telecomin johtaja valitteli Skypen tuhoavan Orangen mobiilibisneksiä.

Voi olla, että Skypen ajatus on saada softansa jakoon operaattorikännyköiden kautta ja siksi on pitänyt keksiä tällaisia uskomattomia data-, GSM-puhe- ja pakettihinnoittelun yhdistelmiä yhteistyässä operaattoreiden kanssa. Tässä viimeisimmässä virityksessä on vain menty sekavuudessa aivan uudelle tasolle.

Softan toimintamalli on tässä vaiheessa niin älytön, etten edes aio kauheasti testailla sitä. Latasin beta-version netistä ja totesin sen toimivan myös Nokia E51:ssä, vaikkei sitä olekaan listattu vielä tuettuna.

Älypuhelimet nopeusjärjestykseen

2008-04-25T23:25:00.003+03:00

Futuremark julkisti tällä viikolla kiinnostavan uuden softan, joka lupaa älypuhelinten suorituskykytestejä useiden alustojen välillä, tässä vaiheessa siis Linuxille, Symbianille ja Windows Mobilelle. Futuremarkin mukaan tämä uusi SPMark antaa nimenomaan vertailukelpoisia tuloksia alustojen välillä.

Softalla on siis määrä saada kokonaisarvio laitteen ja ohjelmiston suorituskyvystä. Jos rauta on sama, ohjelman pitäisi kertoa ohjelmiston tehonkulutuksesta. Futuremarkista kerrottiin, että näistä tiedoista ollaan kiinnostuneita niin kuluttajia kuin alan yrityksiä varten.

Monen alustan benchmark-työkalu voi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kännykkävalmistaja voisi testata eri käyttöjärjestelmien ja laitteistojen suorituskykyä.

Toistaiseksi kuluttajan kannalta kiinnostavin mobiili benchmark-ohjelma on JBenchmark eri versioineen. Se toimii Java-pohjaisena useimmissa mobiililaitteissa, ja käyttäjien saamista mittaustuloksista on rakentunut mittava tietokanta nettiin.

Tietotekniikkamedioilla tällaine työkalu voisi tarjota mahdollisuuden saada riippumatonta tietoa eri alustojen ja suorittimien suorituskyvystä. PC-puolella on ollut itsestäänselvää, että jonkinalainen tehokäppyrä – enemmän tai vähemmän yleistettävissä oleva, mutta jotain kuitenkin – julkaistaan testien yhteydessä.

Uskon ja toivon, että kuluttajapuolella Futuremark menee tällaisen web-palvelun suuntaan. Se on oiva tapa saada kuluttajat ja yritykset kiinnostumaan suorituskykyeroista.

Nythän mobiili-Linux on vasta marginaali-ilmiö, ja 10–20 eri alustaversion tukeminen on liki mahdotonta. Voisi kuvitella, että ala keskittyy siten, etä pari parhaaksi kehittynyttä Linux-variaatiota menestyy. Linux-kännykkäalustojen sirpaloitumisesta keskusteltiin huhtikuun MobileMondayssa Helsingissä.

Koululaisten kännykät kyttäykseen

2008-04-21T08:10:00.000+03:00

Uutiset ovat kertoneet innoissaan, että Oulu ottaa uusinta tekniikkaa taas käyttöön. Tällä kertaa virkamiehet ovat keksineet, että tekniikkaa voidaan käyttää koululaisten seurantaan ja valvontaan. Aamulehti kertoi asiasta perjantaina.

Oulussa idea on "ehkäistä syrjäytymistä" seuraamalla ala-asteikäisten lasten ja 13–16-vuotiaiden nuorten liikkumista Nokian NFC-kännykän avulla.

Samanlaisia ideoita on ollut ainakin Japanissa, josta Engadget ainakin aikoinaan kertoi. Uusimmassa toteutuksessa RFID-tagit on käsittääkseni upotettu lasten reppuihin, ja kun lapset liikkuvat esimerkiksi koulussa tai muualla merkityissä paikoissa, vanhemmat voivat sitten työpaikaltaan seurata liikkeitä.

