Strategista kilpailuetua - blogi

Miten hyödyntää SaaS-ohjelmien tietoja?

2009-07-01T08:44:00.001+03:00

Internetin kautta palveluna käytettäviä myynnin, markkinoinnin ja asiakkuudenhallinnan tietoja käsitteleviä CRM-ohjelmistoja voidaan hyödyntää yrityksissä paljon nykyistä tehokkaammin. Ohjelmistojen integraatio säästäisi työaikaa, toisi liiketoimintaan enemmän ennustettavuutta ja parantaisi strategisen asiakastiedon hyödyntämistä.

Palveluna käytettävien software as a service (SaaS) -ohjelmistojen käyttö on kovaa vauhtia yleistymässä. IDC:n arvion mukaan palveluna tarjottavien ohjelmistojen käyttö kasvaa vuoden 2009 aikana 40 %, ja eri arviot ennustavat SaaS-ohjelmistoille 9–30 % markkinaosuutta muutaman vuoden sisällä. SaaS-palveluista suosittuja ovat erityisesti CRM- ja taloushallintosovellukset.

Monia yrityksiä houkuttaa SaaS-mallin helppous: ei asennuksia, ei ylläpitoa. Ongelmana on kuitenkin usein integroitavuus muihin tietojärjestelmiin. Kun SaaS-ohjelmisto pyörii muista järjestelmistä erillään, sen sisältämää tietoa ei pystytä kunnolla hyödyntämään.

Tietojen tuominen SaaS-ohjelmistoista toisi yrityksille monia hyötyjä. Esimerkiksi myynnin ja varastonhallinnan tietojen yhdistäminen helpottaisi kysynnän ennakointia, jolloin varastoja voisi optimoida entistä paremmin. Myynnin tietojen yhdistäminen taloushallintoon taas parantaisi talouskehityksen ennakoitavuutta.

Myynnin, markkinoinnin, laskutuksen, puhelinpalvelun ja muiden järjestelmien tietoja voisi myös integroida yhdeksi asiakaskohtaiseksi näkymäksi, jolloin asiakkuuksien kehitystä voitaisiin seurata paljon paremmin ja asiakaspalvelu nopeutuisi. Myös asiakaspalautteena tulevat tiedot tuotteiden ja palvelujen puutteista voitaisiin hyödyntää tehokkaammin, jos tiedot integroitaisiin myynnin, tuotekehityksen ja laadunhallinnan järjestelmiin.

Integrointipanostus kannattaa, sillä jo melko pienessäkin yrityksessä työntekijöiltä kuluu niin paljon vuosittaista työaikaa manuaaliseen tiedonhakuun ja -käsittelyyn, että investointi maksaa itsensä nopeasti takaisin. Puhumattakaan sen aiheuttamista kustannuksista, kun tärkeä tieto jää kokonaan käyttämättä ja bisnespäätöksiä tehdään mutu-tuntumalla.

Markku Sillanmikko

Linkkitiistai 23.6.2009

2009-06-23T13:09:00.002+03:00

Tällä kertaa tarkastelemme Business Intelligence -kulttuuria ja sen ihmisnäkökulmaa, Business Intelligence- ja liiketoimintasovellusten yhteiseen kehittämiseen liittyviä kuvioita sekä sitä, kuinka yritykset voivat välttää joutumasta erillisten ja keskenään keskustelemattomien data-siilojen vangiksi.

BeyeNETWORKin blogissa Dave Wells kirjoittaa Business Intelligencen ihmisaspektista ja Business Intelligence -kulttuurista. Business Intelligence pitäisi määrittää enemmän ihmiskeskeisesti. Intelligence - älykkyys syntyy siitä, että pystytään järkeistämään, suunnittelemaan, ratkaisemaan ongelmia, abstraktoimaan, ymmärtämään, innovoimaan ja oppimaan. Nämä ovat inhimillisiä ominaisuuksia. Teknologian tulee avustaa, ei olla lähtökohta.

BeyeNETWORK: Analytic Culture – Does It Matter?, Dave Wells, 3.6.2009

CIO Newsin artikkelissa käsitellään sitä, kuinka tärkeää on saada liiketoimintasovellusten kehittäjät työskentelemään tiiviisti BI-kehittäjien, jotta saadaan luotua integroitu liiketoimintatiedon hyödyntämisen strategia. Shaku Atre kirjoittaa BeyeNETWORKin kolumnissa samaan asiaan liittyen siitä, kuinka nykyisten BI-ratkaisuiden kehittämisessä tulee ottaa entistä laajemmalti asioita huomioon.

