Pretty Gingham

visiting neighbours - naapurissa

2008-07-22T08:31:00.002+03:00

when the music's over

2008-07-20T23:53:00.003+03:00

Feeling down. A bit. One of my closest and dearest friend is moving away to another city.

Hiukkasen alakuloa. Hyvä ystävä muuttaa. Ei kovin kauas onneksi, mutta silti on aika haikeaa. Eilen juhlittiin viimeistä iltaa yhdessä saman kaupungin asukkaina. Juhlitaan me kyllä jatkossakin. Sitä täytyy sitten vaan järjestellä enemmän.

mysliä ja hernepusseja

2008-07-18T21:35:00.006+03:00

Itse tehtyä mysliä ja hurjan kivat hernepussit Emmauksen kirpputorilta. Arjen iloa kumpainenkin.

Myslin ohje suurinpiirtein:

- puoli pakettia itselle mieluisia puurohiutaleita (minulla kauraa ja neljää viljaa)
- paketillinen mantelirouhetta
- ylitsevuotava kourallinen auringonkukan siemeniä
- pussillinen pekaanipähkinöitä rouhittuna
- tummaa sokeria 3-4rkl
- rypsiöljyä aimo loraus
- halutessanne kuivattuja hedelmiä tai marjoja

Sekoita myslin ainekset hedelmiä lukuunottamatta kulhossa. Levitä ohuehkoksi kerrokseksi uunipelleille ja paahda mysliä uunissa (125 celsiusta) noin tunti. Kääntele välillä. Seuraa, ettei mysli pääse palamaan. Minä tykkään nauttia tätä maustamattoman acidofilusjogurtin kanssa.

six things

2008-07-13T21:44:00.013+03:00

Six things I like today. Scaredy-Cat tagged me.

One.
Cycling around the Helsinki with my beloved. He likes to cycle everyday, I'm much more lazier. But today it was just fun! Together!

Two.
Just a simple but very delicious dinner. We ate outside (one of the best part of summer, I think). We also had lots of choises for a dessert. I was greedy and ate two.

Three.
Our dog hurted its leg earlier in this week and today it was the second day when it was able to walk normally. We took a little peek to the forest near to us and we both were so happy.

Four.
I have a table of sales at a flea market just now and I was going to go to add some stuff more here when our neighbour came to us and told she has some glasses which she wanted wipe out when cleaning her cupboards. I was so enthusiastic when I saw them that she gave the glasses to us. The neighbour happy, me happy.

Five.
A new lens for our camera. Studying to photograph. Studying the Photoshop. I'm such a novice what comes to photographing but I'm very eager to learn more.

Six.
Light. Sunlight. The pale pink light on the last peony in our garden. Rays of light on the sideboard.

*** Seemingly, when writing this post, I was so tired that I forgot to continue tagging. So, I'll tag Juddie and Jill. Better later than never.

Tänään. Kuusi asiaa, joista tykkäsin. Scaredy-Cat haastoi, ja minä tykkäsin haasteesta. Mutta sitä ei nyt lasketa. Siis kuusi asiaa:

Yksi.
Mieheni kanssa pyöräily. Minun pyöräilyhaluni ovat tuulen vietävissä, milloin innostaa - milloin ei, mutta mies pyöräilee aina. Tänään läksimme yhdessä, hyvähyvä! Yhdessä on niin hyvä.

Kaksi.
Simppeli mutta herkullinen ateria. Pihalla syöminen. Oli lämmintä. Ja ruoka oli hyvää. Jälkiruoissakin oli oikein valinnan varaa - söin kahta herkkua. Ylenpalttista, myönnän!

Kolme.
Poroneiti loukkasi jalkansa muutama päivä sitten, ja varauduimme suureen lääkärilaskuun. Perjantaina jalka näytti kuitenkin ihmeparantumisen merkkejä ja tänään kävely sujui jo ihan normaaliin tapaan, joten uskaltauduimme jo vähän kävelylle. Ah, metsikköön. Mikä siinä onkin, että sinne ei yksin tule lähdettyä!

Neljä.
Vein kirpputorille myyntiin tavaraa, ja naapurin rouva toi mukaani laseja, joista oli jo pitkään suunnitellut hankkiutuvansa eroon. Hän halusi kaappeja tyhjemmäksi, mutta ei itse käy kirppareilla. Eihän noin hienoja laseja voi mihinkään myyntiin laittaa, huokaisin. Sain pitää ne itselläni. Rouva tyytyväinen, minä tyytyväinen!

Viisi.
Armas mieheni oli eilen ostanut uuden, ihanan objektiivin. Opettelin sitä. Ja opettelin myös Photoshopia (kuvaparit!). Sen metkut ei millään meinaa jäädä päähän, kun sitä niin harvoin opettelen. Joka riivatun kerta täytyy alkaa alkeista. Mutta objektiivi on IHANA, ja valokuvaamisen opettelu tuntuu hurjan innostavalta. Jospa vielä oppisin tajuamaan jotain valokuvaamisen logiikastakin... Innokkuuden puutteesta minua ei kyllä voi tulla syyttämään. Keskittymisessä ja järjestelmällisessä opiskelussa olisi kyllä parantamisen varaa. Minä vain räiskin. Mutta siitä nautin ja teen tätä vain itseni iloksi.