Turvallisuus lisääntyy, mutta menetetäänkö tässä samalla jotain perustuvanlaatuista? Mikään ei tietenkään estä sitä, että samat RFID-tarrat voivat jatkossa olla vaikkapa työntekijöiden kännyköissä.

Suomessakin lienee pk-seudulla ruuhkamaksut 10–15 vuoden kuluessa, ja silloin yksi vaihtoehto on jokaisessa autossa oleva RFID-tarra. Sitten vain riittävästi seurantapisteitä ja viranomaiset pystyvät kätevästi seuraamaan, missä kenen tahansa auto on liikkunut.

Vika ei tietenkään ole NFC-/RFID-tekniikoissa sinänsä, jos valvonnan haluiset ihmiset keksivät myöhemmin kaduttavia käyttökohteita.

"Vain rikollisilla on jotain salattavaa."

Orange Finland -spekulaatioita

2008-04-19T16:14:00.004+03:00

Uutiset maailmalla ja Suomessa ovat kertoneet, että ranskalainen France Telecom mielii pohjoismaalaista TeliaSoneraa.

Taloudellinen puoli on tullut käsiteltyä uutisissa, eikä siinä ole minusta mitään kiinnostavaa tämän blogin kannalta. Vaan entä TeliaSoneran suomalaisten kuluttaja- ja yritysasiakkaiden saamat palvelut ja tekniikka?

Äkkiseltään tulee mieleen, ettei isompi operaattori ainakaan voi heikentää TeliaSoneran palvelukehitystä, joka on ollut jo viimeiset pari vuotta aika vaisua. Älypuhelimet ja 3G-laitteet ovat yleistyneet, mutta Sonera ei ole Suomessa juuri tuonut uutta palvelutarjontaa. Kiinteähintaisessa mobiilidatassakin se on ollut Elisa-leiriä ja DNA Finlandia jäljessä.

Voisiko TeliaSonera Finlandin vaihtuminen Orange Finlandiksi tarkoittaa sitä, että mobiilidataa ja yleensäkin verkkovierailua saisi edullisemmin EU-maisssa? Se on mahdollista, koska isoilla operaattoreilla on näitä diilejä tarjolla.

Toisaalta on mahdollista, että Suomi nähtäisiin Euroopan isoihin maihin nähden pienenä markkinana, johon ei panostettaisi ainakaan uusien palveluiden lanseerauksen alustana. Suomeen tuotaisiin palvelut sitten, kun ne on saatu tuotteistettua pitkälle ja lypsylehmän vaiheeseen.

Todennäköisesti France Telecom myös "selkeyttäisi hinnastoaan" eli nostaisi Suomen hinnat Ranskan ja Britannian hintatasolle. Jotain eroa voisi jäädä paikallista kilpailuvaraa ajatellen.

TeliaSoneran tapauksessa päätöksenteon siirtyminen Suomesta Ruotsiin ei vaikuttanut hyvältä asialta suomalaisille asiakkaille. Sonera luopui siinä rytäkässä entisestä teknisestä etumatkastaan.

Suomen valtio on linjannut TeliaSoneran vain finanssisijoitukseksi. Se voi osoittautua virhearvioksi, koska laajakaista- ja mobiiliverkot ovat jo keskeinen osa yhteiskunnan perusinfraa ja länsimaista kilpailukykyä, siinä missä vaikka energia ja liikenne. Tämä suunta on kuitenkin otettu jo siinä vaiheessa, kun Sonera myytiin Telialle.

Nokia Tubesta ja kosketusnäytöistä

2008-04-19T14:32:00.001+03:00

Reilu viikko sitten kehittäjäyhteisö Forum Nokian johtaja vilautteli kuvia Nokia Tubesta, joka on työnimi Nokian iPhonen haastajalle. Olen myöhässä aiheen käsittelyssä, mutta kosketusnäytöistä tekee siltii mieli kirjoittaa jotain.

Osa nettisivuista tarjosi vain kuvaa viime syksynä nähdystä videosta, mutta Symbian-Freak.com kertoi päässeensä kokeilemaan jonkinlaista prototyyppiä, josta julkaistiin myös kuva.