CIO News: Integrated business intelligence strategy spans app, BI developers, Christina Torode, 9.6.2009
BeyeNETWORK: What Is So Different About Business Intelligence Today?, Shaku Atre, 18.6.2009

Rick Sherman pohtii Data Doghousen kahdessa blogikirjoituksessa erilaisia syitä, joiden takia yritykset ajautuvat erillisiin data-siiloihin yhtenäisen ja keskitetyn "yksi versio totuudesta" tavoitteen sijaan. Yritykset eivät ajoissa näe integraatioon liittyviä ongelmia, vaan elävät erillisten ERP, DW, BI, CPM, MDM, CDI ja PIM -ratkaisuiden tietokantojen kanssa. Tietojen yhdistäminen kokonaisen liiketoimintanäkymän saamiseksi voi olla hyvin työlästä. Ristiriitaiset tiedot johtuvat usein siitä, että taustalla olevat järjestelmät määrittelevät samojakin tietoja eri tavoin.

The Data Doghouse: People, Process and Politics - We All Hate Data Silos, So Why do They Happen?, 29.5.2009
The Data Doghouse: People, Process & Politics: Stop the (Integration) Madness, 18.6.2009

Mikko Muurinen

Summit 2009 tarjosi paljon

2009-06-17T08:08:00.001+03:00

Tämänvuotinen Information Builders Summit –käyttäjäkonferenssi Nashvillessä osoitti asennetta. Viesti oli selkeä; vaikka elämmekin globaalisti vaikeampia aikoja, tärkeiksi koettuja asioita ei tule sivuuttaa. Siispä myöskään näiden asioiden käsittelemiseen tarkoitettua foorumia ei lähdetty millään tavoin karsimaan saati peruuttamaan. Ihmiset tarvitsevat tietoa myös – tai oikeastaan etenkin – näinä vaikeina aikoina.

Maailmantalouden tilanteesta, sekä tietyn influenssapandemian uhasta huolimatta konferenssin avauspäivänä suuri sali täyttyi laajasta kirjosta business intelligence -osaajia – niin käyttäjiä kuin kehittäjiäkin. Tilaisuuden ensimmäisen ohjelmanumeron tarjonneen koomikon poistuessa lavalta hymyt konferenssivieraiden suupielillä kertoivat, ettei kukaan tullut paikalle ainakaan synkistelemään. Countrymusiikin kyllästämä Nashville ei muutenkaan ollut huono valinta konferenssin pitopaikaksi tyytyväisen ja virkeän oloisista vieraista päätellen.

Itse konferenssin informaatioanti jakaantui karkeasti teknis- ja businesspainotteisiin linjoihin. Teknisemmille osaajille tarjottiin pintaa syvemmälle meneviä esityksiä Information Buildersin tuotepaletista sekä erityisiä tilaisuuksia ("labroja") joissa käyttäjä itse pääsi käsiksi työkaluihin.
Enemmän liiketoimintapuolelle kallellaan oleville vieraille mielenkiintoista antia olivat erityisesti luennot, joissa asiakkaat itse esittelivät edellä mainitun tuotepaletin kautta toteutettuja yrityskohtaisia ratkaisuja.

Esitellyt ratkaisut osoittivat, kuinka erilaisin ja innovatiivisin tavoin oikeanlaisen liiketoimintatiedon jakaminen ja hyväksikäyttö voidaan valjastaa kilpailuetua luovaksi tekijäksi yrityksissä. Ratkaisujen tuottamat tulokset puhuivat myös omaa kieltään; oikeanlaisen informaation jakaminen ja niiden pohjalta oikeiden päätösten tekeminen on tärkeä tekijä yrityksen menestyksessä. Menestyskään ei tarkoita ainoastaan kustannussäästöjä tai kasvaneita tulovirtoja; esimerkiksi yhdysvaltalaisen kaupungin Richmondin poliisilaitos esitteli oman business intelligence -ratkaisunsa, jonka avulla rikollisuus kaupungissa oli huomattavasti vähentynyt.