Kuusi.
Auringonsäteet lipastolla. Pöly ei haitannut tänään yhtään. Huitaisin vain pahimmat pois ja asettelin toissa viikolla kirpputorilta löytämäni tuikkukupit lipastolle ja ihastelin valoa. Ihastelin myös valoa pihan viimeisessä pionin kukassa. Kaunista vaaleanpunaista valoa.

*** Näköjään postatessa olin niin väsynyt, että unohdin jatkaa haastetta. Tarkoituksenani oli antaa haaste eteenpäin Juddielle ja Jillille. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

summer - kesä

2008-07-07T23:12:00.011+03:00

A funny collection of old, summery photos (from the 20's-50's) from my last friday's fleamarket tour. I found an enormous and perfectly fun photo box. And I spent a moment and another at it, actually I didn't even notice how time flowed since the photo pile was so irresistible. Because I wasn't able to buy all of them I focused on one theme, summer. Here you are Dear Readers, old-time Finnish summer! And I'm dreaming of a time machine...

Viime perjantaisella kirpparikierroksella jumahdin pitkäksi aikaa erään valokuvalaatikon äärelle Hietsussa. Se laatikko oli ihana! Olisin ostanut vaikka koko laatikon, jos varaa olisi ollut, mutta tyydyin vain muutamaan. Päädyin kesäkuviin 20-50 -luvuilta. Aikakoneesta haaveillen...

2008-07-06T23:10:00.005+03:00

But the holiday ends . . .

Loma loppuu . . .

2008-07-04T21:03:00.012+03:00

I've felt frustrated and little bit depressed or unwilling lately. It's been difficult to start anything new, nothing has seemed to be interesting. In the long run this kind of feeling is no good, not at all. Today morning I decided not to stay to stare my computer or not to get buried in the sofa with a book which even isn't interesting. I decided that I have to do something else today than just stay worrying. Cycling to the flea markets was what I invented. Yes, I know, it isn't so very exceptional idea but just suitable entertainment to me now. And, I think, it's always a good decicion to cycle anywhere!

It seemed to be just as great idea that I expected it to be. Not only funny finds, but also lovely summery weather, refreshing cycling tour (I choosed the most beautiful paths) made my little trip inspiring, and ofcourse couple of café pauses in the city. I found the embroidered table cloth from flea market. Actually I found something else too but I was too hungry to photograph them now. But the new, pretty tablecloth and hot weather inspired me to set the table out, under the oak tree. We ate yummy chèvre ciapattas and almond cake with vanilla icecream and Amaretto for a dessert.

Today ended up being a good day, for a long time.

Viime aikoina vallitseva olotilani on on ollut väsynyt ja haluton, oikein mikään ei ole innostanut. Pitemmän päälle sellainen alkaa tympäisemään toden teolla. Ajatus harhailee kaikenlaisessa, mutta asioihin tuntuu vaikealta tarttua - tai no, kyllä arkirutiinit juuri ja juuri hoituvat, mutta siihen se jääkin. Jotenkin harmaata hommaa. Tänä aamuna päätin, että yritän innostua jostakin. En antanut itseni jäädä istumaan tietokoneen ääreen tai hautautua sohvaan lukemaan kirjaa, joka ei edes kiinnosta.

Lähdin pyöräilemään kirpputoreille. Aina kannattava päätös! Ilma oli mitä mahtavin, pyörällä viilettäminen tuntui hyvältä (valitsin mahdollisimman kauniit reitit) ja romppeen penkominen oli juuri sopivan innostavaa. Välillä poikkesin kahville ja jäätelölle ja katselin ohikulkevia ihmisia. Löytöjäkin tein. Esittelyyn ehtii ensimmäiseksi hauska kirjailtu pöytäliina. Muita löytöjä en ehtinyt kuvatakaan, kun kotiin päästyäni oli ihana nälkä. Innokkuuksissani katoin iltapalan ulos (parasta kesässä!) pihatammen alle. Herkuttelimme makoisilla vuohenjuustoleivillä :) ja jälkiruoaksi kaivelin kaapista mantelikakkua (ohje Ihana Koti! -blogista, kiitos muuten Outi ja Nina), jota höystin vaniljajäätelöllä ja Amarettolla (NAM!).

Tästä tulikin hyvä päivä.

oh boy!

2008-07-01T13:21:00.009+03:00

Our darling miss Dog got a handsome mister visitor for a couple of days. What a happiness! Sometimes they sit on the sofa, leaning against each other and staring through the window. But that tranquility last only a few minutes since funny playing is much more tempting than just lying. Because they have started to frolic at 6.30 a.m. it's important to nap now and then. And what a sweet nap it is!