Kuva: Symbian-Freak.com

Sivuilla on ennakkoarvioita spekseistä tämän hetken tietojen mukaan. Laitteen julkistusta odotetaan loppuvuodeksi ja markkinoilletuloa ensi vuoden alkuun, joten yksityiskohdat voivat vielä muuttua:

Yli 3,0" mutta alle 3,5" ja 16:9-kuvasuhteen näyttö
Symbian S60
Bluetooth, GPRS/EDGE/UMTS/HSDPA, WLAN
GPS

Kosketusnäytöstä:

"tactile feedback": on
"multi-touch": ei
kynä: tulee mukana

"Tactile feedback" eli suomeksi fyysisen vasteen antaminen kosketukselle on hyvä asia. Sen sijaan minua epäilyttää kynän laittaminen mukaan. Eikö käyttö onnistu vain sormilla? Kynällä tökkiminen on pikkulaitteessa rasittavaa. Tietysti, jos kynä on vain optio, se ei ole ongelma.

Entä multi-touchin puuttuminen? Ymmärtääkseni juuri tämä mahdollistaa sen, että iPhonessa ja iPod touchissa pystyy kahden sormen avulla helposti esimerkiksi zoomaamaan kuvia ja web-sivuja. Se tuo siis käyttöliittymään eloa pelkkään tökkimiseen nähden.

Symbian-Freakin mukaan ensimmäinen S60-kosketuslaite ei oliskaan Nseries-malli, mikä olisi minusta yllättävää. Ennakkotietojen mukaan se ei olisi myöskään muutenkaan huippumalli, vaan pikemminkin älypuhelinten keskisarjaa. Nseries-sarjan kosketusmalli olisi siis tulossa myöhemmin ensi vuonna.

Onnistunut toteutus kynä- ja sormikäytön yhdistämisestä on HTC:n Windows Mobile -älypuhelinten TouchFLO-käyttöliittymä, joka on rakennetu WM6:n päälle. Idea selviää netissä olevista videoista, kuten tämä. Pidin siitä, että useimmin tarvitut toiminnot eivät vaadi kynää. Itse kosketusohjaus ei ainakaan HTC TyTN II:ssa ollut kuitenkaan yhtä sulava ja vaivaton kuin iPhonessa.

Yleisesti en ole ollut vakuuttunut uusien laitteiden kosketusnäytöstä iPhoneen verrattuna. LG:n edellinen Prada-kännykkä tuntui tosi kankealta. LG Viewty on jo paljon parempi, mutten vielä ottaisi omaan käyttöön.

Samsung Armanin (SGH-P520) kanssa minulla meni hermot, käyttöliittymä oli hidas ja kankea, eikä mikään ollut sulavaa iPhonen tapaan. Web-selain oli suorastaan surkea, vaikka yrittikin matkia iPhonen ja S60-selainten näkymää. Samsung ei osaa vieläkään tehdä softaa, ja firma vielä säästelee kännyköidensä muisteissa ja suorittimissa niin, ettei vääntöä vain riitä.

Konsulttiyhtiö Fjordin analyytikot ovat ennustaneet, että tästä tulee huonojen kosketusnäyttöjen vuosi.Samat ennusteet olivat alkuperäisessä sanamuodossaan englanniksi Forbesissa.

Tapasin Christian Lindholmin siis Suomessa helmikuussa, mutta hän ei halunnut vielä ainakaan arvioida Nokian S60 Touch UI -toteutuksen mahdollisuuksia. Tämä vain tiedoksi, kun joku olisi kuitenkin kysynyt. Ymmärsin, että Fjord tekee tässä yhteistyötä Nokian kanssa.

Kännykkävalmistajilla tuntuu olevan joka tapauksessa kova kiire seurata iPhonea. Ongelma on, että kaikki komponenttitoimittajat eivät pysty tarjoamaan hyviä kosketusnäyttöjä, eivätkä nykyiset käyttöliittymät tunnu taipuvan luonnollisesti sormiohjetaviksi.

Nokian hidastelu on ihmetyttänyt monia. Käsittääkseni kyse on siitä, ettei yhtiö halua tehdä juosten kusten iPhone-kopiota, vaan yrittää aidosti kehittää kosketusnäytön tukea S60-alustaan.