Tilaisuuksien ja esittelyjen lisäksi tämän käyttäjäkonferenssin tiedonjaossa oli kyse vieraiden keskinäisestä kanssakäymisestä. Konferenssi oli oivallinen tilaisuus verkostoitua ja ennen kaikkea jakaa tietoa siitä, kuinka yritykset saavat heille räätälöidyistä business intelligence -ratkaisuista parhaan mahdollisen tuloksen irti. Oli ilahduttavaa huomata, kuinka avoimesti vieraat olivat myös kokemuksiaan valmiita jakamaan. Kuten aiemmin todettua, varsinkin nyt on erityisen tärkeää, että oikea tieto tavoittaa oikeat henkilöt, jotta näistä haastavista ajoista myös päästäisiin yli. Tätä tarkoitusta tämänvuotinen käyttäjäkonferenssi palveli onnistuneesti.

Anssi Falk

Linkkitiistai 26.5.2009

2009-05-26T10:43:00.003+03:00

Linkkitiistai on taas lukutiistai.

Ennustaminen, erilaisten syiden ja seurausten ymmärtäminen ja tuleviin tapahtumiin varautuminen ovat yleensä oleellinen osa liiketoiminnan johtamista ja otettava huomioon siten myös business intelligence- tai liiketoimintatiedon hallinta-ratkaisuissa. Seuraavat tiedettä popularisoivat kirjat vievät lukijan hyvin vauhdikkaalla ja kiinnostavalla tavalla mukaan monisyiseen ja ongelmalliseenkin aihepiiriin:

Taleb, Nassim Nicholas (2007): Musta Joutsen - Erittäin epätodennäköisen vaikutus
http://beta.wikiversity.org/wiki/Nassim_Nicholas_Taleb_(2007):_Musta_Joutsen

Levitt, Steven D., Dubner, Stephen, J. (2006): Freakonomics - outoustalous
http://readme.fi/product.php?isbn=9789525592436

Gladwell, Malcolm (2007): Leimahduspiste.
http://beta.wikiversity.org/wiki/Gladwell,_Malcolm_(2000):_The_Tipping_Point

Nassim Nicholas Talebin kirja Musta Joutsen kertoo erittäin epätodennäkösistä tapahtumista, joita on mahdoton ennustaa ja joiden vaikutukset ovat erittäin vakavia.
Kirjassa käsitellään ennustamista melko monipuolisesti, useasta näkökulmasta, kritisoiden asiantuntijoita ja erilaisia menetelmiä.

Levittin ja Dubnerin Freakonomics-kirja käsittelee jokapäiväisten, mutta näennäisesti toisiinsa liittymättömien asioiden välisiä syy-seuraus-yhteyksiä. Kirja nostaa esiin useita outojakin yhteyksiä, jotka todistavat usein yleistä käsitystä vastaan. Lue myös uusia juttuja Freakonimics-blogista...

Malcolm Gladwellin Leimahduspiste kuvaa ideoiden, menestystuotteiden, trendien ja käyttäytymismallien leviämisen logiikkaa. Gladwell rinnastaa niiden leviämisen epidemioihin, ja osoittaa niiden leviävän kuin virusten. Gladwellin kaikki kirjat ovat herättäneet paljon keskustelua, ja Gladwell on saanut kiertää suosittuja talk show't kertomassa esim. uusimmasta kirjastaan Outliers.

Kesä on lukemisen kulta-aikaa... Mainitut kirjat löydät hyvinvarustellusta kirjastosta tai jos pidät oman kappaleen omistamisesta, vaihtoehtoisesti kirjakaupasta.

Hyviä lukuhetkiä,
Mikko Muurinen

Maailma muuttuu, muuttuuko Business Intelligence?

2009-05-08T07:40:00.002+03:00

Valtaosa yritysten toiminnoista on ollut huikean mylläyksen kohteena viimeisten vuosien ajan. Henkilöstöosastoja ei voi verrata muutaman vuoden takaiseen. Viestintäyksiköiden tehtävät ovat laajentuneet. Talousosastoilla ollaan aivan uudenlaisten haasteiden edessä. Kentällä vaatimukset ovat kasvaneet ja työn luonne muuttunut.

Organisaatioyksiköille on määritelty uusia tavoitteita, ulottuvuuksia, johtamismenetelmiä ja mittareita. Sama on tapahtunut yksittäisille työtehtäville ja toimenkuville.

Tämä trendi jatkuu varmasti myös jatkossa. Staattiseen yritysmaailmaan ei ole paluuta.

Keskeytä blogin lukeminen hetkeksi. Käy katsomassa nykyisestä BI- tai raportointijärjestelmästäsi, onko siinä otettu kaikki uudet kysymykset huomioon. Tee se nyt.