Porokoiraneiti sai herraseuraa pariksi päiväksi. Välillä istutaan sivistyneesti sohvalla katse kaukaisuuteen kohdistettuna, mutta enimmäkseen painitaan ja juostaan ihan hulluna onnesta. Kun jo ennen aamuseitsemää aloitetaan nujuaminen, täytyy ottaa sikeät useamman kerran päivässä, kylki kyljessä.

rodemack partie deux

2008-06-30T22:22:00.002+03:00

rodemack

2008-06-29T15:45:00.011+03:00

Ranskanrakkautta piti lievittää tälläkin reissulla. Kohteenamme tällä kertaa Rodemackin kylä Koillis-Ranskassa. Kylä oli kaunis, keskiajalta peräisin, sympaattinen sanoisin. Ajattelin jopa, että tällaisessa paikassa olisi mukava asua. Myytävänä olisi ollut kapealta kujalta talon paikka (alin kuva). Pientä laittamista paikka olisi vaatinut ennen kuin kattoon voisi ripustaa pienen ja sievän kattokruunun ja että pään voisi painaa pellavaisille lakanoille. Totta puhuen, haaveilen keskiaikaista rauniota enemmän rapistuneesta pienestä barokkityylisestä kivitalosta, tai ehkäpä vieläkin enemmän uusklassisesta pikkutalosta. Sellaisiakin kylässä oli muutama, niiden kohdalla huokaisin syvään. Ehkä sitten eläkevuosina... Rodemack oli listattu yhdeksi Ranskan kauneimmaksi kyläksi. Eikä suotta.

Erityisen sympaattinen oli keskiaikainen puutarha vanhan suojamuurin ulkopuolella (toinen kuva ylhäältä päin). Musta kukkokin tepasteli siellä pönäkästi omistajan elkein. Tykkään pienimuotoisesta muotopuutarhasta ja säntillisissä riveissä kasvavista maan antimista.

bonjour de luxembourg

2008-06-29T12:06:00.020+03:00

Epäonni ja kiire on nyt hetkeksi taaksejäänyttä elämää! Se loppui siihen, kun reilu viikko sitten en illalla saanut unta - pyörin ja kierin sängyssäni miettien, olisiko jotain olennaista matkatavaraa jäänyt pakkaamatta ja hermoillessani jaksaisinko herätä aikaisin aamulla Luxembourgiin lähtevään lentokoneeseen. Onneksi valvoin, sillä yhtäkkiä tunsin kaulallani jotain kutittavaa, kuin pienet jalat tepastelisivat ihollani. Ja pikkujalathan ne siellä tepsuttelivatkin, kaulallani käveli punkki! Kauhuissani ponkaisin ylös sängystä ja listin punkin, kirosin koko punkkien lahkon maailman synkimpään kolkkaan ja yritin rauhoittua. Mutta olin myös onnellinen. Olin tyytyväinen siitä, että satuin olemaan hereillä, sillä muuten en olisi pikku kipitystä havainnut. Matkaanlähtö olisi taatusti hankaloitunut, sillä en toki ollut varannut seuraavaan aamuun ylimääräistä aikaa punkinpoistoon ja panikointiin. Epäonnisuuskin loppui siihen paikkaan, kun punkki oli saatu hengiltä.

Niin, lähdin siis Luxembourgiin reilu viikko sitten. Hankala ja ahdistava viimeinen työviikko ennen lomaa oli niin kiireinen ja minä olin niin puhki, etten jaksanut edes heippapostia vääntää tänne ennen lähtöä. Mutta Luxembourgin lämmin aurinko, kotoisa kyläpaikka ja jokapäiväinen herkuttelu auttoivat elpymään ja virkistymään. Olimme matkalla mieheni perheen kanssa, yksi perheenjäsen Luxembourgissa asustaakin.

Luxembourgissa on kohtalaisen paljon metsää, ihanaa hämärää metsää. Lehtimetsää, joka saa vuoren rinteet näyttämään pehmeältä mättäältä ja vähän myös kuusimetsää, jossa on niin mahtava hämärä valo, että oih. Hurjan korkean saniaisen alla voi piileskellä ja muistella, miltä tuntui olla lapsi.

Luxembourgissa viini kasvaa jyrkillä rinteillä (koko maa on käytännössä lähes pelkkää rinnettä ja laaksoa). Suosikkini alueen viineistä on Riesling, se on raikas ja hapokas, veden kielelle nostattava viini. Juuri noilla Luxembourgin reissuilla olen tähän herkkuun tutustunut. Parhaat Rieslingit kun jäävät alkuperämaahan, niitä ei juuri monopoliliikkeemme hyllyillä näy. Jopa Grand Cru Premier -merkillä varustettua herkkua saa Luxembourgista meikäläisenkin kukkarolle sopivalla hinnalla, toisin kuin täällä Suomessa.

Jokaisella Luxembourgin reissulla säikähdän ainakin kerran kamalan suurta etanaa. Niitä löytyy monessa värissä ja usealla pintastruktuurilla. Kaikki ne ovat kauheita ja limaisia, uh.