Suuret odotukset kohdistuvat myös Sony Ericsson XPERIA X1:een, jota en ole vielä päässyt kokeilemaan. MWC-messuilla X1:stä käpistelleet ovat kehuneet laitteen tuntuvan hyvältä kädessä. Paljon riippuu siitäkin, miten hyvä näppäimistö on. Erillistä ääkkösversiota tuskin saadaan, mutta ä ja ö pitää silti saada näpyteltyä helposti.

Jännittävää on myös nähdä, millaisia uudistuksia iPhonen 3G-versio tuo, joka julkistettaneen viimeistään kesällä. Pelkkä 3G-päivitys olisi pettymys. Applelta on totuttu odottamaan jotain, mitä kilpailijat yrittävät taas matkia seuraavat pari vuotta.

Lisää keskustelua ja kommentteja Nokia Tubesta oli jo aiemmin ainakin Hilavitkuttimessa ja Matkapuhelinfossa.

Apple iPhone saa lisää softaa

2008-04-19T12:36:00.000+03:00

Applen Jeesus-puhelimen markkinaosuus on jäänyt kokonaispotista pieneksi, miljoonia kappaleita myynyt laite on saanut paljon huomiota, ja tätä kautta erilaisten palveluiden ja softien tukea. Esimerkiksi Fring on nyt saatavana iPhonelle. Yrityspuolella on äskettäin julkistettu Ciscon VPN:n ja Microsoftin ActiveSync-protokollan eli käytännössä MS Exchange -työryhmäpalvelimen kalenterin ja sähköpostin tuki.

Applen iPhone ei tietenkään pärjää ohjelmien tai palveluiden määrässä Symbian S60:lle tai Windows Mobilelle, mutta tuskin sen edes täytyy. Tärkeää on saada arvostetut ja tunnetut brändit mukaan. Suurin osa ilmaisista ja maksullisista mobiilisoftista on kuitenkin roskaa.

Saapa nähdä, miten iPhonen avautuminen softien asentamiselle vaikuttaa tarjontaan. Kesäkuussa tämän on käsittääkseni määrä tapahtua. Toivottavasti Apple sentään jossain vaiheessa ymmärtää, että mitä enemmän palveluita ja softaa on tarjolla ja mitä vapaammin, sitä houkuttelevampi iPhonesta tulee.

Mitkä sitten ovat parhaat iPhone-softat? Siitä ei tietenkään ole yksimielisyyttä, mutta innostuneita harrastajien listoja piisaa.

Suomessa iPhone-ilmiö on jäänyt vielä pieneksi, koska laite on tuotava ulkomailta ja suojaukset poistettava. Joidenkin arvioiden mukaan laitteita olisi silti täällä jo satoja, rohkeimpien arvioiden mukaan peräti 5000. Esimerkiksi suomalainen hakemisto.mobi-sivusto tunnistaa nyt iPhonen, ja kehittäjät ovat kertoneet iPhone-vieraita tulevan jo toistakymmentä päivittäin.

Mobiili sisältö web-selaimeen

2008-04-16T23:49:00.007+03:00

Tuore tiedote (PDF) kertoi, että Suomessa laajasti käytettetyjen Anygraaf Doris-toimitus- ja ePlanner-verkkojulkaisujärjestelmien käyttäjät voivat kehittää mobiilijulkaisujaan Conmion mobiilijulkaisun järjestelmällä.

Kirjoitin yhteistyöstä myös uutisen. Molempien toimareiden kommentit ovat ylivarovaisia. Ihan kuin olisin soittanut jostain vihollisleiristä.

Mikä on New York Timesin mobiilipalvelun osoite? Mitä väliä, sillä osoitteen www.nytimes.com kirjoittaminen selaimeen riitti.

En voi ottaa itse ratkaisuun kantaa, koska en ole sen tuotantopuoleen tutustunut. Trendinä on kiinnostava havaita, että mobiilijulkaisu web-selaimeen näyttää tässäkin voittavan erityiset client-sovellukset, kuten Suomessa laneerattu Kanavat-selain tai englanninkielinen vastine Nokia Channels.