Siis heti.

Ok, pystytkö nyt kertomaan miten järjestelmissä otetaan muuttunut liiketoimintaympäristö huomioon? Lähestytäänkö järjestelmässä asioita työkalu- vai tuloslähtöisesti? Kuluuko asiantuntijoiden työaikaa vaikean systeemin selittämiseen? Tarkastellaanko yrityksen tilaa taustapeilistä?

Luulen, ettei suuressa osassa yrityksiä BI ole pysynyt vaatimusten mukana. Johtuisiko se väärästä ajattelumallista?

Olemassa olevia ajattelumalleja on vaikeaa kyseenalaistaa. Klaudios Ptolemaioksen maakeskeinen teoriakin vallitsi 1500 vuotta. Ihmiset uskoivat siihen, koska se toimi ainakin suurin piirtein, eikä juuri kenenkään intresseissä ollut teorian kyseenalaistaminen. Teoria murtui vasta 1600-luvun alussa Johannes Keplerin työn myötä.

Mitä uudet ajattelumallit voisivat olla Business Intelligencessä? Ehkä enemmän pitäisi viedä liiketoimintatiedon hyödyntämistä lähelle liiketoimintaa... Järjestelmien tulisi käyttäjilleen jotain eteenpäin kertomisen arvoista.

Operatiivista raportointia voi kohdentaa liiketoimintaprosesseissa todettuihin ongelmakohtiin ja tapahtumiin. Pelkkä raporttiportaaliin tai dashboardeihin tukeutuminen ei tyydytä kaikkia tarpeita. Kun esim. asiakaspalvelija saa rutiinista poikkeavan tapauksen, hänen päätöksentekoaan voidaan auttaa antamalla automaattisesti tietoa, kuinka muualla on vastaavissa tapauksissa menetelty.

Tietämystä ja toimintamalleja pitää pystyä tekemään päätöksentekoa varten jo ennakkoon. On erittäin tärkeää helpottaa mm. erilaisten skenarioiden vertailua. Sama asiakaspalvelija voisi saada huomattavaa apua siitä, jos hänellä olisi tilanteen ollessa päällä, käytössään tietoa, kuinka erilaisten päätöksen yksityiskohtien muutokset vaikuttavat lopputulokseen. Ennustemallit, simulointi ja analysointi tulisi tuoda helpossa ja kevyessä muodossa osaksi operatiivista toimintaa.

Mikään ajattelumallin muutos ei merkitse välttämättä suuria kustannuksia, päinvastoin, kustannustehokkuuden tulee olla tavoitteena ja asenteena.

Vaatikaa järjestelmätoimittajilta, meiltä ja muilta, enemmän. Vaatikaa että ratkaisut perustuvat omiin toimintamalleihinne. Nykytilanteessa kilpailuetua ei voi saavuttaa työkalulähtöisesti, samoin standardivälinein. Niillä voidaan pysyä vain pinnalla.

Onko sinun firmassasi kilpailuetu paremmassa jamassa kuin kolme vuotta sitten?

Kommentoi.

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 21.4.2009

2009-04-21T10:43:00.000+03:00

Tällä kertaa tarkastelemme operatiivista Business Intelligenceä sekä sitä, kuinka tavanomaisia BI:n hyötyjä voidaan laajentaa esim. nk. closed loop -ratkaisuilla tai yhdistämällä BI-ominaisuudet hakuteknologioiden kanssa.

James Taylor hahmottelee BeyeNETWORKin blogissa askelia, joita yritysten tulisi ottaa siirtyessään perinteisestä BI:stä kohti operatiivista business intelligenceä ja päätöksenteon tukijärjestelmiä. Neil Raden puolestaan pohtii tarkemmin syitä, miksi operatiivinen business intelligence on niin tärkeää. Usein BI-järjestelmät ovat suunniteltu informoimaan ihmisiä, ei auttamaan reagoinnissa. Enterprise Systemsin Linda Brigg kirjoittaa artikkelissaan kuinka business intelligence voi suoraan vaikuttaa tulokseen, kun se on yhä laajemman käyttäjäkunnan saatavilla.