Ja jos metsästä malttaa tulla pois, pian maiseman valtaavatkin byrokraattien tornit ja rakennukset: hallintoa, pankkiiritoimintaa, bisnestä, toimistoa, päämajaa, EU:ta, kulttuuria, harmaita pukuja, mustia pukuja, jakkupukuja, liituraitaa, muodikkaiita pukuja, konservatiivisia pukuja, klassisia solmioita... Kaupungissa ei voi välttää pukumiesten ja -naisten kohtaamista, eipä minulla ole tarvettakaan. Hauska on katsella ihmisiä, jotka säätävät, tutkivat, kääntävät, hallinnoivat, tekevät merkittäviä kauppoja, kokoustavat, hikoilevat toimistoissa, viipottavat lounaalle salkku kainalossa...

Ja matkalla on ihana mennä ruokakauppaan. Nautin siitä jopa enemmän kuin ravintolassa syömisestä (nautin minä kyllä siitäkin!). Mutta minä olenkin kai tavallista kiinnostuneempi ruoasta, ruoanlaitosta ja ruokapakettien ulkoasusta. Jopa spagettipaketti voi tuntua minusta kiehtovalta. On myös ihan mahtava valita hedelmiä ja vihanneksia hyvästä valikoimasta, ja jogurttiosaston laajuus saa minut ihan hurmioon, sillä voisin elää melkein pelkästään jogurtilla. Erityisesti nautin paikallisesta sitruunajogurtin tarjonnasta. Keski-Eurooppalainen leipä- ja konditoriaosasto on myös ohittamaton. Saippuahyllylläkin on kiva käydä. En vaadi mitään erityisen hienoa, minusta on vain kiva perehtyä muun maan arkisiin asioihin.

Oma lukunsa on tietysti lattiat ja muut pienet rakennuksien ja sisustusten yksityiskohdat. Tuollaisen yksinkertaisen ruutulattian harmaasaven ja kermanvärisenä ottaisin ilosta kiljuen omaankin kotiini. Ja vanhat numerokyltit vetävät puoleensa silmiäni aina. Kävin lepäämässä ja viilentymässä kirkon penkissä numero 12.

it all went wrong today - pieleen meni

2008-06-18T21:15:00.008+03:00

Not so succesful day, not at all. Sleeping too long, information problems, hustle, pain, misunderstanding, needless moves, stupid spitfires, service phones where nobody answers, fearful crow that makes mean attacks, sweat... Oh my, the only blessing is that it's evening already.

Pieleen meni tänään. Lähes kaikki mikä vain saattoi. Informaatiokatkoksia, väärinymmärryksiä, kiirettä, turhia askeleita, kipeitä niveliä, lapsellisia äksyilijöitä, ajatuksia, jotka eivät muodostuneet järkeviksi lauseiksi vasta kuin vartin päästä (silloin niitä ei enää tarvittukaan), turhaa työtä, hikeä, kadonneita papereita, koira, joka ei suostunut kakkimaan silloin, kun aiheellista olisi ollut, sääliä, huolta, palvelunumeroita, joissa kukaan ei vastaa, raivostuttava varis, joka ei älyä jättää kilttejä ihmisiä rauhaan, paha siivo... Voi luoja, onneksi on jo ilta.

* THANK YOU *

2008-06-17T23:50:00.004+03:00

Your lovely words made me so very glad! Thanks to each and everyone who left me comments! What a great pleasure it was to read them. It felt like a grand celebration to organize this give-away. And my give-away winners are Matroskin and Janet Clare! Please, send me your address via email (prettygingham (at) gmail.com) and I'll send you a cutie present, a tiny bunting and a brooch to embellish your every day.

That was so fun! Thank you all!

Uskomaton määrä mieltäni lämmittäviä kommentteja! Paljon, satamäärin, tuhannesti kiitoksia jokaiselle kommentoijalle! Mieleni oli suorastaan juhlallinen, kun kirjoitin nimenne lappuihin ja nostin voittaja-arvat. Porokoiraneiti, joka on ihan liikuttavan kiinnostunut lähes kaikista puuhistani, tarkkaili arvontaa kuin virallinen valvoja ikään - pää arvokkaasti pari astetta vinossa (se ehkä pääsi luulemaan, että mukavasti kahisevat arpaliput saattaisivat sisältää jotain herkullista). Virallinen valvoja numero 2 ei jaksanut enää valvoa, vaan pötkähti sohvalle ja fanfaarin virkaa toimitti kuorsauksen tasainen rytmi. Mutta asiaan! Arpaonnekkaita olivat Matroskin ja Janet Clare. Onnea! Laittakaa minulle sähköpostilla (prettygingham (at) gmail.com) osoitteenne, niin lähetän somailusetin eli lippunauhan ja rossit teille arkeanne ilahduttamaan.

Tämä oli mahdottoman kivaa! Kiitos siis teille!

so much fun! - niin kovin mukavaa!

2008-06-14T16:45:00.016+03:00

Thank you so much, my dear readers, for your visits in my nook. Well, now it's time to have the first give away in my blog because you have visited here more than 50000 times. Please, leave a comment on this post, and I'll draw two prizes next tuesday (17.6.) evening. And the prizes are two embellishing sets which include a mini welcome -paper bunting and a yo-yo -brooch to grace any costume. The bunting is made of old Noa Noa catalogues (I like the paper and colour scheme of them, and I preserve them always), striped wrapping paper and vintage buttons.