Suunta näyttää olevan se, että web-sivusto tunnistaa mobiiliselaimen, ja käyttäjän on muistettava vain yksi osoite. Anygraafin ja Conmion toteutusta voi kokeilla näpyttelemällä kännykän tai PC:n selaimeen www.karjalainen.fi. Ainakin Nokian S60-selain näyttäää mobiilisivuton, kun taas Firefox ja IE7 avaavat Windowsissa perinteisen sivuston. Toinen esimerkki on www.nytimes.com. Mobiilisivusto avautuu samassa osoitteessa kuin tavallinen.

Suomalaisista ICT-alan sivustoista tähän on mennyt jo www.talentum.com useine alasivustoineen. En tiedä, kenen tekniikkaa Talentum käyttää. Idea on kuitenkin sama; mobiiliselain tunnistetaan, ja sille tarjotaan automaattisesti optimoitu näkymä.

Sitä en osaa sanoa, milloin mobiilisivustojen kehittämiseen aletaan tosissaan panostaa. Tähän asti on odotettu, että mobiili mainosmarkkina olisi valmiina. Vaan syntyykö mainosmarkkinaa ilman houkuttelevaa sisältöä? Kliseinen sanonta muna-kanaongelmasta pätee yhä.

Mälsät out-of-office-viestit

2008-04-08T11:36:00.003+03:00

Monilta paljon matkustelevilta ihmisiltä tulee joka toiseen sähköpostiin tällainen vastaus:

Hi,
I am on a business trip from April 8:th until April 11:th with no access to e-mail. In urgent matters please leave a message on my mobile phone +358 40 123 4567 or contact my colleague Matti Meikäläinen at +358 9 123 7654 / matti@offline.fi.

Käytättekö näitä out-of-office-viestejä? Minä olen niin tottunut lukemaan mailit kännykällä ja läppärillä, etten ole tarvinnut out-of-office-viestejä.

Toisaalta, monesti matkoilla on niin tiukka ohjelma, että sitä tietää jo etukäteen, ettei lue mailejaan kovin tiheästi. Silloin moni näyttää laittavan "no access to e-mail" tilalle "limited access".

Yksi selitys voi olla kallis mobiilidata ulkomailla, mutta eipä otsikoiden päivittäminen pari kertaa päivässä mobiiliclientiin kovin montaa sataa kilotavua vaadi.

* * *

Kiinnostava pointti on sekin, miten usein maileja ylipäätään odotetaan lukevan näin kännykkäsähköpostin aikana. Olen kuullut ICT-alan työntekijöistä, jotka saavat vielä klo 22 jälkeen viestejä, joissa tiedotetaan aamulla klo 8 alkavasta kokouksesta.

Olen myös saanut vastauksia sähköposteihin niin viideltä aamulla kuin yhdeltä yöllä. Eihän sitä edes tiedä, missäpäin maailmaa toinen sattuu olemaan.

Avoin lähdekoodi MobileMondayssa

2008-04-07T08:24:00.005+03:00

Tämän meinasin missata kokonaan, MobileMondayn huhtikuun esitykset. Luvassa on tänään asiaa avoimesta lähdekoodista mobiililaitteissa ja -softissa.

Ohjelman mukaan paneelikeskusteluun osallistuvat Ari Virtanen Nokiasta, Miko Nieminen Nomovokista, Joonas Lehtinen IT Millistä, Pauli Kuosmanen COSS:sta, Petteri Holländer Digiasta ja Sampo Nurmentaus Movialista.

Mikä tässä on kiinnostavaa? Ainakin se, voisiko avoimen koodin yhteisöjen avulla lisätä mobiilisoftan tarjontaa ja miten Linuxin tuominen käyttöjärjestelmäksi vaikuttaisi asiaan. Entä miten open source sopii yhteen laitteiden kaupallisen ja patentoidun koodin kanssa?

Maksuton tilaisuus alkaa Molly Malonessa Helsingissä klo 17:30. Nettisivuilla pyydetään ilmoittautumaan etukäteen.