BeyeNETWORK: First Steps To and Beyond Operational Business Intelligence, James Taylor, 30.9.2008
BeyeNETWORK: Why You Should Be Thinking About Operational BI, Neil Raden, 10.4.2009
Enterprise Systems: Q&A: Pushing BI Beyond Business Managers, Linda Briggs, 25.3.2009

BeyeNETWORKin blogissa Colin White kirjoittaa, että tehokas päätöksenteko vaatii muutakin kuin aina vain enemmän ja enemmän tietoa. Informaation pitää olla helposti kulutettavaa ja integroitu nk. closed-loop päätöksentekojärjestelmään. Jake Freivaldin kolumnissa ebizQ:ssa puhutaan siitä, kuinka suurin osa yrityksen tiedoista saataisiin tarvitsevien saataville. Yli 80 prosenttia tiedoista on strukturoimatonta, kuten dokumentteja, sähköposteja jne., eikä niitä voida saada helposti analyysien ja päätöksenteon tueksi, ellei tehokkaasti hyödynnetä esim. hakuteknologioita.

BeyeNETWORK: Closed-Loop Business Intelligence: Reality or Simply Another Buzzword?, Colin White, 22.4.2009
ebizQ: BI + Search: Opening Doors to Enterprise Data, Jake Freivald, 30.3.2009

Lopuksi vielä kaksi kirjoitusta tärkeistä Business Intelligence -hankkeen käynnistämisessä huomioitavista asioista. Doug Lautzenheiser kirjoittaa blogissaan mitkä asiat tulisi ottaa huomioon BI-tiimien, standardien ja infrastruktuurien suunnittelussa. Information Managementin artikkelissa käydään tarkasti läpi esimerkkejä siitä, kuinka hankkeiden alkuvaiheessa voidaan kaivaa oikeat business caset ja liiketoimintahyödyt tavoitteiksi.

Business Intelligence Foundations, Doug Lautzenheiser, 26.3.2009
Information Management: Show Me the Money: A DM/BI Business Value Primer, Bob Lambert & Tri Truong, 24.3.2009

Mikko Muurinen

OLAP ei ole kuutio

2009-03-25T10:21:00.002+02:00

OLAP liitetään usein Business Intelligencestä puhuttaessa kuutioiden pyörittämiseen ja lataukseen. OLAP, Online Analytical Processing - termi ei kuitenkaan pidä sisällään mitään viittausta taustalla käytettäviin tekniikoihin. Termi kertoo oivallisesti keskeisen asian, eli kyse on onlinenä tapahtuvasta analyyttisestä prosessoinnista.

Erilaisten määritelmien keskeiset ja melko yhteiset kantavat teemat ovat näkökulmien vaihtamisen mahdollisuus monien ulottuvuuksien välillä, tarkempaan tietoon porautuminen sekä datan manipulaatio. Määritelmissä harvoin sanellaan tiedon tallentamismuodoista mitään.

Loppukäyttäjän kannalta ei pitäisikään olla millään tavalla merkityksellistä millä lailla järjestellyistä tietolähteistä tieto tulee, kuutiosta, kartiosta vai juuttisäkistä... Kuten ei väliä ole myöskään sillä, tehdäänkö analysointia OLAP-palvelimen muistissa, oman työaseman muistissa vai missä. Kunhan oikea lopputulos ja tehokkuus saavutetaan loppukäyttäjälle helpolla tavalla, ei käytettävä menetelmä ole käyttäjälle mitenkään oleellinen.

Pikemminkin, analyyttiseen käsittelyyn pitäisi saada tietoa useista tietolähteistä ja ajantasaisena. Esimerkiksi asiakastietoa pitäisi pystyä lennosta yhdistelemään laskutus-, tilaus- ja tuotantojärjestelmistä saatavaan ajantasaiseen tietoon. Tätä tietoa pitää pystyä pilkkomaan ja pyörittämään analysoinnin tueksi ilman, että se pitää ladata johonkin tiettyyn, ennalta määrättyyn muotoon, jota voidaan käyttää vain tietyillä välineillä. Teknologian kehittyminenhän on poistanut rajoitteet tietomassojen pyörittelystä vain tietyllä tavalla.

Määriteltyjen kuutioiden pitääkin olla vain yksi monista analysoinnin muuttuvista tietolähteistä, ei ainoa mahdollinen. Tietojen ei myöskään pidä olla vain luettavissa, mutta usean käyttäjän päivitettävissä ja käytettävissä.

Analysoinnin pitää myös olla päätelaitteeseen sitomatonta. Jos tukeudutaan asennettavaan työkaluun, ollaan väistämättä rajoitettu käyttömahdollisuuksia. Aina ei BI-hankkeissa kuitenkaan muisteta, että liiketoimintatiedon hallinnassa lähestymisen pitää lähteä liiketoiminnan tarpeiden ja halujen ratkaisemisesta, ei tuotteista tai työkaluista.