Valmista tuli! Eilisestä askartelusta siis. Tartuin siis saksiin ja paperiin ihan teitä ajatellen, arvoisat vierailijat, kun olette käyneet täällä jo yli 50000 kertaa. Olen ihan mielissäni moisesta määrästä! Siksipä arvon kaksi palkintoa tähän postaukseen kommentin jättäneiden kesken. Osallistumisaikaa on ensi tiistai-iltaan (17.6.) asti, arvonta tapahtuu n. klo 21.00.

Arpajaispalkintona on sieväilysetti, joka pitää sisällään yhden pienen lippunauhan, joka toivottaa vieraat tervetulleeksi, sekä rintarossin, joka ilostuttaa asun kuin asun. Rossi on perinteistä yo-yo -mallia, taftinauharusetilla. Lippunauhat tein vanhojen Noa Noa-katalogien pahvista, takaosa on raidallista paperia ja napit luonnollisesti vintagea, kirpputorilta siis - ihanien mummojen, jotka säilövät kaiken käyttökelpoisen, mahtavista kokoelmista.

2008-06-13T15:29:00.005+03:00

Paper crafting, sunny weather, pretty flowers and lovely music... could it be better way to spend the day? Only worry is that my joint inflammations started to be too painful again. But no, that is not my point of that post but a glad notion that you, my dear readers, have visited more than 50000 times at my nook, Pretty Gingham. I'm so grateful of that! Thank you all visitors! I started to make something pretty for you, but today I decided to a little bit covert and not to tell what it'll be since it's not ready yet. But something funny give-away-thing it'll be.

And did I said something about lovely music? Today I've re-re-re-listened one of my favourite artist Anne Ternheim (from Sweden). There is a music video of her and lovely Fyfe Dangerfield.

Jotta sain nauttia tästä kauniista perjantaista, minun täytyi tulla kipeäksi. Töitä olisi muuten ollut pitkä päivä. En ole kuitenkaan ihan raato, joten kaivoin esille sakset ja paperia, ja aloin leikkaamaan. Teen jotain nättiä teille, arvoisat Pretty Ginghamin vierailijat. Kunhan saan puuhan valmiiksi (ajattelin olla vähän salaperäinen tänään) pidän arpajaiset, sillä eilen ylittyi 50000 kävijän rajapyykki. Olen tosi, tosi iloinen, kun visiteeraatte täällä minun nurkkauksessani.

Niin, ja tässäpä vielä linkki musiikkivideoon, jota olen kuunnellut jo melkein rasittavan monta kertaa peräkkäin. Olkaa hyvät: yksi suosikkilaulajistani Anna Ternheim, jonka kanssa duetoi ihana Fyfe Dangerfield.

2008-06-09T23:02:00.006+03:00

Kuin jäniksen selässä! Viime päivistä ei ole menoa ja meininkiä puuttunut.

Yksi, kaksi, kolme, neljä.... kolmetoista kertaa! Kyllä, vuoristoradassa kolmetoista kertaa! Viime vuoden ennätys piti rikkoa. Mustekalassa taisimme käydä suunnilleen saman verran :) Perinteeksi muodostunut Linnanmäkipäivä kummipojan kanssa otetaan perusteellisella mentaliteetilla; kiirettä ei pidetä ja pois lähdetään vasta kun laitteissa on kieputtu varmasti kylliksi (tänä vuonna se tarkoitti yhdeksää tuntia, koko aukioloajan!) ja kun hattarat ja jäätelöt ovat tahmanneet kädet ja naamat. Ja arvatkaa, minua ei kyllästyttänyt hiukkaakaan. Vaan suorastaan nautin tuosta kieputuksesta ja kiljahduksista. Olin jo vuosia kuvitellut, että minua ei innosta huvipuistot ja että pääni ei kestäisi vemputtimien hurjaa menoa. Kuvitellut siksi, etten vain tullut menneeksi huvipuistoon. Kummipojan kasvettua huvipuistoikään olen päässyt takaisin lapsuuden tunnelmiin. Pienen pojan ilo tempaisee mukaansa.

Minulla on kerrassaan mahtava kummipoika! Sellainen vähän villi, suloisen innokas, älyttömän hauska, hassu ja kaunis.

lupins and some bitter thoughts - lupiiniaamu ja katkera meininki

2008-06-03T13:02:00.013+03:00

So happy to be at own home again! My trip was mostly wonderful but it also raised some bitter thoughts on my mind. My childhood home raise often mixed and not-always-so-happy feelings. Even sad and hard memories... And I also resist common attitude in Northern Ostrobothnia. In my mind people there are far too often narrow-minded and culture there is so homogenic that tolerance is very limited. Of course that is not the whole truth and I'm overly sensitive toward that mind. Phew! But now I feel releaved and happy! So nice to be back home!

Cute acorn plates are from charity shop! I wasn't able to resist them since I love acorns (and old plates, eh).