Hankkeissa kannattaa pitää mielessä se, että loppukäyttäjät tarvitsevat tietoa jotakin liiketoiminnan ratkaistavaa ongelmaa varten, eivät tietorakennemallia.

Vai keksiikö joku pakottavaa tarvetta, miksi OLAPin pitäisi olla esim. kuutiomuotoon sidottu?

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 3.3.2009

2009-03-03T12:41:00.004+02:00

Maaliskuun alun linkkeinä on kirjoituksia, joissa käsitellään Business Intelligencen kulutuksen helppoutta, reaaliaikaisen tiedon hyödyntämistä, data-integraation nykymahdollisuuksia sekä R tilasto-ohjelmistoa.

Claudia Imhoff kirjoittaa BeyeNETWORKin blogissa kuinka Business Intelligencen ei tulisi olla vain helppokäytöistä, vaan myös helposti kulutettavaa. BI-hankkeissa tulisi keskittyä myös siihen, miten, missä ja kuinka ihmiset hyödyntävät iformaatiota, eikä vain kuinka valitaan aineisto, muotoillaan raportti, luodaan graafi jne.

BeyeNETWORK: Easy To Use? Nah. We Need BI That Is Easy To Consume!, Claudia Imhoff, 19.2.2009

Doug Henschen kirjoittaa InformationWeekissä kuinka reaaliaikaista tietoa ja analyyttistä näkemystä voidaan käyttää ratkaisemaan todellisia liiketoiminnan ongelmia. Tuottava teollisuus ja jälleenmyyjät ovat tarttumassa uudenlaiseen kysynnän ennustamiseen, jonka takia ajantasaisen ja yksityiskohtaisen tiedon tarve on kasvamassa huomattavasti. BusinessWeekin artikkelissa puolestaan käsitellään BI-ratkaisuiden kykyä auttaa yrityksiä analysoimaan tietojaan kustannusten säästämiseksi tai myyntimahdollisuuksien luomiseksi.

InformationWeek: In A Down Economy, Companies Turn To Real-Time Analytics To Track Demand, Doug Henschen, 28.2.2009
BusinessWeek: Business Intelligence Software's Time Is Now, Rachael King, 2.3.2009

Data-integraation imago-ongelmaa käsitellään Information Managementin Rick Shermanin kolumnissa. Data-integraatio mielletään vain ETL:n synonyymiksi, joka puolestaan on rinnastettu tietovarastointivälineeksi. Nykyiset mahdollisuudet integroida tietoja kaikkiin yrityksen liiketoimintatilanteisiin ja tarpeisiin usein unohdetaan. Shermanin mukaan yritykset ovat haaskanneet paljon mahdollisuuksia jättämällä informaatioonsa aukkoja. Tietojen integroinnin ja puuttuvan tiedon paikkaamisen kustannukset ovat olleet siilo-ajattelun takia kovia.

Hub Solution Designsin blogissa katsotaan, miten yksi informaation hallinan pala, master-tiedon hallinta, MDM, sopii yritysten arkkitehtuureihin, varsinkin SOA-mielessä. Saman blogin vanha kirjoitus kymmenestä parhaasta MDM-ratkaisun käytännöstä on tässä yhteydessä vielä oikein hyvin ajan tasalla.

Information Management: Beyond ETL and Data Warehousing, Rick Sherman, 19.2.2009
Hub Solution Designs: MDM and SOA, a Strong Partnership, Joan Lawson, 19.1.2009
Hub Solution Designs: Ten Best Practices for Master Data Management and Customer Data Integration, Dan Power, 10.10.2007

Lopuksi vielä hieman Open Source -tilasto-ohjelmisto R:stä. Data Evolution -blogissa referoidaan paneelikeskustelua R-ohjelmiston käytöstä muutamissa suurissa R-käyttäjäyrityksissä, kuten Google ja Facebook. Kirjoituksessa on hyvin vedetty yhteen R:n vahvuudet ja heikkoudet yrityskäytössä.

Data Evolution Blog: How Google and Facebook are using R, Michael E. Driscoll, 19.2.2009

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 10.2.2009

2009-02-10T07:00:00.000+02:00

Tämänviikkoisissa nostoissa esitellään kirjoituksia, joissa käsitellään Business Intelligence -termin määritelmän muuttumista, Business Intelligence -hankkeiden epäonnistumismahdollisuuksia, mobiili-BI:n ensiaskelia sekä SOA-palveluiden hallinnan valintastrategioita.