Reissu kotiseudulle tehty. Oli hurjan kivaa ja mutta myös vähän kamalaakin. Kotiseutu herättää liikaa ristiriitaisia tunteita, vieläkin. Sitten kun voin olla Pohjois-Pohjanmaalla rauhallisin ja rennoin mielin, olen kai tullut aikuiseksi? Tai no, ehkä en koskaan totu kotiseudun ahdasmielisesti normitettuun (no, sitä se pahimmillaan on) elämänmenoon. Mutta nyt on tosi hyvä olla kotona! Täällä viihdyn ja osaan olla oma itseni. Kotiportaiden kiipeämistä ei voita mikään, kun tietää, että vastassa on ensin huiskiva häntä ja sitten oma rauhallinen, rakas ja hyvä mies. Koti.

Söpöt tammenterho-lautaset on löytö Oulusta. Arvatkaa hihkaisinko ihastuksesta, kun näin ne? Tammenterhot ovat minusta ihan vastustamattomia (kuten myös vanhat lautasetkin, eh)!

freshness - raikkautta

2008-05-25T20:40:00.012+03:00

Despite of beautiful sun shine I've almost ignored all the wonderful blooming outside because cold wind blows. Lolling in the hammock has been only a dream. But if I owned a lovely vintage eiderdown or antique quilt (like one of these, for example) I would definitely try. Since on holiday I am :)

Tomorrow I'll travel to meet my friends and family. I'll be back after a week and couple of days. So meanwhile, have happy and warm days everyone! And eat fresh and delicious salad, lower down on this post I share my latest favourite recipe, savoury couscous salad. Here you are, dear readers!

Auringon paisteesta huolimatta ulkona oleilu on jäänyt vähiin vinhan tuulen vuoksi. Naapurin kanssa juuri juttelin, että meinaa puiden suloiset kukinnot jäädä melkein huomaamatta, kun tuuli pakottaa niskan kyyryyn, eikä riippukeinuun tee juuri mieli mennä lepäilemään. Ehkäpä sellainen hurmaava vintage-täkki (esimerkiksi joku näistä) auttaisi asiaa, mutta sellaista en valitettavasti omista. Harmillinen epäkohta muuten!

Huomenna lähden reissuun ystäviäni ja vanhempiani tapaamaan. Olen poissa reilun viikon, jolloin en mitä luultavimmin ehdi postaamaan. Ihania päiviä toivottelen teille vain, kivat lukijani!

...................................................................................................

Couscous salad à la Pretty Gingham

For the salad you need:

1 lettuce or other salad greens (select the one or the mix you like the best)
half cucumber

2,5 dl water
2,5 dl uncooked couscous
1/2 tsp. salt
1 tbsp. olive oil
1 red pepper sliced
1-2 red onion sliced
1 glove of garlic chopped
a handful of fresh parsley chopped
a handful of fresh basil chopped
2 tbsp. lemon juice
spices: freshly ground black pepper, pepper powder, ground coriander, ground jeera (cumin seeds)

And on the top of salad you need feta cheese and cashew nuts.

Boil the water and salt. Add couscous and move the pot from the stove. Leave the couscous for five minutes and make the vegetable stew awhile. Roast pepper and onion slices and chopped garlic quickly (minute or two). Then mix the couscous, vegetable stew, lemon juice, herbs and spices. Place the lettuce and cucumber slices in a bowl, add warm couscous-vegetablestew and on the top feta and cashews. It's a colourful and yummy food. Bon appetit!

Couscous salaatti à la Pretty Gingham

Tämän hetkinen suosikkisalaattini koostuu raikkaasta salaattipedistä ja maistuvaisesta, lämpimästä couscous-kasvismuhennoksesta sekä ihanista cashew-pähkinöistä ja fetasta. Ohje tulee tässä. Se on kehittynyt matkailun ja kekseliään mitä-kaapista-löytyy kotikokkailun yhteispelina. Ruokakuvaus on haasteellista, mutta ajattelin laittaa tähän kuvankin houkuttimeksi. Olkaatte hyvät! Annoksesta riittää neljälle nälkäiselle.

Perussalaattipeti pohjalle. Tällä kertaa minulla oli raikas, keskikokoinen keräsalaatti ja puolikas kurkku.

Lämmin couscoushommeli:
2,5 dl vettä
2,5 dl couscousia
1/2 tl suolaa
1 rkl oliiviöljyä
1 paprika suikaleina
1-2 punasipulia (sipulien koosta ja omasta mieltymyksestä riippuen) suikaleina
1 valkosipulin kynsi pieneksi hakattuna
kourallinen tuoretta basilikaa pieneksi hakattuna
kourallinen tuoretta persiljaa pieneksi hakattuna
pari ruokalusikallista sitruunamehua
mausteeksi: mustapippuria, paprikajauhetta, juustokuminaa, korianterin siemeniä jauhettuna

lisäksi:
-fetajuustoa
-cashew-pähkinöitä (paahdettuna ne ovat vieläkin maistuvaisempia)

Valmista couscous: keitä vesi, lisää suola ja couscous. Poista kattila liedeltä ja anna couscousin muhia n. 5min. Muhimisen aikana kuumenna nopsasti pannulla paprika- ja sipulisuikaleet sekä valkosipulisilppu. Kasvikset saavat jäädä napakoiksi, joten niitä ei tarvitse pitkään kypsytellä, 1-2 min. kuumalla lämmöllä riittää. Möyhi kypsä couscous haarukalla irtonaiseksi, lisää joukkoon hakatut yrtit, sitruunamehu, kasvisseos ja mausteet. Levitä couscoushommeli salaattipedin päälle ja pinnalle fetajuustokuutiot sekä paahdetut pähkinät.

2008-05-23T16:42:00.003+03:00

Nightlife, not so very ordinary for me nowadays. But tonight I'll go out!

Tänä iltana teen jotain poikkeuksellista - menen haistelemaan yöelämää. Tällaista tapahtuu nykyään mahdottoman harvoin. Aika kivaa! Toivottavasti.

enchanting blue

2008-05-22T15:14:00.007+03:00

Lumoudun sinisestä.

Ja haaveilen suuresta vierasjoukosta, jolle voisin tehdä herkkuja. Naurusta ja puheensorinasta haaveilen, yötä myöten jatkuvasta juhlinnasta. Tuollaista hauskaa tapahtuu nykyään aivan liian harvoin. Sääli.

holiday - loma

2008-05-21T19:32:00.007+03:00

The first part of my summer holiday started last weekend. I've been couple of days in Turku, visiting my friends and thrifting. Black-and-white plate is from a charity shop. A cheap find to take my thoughts far away, to mountains and gondola cruises :) since during this holiday I'm not going any exotic place. But next week I'll go to North Finland to meet my friends and family. Oh, so reaxing to leave all the works and every day routines momentarily.

Loman ensimmäinen osa alkoi muutama päivä sitten. Olen ehtinyt käydä jo Turussa, sieltä kirpputorilta mustavalkoinen lautanen. En jaksanut järjestää eksotiikkaa enkä kaukomatkoja tähän lomaan, joten lautasen painokuva viekööt ajatukseni vuoristomaisemiin ja gondoliajaluille.

Tänä aamuna viiletin kampaamoon ja sieltä päästyäni loman (ja onnistuneen hiustenleikkauksen) kunniaksi poikkesin kukkakauppaan ostamaan itselleni pionin. No, nyt lepäilen muutaman päivän, ehkä postailenkin jotain. Ensisijaisesti nukun pitkään ja ulkoilen metsässä poroneidin kanssa. Ensi viikoksi lähden tapaamaan ystäviä ja perhettä Pohjois-Suomeen. Ihanaa unohtaa työt ja arjen huolet hetkeksi!

oh, joy! - iloisuutta!

2008-05-14T12:11:00.006+03:00

My darling came back home from his trip and look what he bring with him! A little, cute cupboard! Oh, my!

Our new rep weave carpet would be pretty next to the cupboard but the space isn't perfect there. I think our living room will be neworganized, again, eh.

Tärkeimpäni tuli kotiin ja mukanansa toi suloisen pikkukaapin. Voi iloa! Kuinka koti tuntuukin taas mukavalta, kun olemme kaikki koolla.

Uusi matto viihtyisi tuliaiskaapin edessä, jos vain paikka olisi sille tilallisesti sopiva. Olohuone taitaa saada uuden järjestyksen, taas.

amidst the hustle - kiire vie

2008-05-11T21:59:00.011+03:00

Past week has been tiring. Too much to-do and much more to plan. Every night I've fallen in my bed feeling exhausted and thinking how can I manage with all the things I have to do this week. That's why my blog has been so silent.

We had planned to celebrate my partners 40th birthday at saturday night. Not a perfect timing now amidst all the hustle but we decided to celebrate simply. But at friday evening, suddenly it turned so that my darling has to go on a work trip at saturday morning. At the same time my parents visited quickly, I had long working days and my brother moved to his new home where we were needed to be as a helpers.

Yesterday when I came home from work our home felt to be so silent since darling J has left. Not a normal saturday feeling at all! In fact I was rather relieved that I had no necessity to start to clean and cook for the celebration. But this silence and peace was so unusual after the hectic week. After a little breathing pause I made a delicious meal for myself and after that I went to the forest near to us with our dog. And in the forest I really noticed how tired I was. I nearly cried for all the beauty and greenness. It was so relaxing and soothing. After forest walk I thumped in the bed and started to read my new book. And today I've spent the whole day reading and lying, only couple of forest walks with the dog I've been done. And now I feel to be close to normal, refreshed to start a new week.

Kulunut viikko meni jatkuvan ja väsyttävän tohinan merkeissä. Joka ilta rojahdin sänkyyn uupuneena, mielessä jo seuraavan päivän tehtävät ja velvollisuudet. Hermostus puserossa, miten selviän loppuviikon tihenevästä tahdista.

Eiliselle oli suunniteltu mieheni syntymäpäivien juhlintaa pienimuotoisesti, mutta yhtäkkinen ja täysin välttämätön työkeikka veikin hänet pois muutamaksi päiväksi. Juhlallisuudet saivat siirtyä. Onneksi ei oltu kutsuttu vieraita kaukaa, eikä muutenkaan tehty mitään mittavia järjestelyjä. Kuultuani työreissusta, olin todellisuudessa helpottunut, että pääsisin vain nukkumaan. Ehdimme kyllä juhlia myöhemminkin!