Visual Business Intelligence -blogin Stephen Few kommentoi Beye Networkin Dave Wellsin ajatuksia Business Intelligencen muuttuvasta määritelmästä. Alkuperäisiin määritelmiin palaaminen on tarpeen, jotta tavoitteet saataisiin taas selkeiksi.

Visual Business Intelligence: About Face — Returning BI to Its Roots, Stephen Few, 26.12.2008
Beye Network: The Changing Face of Business Intelligence, Dave Wells, 18.11.2008

Timo Elliott pohtii BI Questions Blogissaan mikä voisi mennä pieleen Business Intelligence -hankkeissa vuonna 2009. Ilman BI:n kunnollista organisointia on erittäin todennäköistä, että projektit eivät saa kaikkia näkökulmia mukaan, Excel-viidakot jäävät valtaan eikä tiedon hyödyntäminen lisäänny. Toisessa kirjoituksessaan hän esittää tyypillisen skenarion "klassisesta" BI:stä. Tyypillisesti BI-projektit keskittyvät teknologiaan ja alustoihin, eivät ihmisiin ja kulttuuriin.

BI Questions Blog: What Might Go Wrong in Business Intelligence in 2009, Timo Elliott, 14.12.2008
BI Questions Blog: Classic BI. Sigh., Timo Elliott, 5.8.2008

Kanadan Computerworldin artikkelissa pohditaan kuinka tarjoilla onnistuneesti data-analyysimahdollisuuksia suurille käyttäjämäärille. Onnistuminen riippuu pitkälti siitä, kuinka hyvin käyttäjien tarpeet tunnetaan.

Computerworld Canada: How would you like your BI?, Kathleen Lau, 9.1.2009

Lopuksi SOA Magazine antaa kymmenen hyvää neuvoa kuinka organisaatiot saavat täyden hyödyn SOA-palveluiden hallintaratkaisuistaan.

SOA Magazine: Ten Strategies for Overcoming the Technological Impact of SOA Governance, Robert Schneider, 17.11.2008

Mikko Muurinen

Business Intelligence -trendit 2009

2009-01-16T09:52:00.002+02:00

Uusi vuosi, uudet kujeet... Perinteiseen blogityyliin vuoden alkaessa on hauska tehdä omia arvioita tulevan vuoden trendeistä. InfoBuildin Strategista kilpailuetua -blogin uuden vuoden tina -tyyliin tehtyjä, enemmän tai vähemmän itse itseään toteuttavia ennusteita vuoden 2009 Business Intelligence -trendeistä, olkaa hyvät:

Yksi ja ainoa asiasana vuodelle 2009: TALOUS

Taantuman jatkuessa riskien välttäminen nousee esille liki kaikissa yrityksissä. Vuonna 2009 kannattaa ottaa enemmän selville oman yrityksen tilanteesta, markkinoista ja kustannustekijöistä. Tärkeitä ja vaikeita säästö- ja leikkauspäätöksiäkin tehtäessä on parasta olla varma, että nuo päätökset tehdään oikean tiedon pohjalta.

Ennuste Business Intelligence -alueen kehittymisestä nyt taantumankin aikana on siksi melko positiivinen. Trendinä toivottavasti tulemme näkemään Business Intelligencen kehittämistä yhä enemmän kilpailuedun tuomiseen.

Tulojen vähentyessä ja toiminnan hidastuessa oman toiminnan kehittäminen nousee esille. Kehittämishankkeita esim. tulosohjauksen, rullaavan suunnittelun, analysoinnin, tietojen visualisoinnin ja jakelun suhteen nousee esille kaikilla toimialoilla.

Kun matkustamista ja aikaavieviä kokouksia tehostamissyistä karsitaan, Business Intelligence -ratkaisuiden mobiilikäyttö lisääntyy ja vaatimukset erilaisille ryhmätyömahdollisuuksille kasvavat. Trendinä 2009 on kasvava tarve saada tietoja saadaan oikea-aikaisesti ja missä vain.

Vuonna 2009 IT-rautakauppa varmasti hidastuu. Tästä syystä olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntäminen raportoinnin alustana on yhä useammassa tapauksessa hyödyllistä ja tarpeen. Business Intelligencen laajentaminen ilman uusia hardware-investointeja on tämän vuoden trendi. Ratkaisuiden skaalautuvuus nousee päätöksentekokriteereissä entistä korkeammalle.