Eilen töistä päästyäni aivan päässäni humisi väsymyksestä ja koti tuntui ihan hullun tyhjältä. Oli omituinen olo. Tällaista hötkyä ja yllättäviä käänteitä meillä ei olekaan pitkään aikaan ollut. Ilman miestä söin herkkuaterian yksin, kattamattomalla pöydällä, aamuisten leivänmurujen keskellä, ihanassa hiljaisuudessa. Eipä tarvinnut alkaa siivoamaan. Herkuista sain kuin sainkin virtaa lähteä metsään. Olin kai niin väsynyt, että vallan liikutuin kaikesta siitä vihreästä, lämmöstä ja hurjasta kasvusta, jota nyt ehdin ihan rauhassa ihailla (suorastaan pateettisesti). Olin kyllä joka päivä käynyt metsälenkillä, mutta vasta eilen huomasin, että senkin voi näköjään tehdä jotenkin vajavaisesti, melkein huomaamatta, kun ajatukset ovat vain ehtimisessä ja tekemättömissä tehtävissä. Metsästä kotiin palattauni pyhitin illan vain levolle ja lukemiselle. Vain pieni porokoiraneiti oli huolissaan äkisti kadonneesta isännästään. Minä vain retkotin onnellisena, nukuin ihanasti ja tänään retkotin lisää.

behind the window - ruudun takaa

2008-05-11T21:02:00.009+03:00

Anne's Past&Present - lovely interior decoration shop in Helsinki. A new find for me. If you are visiting in Helsinki and you like this kind of French-Nordic bohemian style and antiques, go and visit there.

Anne's Past&Present. Viehättävä putiikki, jossa kannattaa käydä, jos tykkää tuollaisesta skandinaavis-ranskalaisesta boheemityylistä ja antiikista. Pari viikkoa sitten kuikuilin näyteikkunassa, kun kauppa ei ollut auki. Muutama päivä myöhemmin pääsin sisällekin asti. Voi sitä huokausten määrää. Lankesin kauniisen ja järkevään ripsimattoon. Olisin langennut muutamaan muuhunkin ihanuuteen, jos vain kukkaron nyörit olisivat antaneet myöten. Maton lisäksi sain kyllä paljon innoitusta ja esteettistä tyydytystä.

broken - fixed

2008-05-06T10:59:00.004+03:00

My raliable and sweet bicycle, Kombi LUX, has been broken viciously one night. I can't describe my frustration and anger when I found my bicycle which had been beaten and whooped. It was gone curved and all the details and some spokes was broken, old leather bicycle saddle was destroyed. When I brought (actually lugged) it home my partner was just shaking his head when he looked at it. Momently he thought that it wouldn't be possible to repare. But after one night thinking he decided to try, as a dogged person he is and a great admirer of old/vintage bicycles.

During one, sunny day my Kombi was rebuilt and fixed. Now the bicycle is even better than earlier! My darling J is so talented and diligent man! The only task he left me is to do a new cover to saddle, maybe a flowery one.

I never can understand why somebody wants to destroy or steal someone's things, never!

Minun ihanalle Kombilleni oli käydä huonosti. Jotkut riivatun tyypit olivat rikkoneet sen pahanpäiväisesti: hieno ja erittäin mukava nahkasatula oli revitty kappaleiksi, lukittua pyörää oli raahattu perässä muutama sata metri, joten pinnoja oli katkennut kaamea määrä, runko oli potkittu kieroon ja heijastimet säpäleiksi, lokasuojiakin oli potkittu... Minä raahasin pyöräparan kotiin ja olin ihan varma, ettei siitä saa enää menopeliä, niin väännyksiin ja rikkinäiseksi se oli mennyt. Harmitus oli valtaisa, raivoisa oikeastaan. En koskaan käsitä, miksi toisten tavaroita täytyy rikkoa ja tuhota!!

Mieheni on mitä taitavin korjausmies, asiassa kuin asiassa, mutta erityisesti polkupyörissä. Tosin hänkin pelkäsi pyörän nähtyään, ettei siitä saa enää toimivaa. Hän on kuitenkin suuri polkupyörien ystävä ja erittäin sinnikäs luonteeltaan, joten päätti kuitenkin tarttua puuhaan edes koemielessä. Ja tsadaa, Kombi kulkee taas! Ehkä jopa paremmin kuin ennen attentaattia. Satulaan pitäisi tehdä nahan tilalle jonkinlainen suoja (Kävin katselemassa uusia satuloita, ja voi kääk, minkä näköisiä ne ovat nykyään! Jopa Brooksin nahkasatuloissa, vaikka klassikkoja ovatkin, on jouset maalattu "hauskasti" räikeän värisiksi, huoh.) ja rikkoutuneita heijastimia harmittelen vieläkin. Mutta enköhän pian saan taas hurauttaa lähikauppaan Kombillani, joka on muuten LUX-mallia.