Näitä pohdintoja täydentämään ja haastamaan muutamia muita näkemyksiä:

BI Questions Blogin Timo Elliott on kerännyt listaa erilaisista ennusteista, kuinka Business Intelligence -alue tulee muuttumaan vuonna 2009. Listalla on hyvin monenlaisia näkemyksiä kuumista aiheista ja tulevaisuden suuntauksista.

BI Questions Blog: The Complete List of 2009 BI Predictions?, Timo Elliott, 5.1.2009

Mitkä ovat teidän ennusteenne vuodelle 2009? Kommentteja?

Mikko Muurinen

Joulupukin BI-ratkaisu

2008-12-18T13:31:00.003+02:00

Millainen voisi olla Joulupukin Business Intelligence -ratkaisu?

Asiakasnäkökulma:
Usean miljardin asiakkaan asiakastietokannan hyödyntäminen toiminnassa vaatii melkoisen tehokasta raportointiratkaisua. Tietoa täytyy saada yhteenvedetyllä tasolla Joulupukille ja toisaalta hyvin monella tapaa analysoitavaksi tonttuanalyytikoille. Erilaiset dashboardit tuovat asiakkaista tiivistettyä tietoa strategisen, taktisen ja operatiivisen joulutoiminnan tueksi.

Reaaliaikainen mobiiliraportointi tuo urkkijatontuille ajantasaista taustatietoa tarkkailtavista kohteista, takaisinkirjoitusmahdollisuudet antavat mahdollisuuden päivittää asiakastietoja suoraan kuusen oksilta. Asiakassegmentointiraporttien avulla tarkkailua ja arviointia voidaan kohdentaa juuri tarvittaviin kohteisiin.

Lahjatoiveiden trendit on analysoitava vuoden aikana tarkasti. Voidaan arvioida esim. mitkä alkuvuoden kuumat tuotteet ovat jouluun mennessä jo poissa muodista. Trendeihin liitetyt ennustemallit auttavat päätöksenteossa.

Asiakastyytyväisyysmittareiden avulla voidaan tarkentaa lahjojen valintaa, esim. ei enää pitkiä kalsonkeja Veikko-enolle, joka sai niitä edellisvuonna 5 paria.

Tilastollisten analyysien, ennakoinnin ja simuloinnin avulla saadaan haarukoitua oleelliset asiat useasta tietolähteestä tulevasta tiedosta. Hakuun pohjautuvan käyttöliittymän avulla saadaan koottua useat erityyliset tietolähteet helppokäyttöiseen muotoon.

Henkilöstönäkökulma:
Kausiluonteisen toiminnan resurssivaatimukset ovat valtaisat. Siksi mm. tonttuarmeijan muonitus, majoitus, työvuorosuunnittelu ja palkitsemisraportointi tuovat järjestelmälle vaatimuksia. Automatisoitu raportointi tuo henkilökunnalle tietoa omasta suorituskyvystä, kuinka hyvin ollaan päästy tavoitteisiin ja millä alueilla olisi vielä ennen aattoa kirittävää.

Projektien hallinnan raportoinnin projektitontuille ja esimiestontuille on oltava hyvin ajantasaista, sillä projektit ovat hyvin nopeatempoisia, eikä myöhästymisiä deadlinesta katsota asiakaskunnassa hyvällä.

Prosessinäkökulma:
Lahjatuotannon prosessien täytyy olla hyvässä kunnossa, sillä lahjatoiveiden saapumisesta toimitushetkeen on hyvin lyhyt aika. Pohjatyötä voidaan tehdä koko vuosi ja ennakointiominaisuuksien avulla arvioida kysyntää, mutta varsinaisten tilausten saavuttua prosessin täytyy toimia tehokkaasti. Laadunvalvontaraportointi hälyttää tarvittavat tontut mikäli havaitaan poikkeamia tuotannon laadussa.

Reaaliaikaiset hälytykset ja todella operatiivinen raportointi auttavat prosessien valvonnassa ja tehostamisessa. Trenditiedon avulla edellisvuosien havainnot voidaan ottaa huomioon tuotantoa optimoitaessa.

Logistiikkaan tarvittavaa tehoa tuo paikkatietoon pohjautuva Business Intelligence. Reittioptimointi tarvitsee tietoa useasta eri tietolähteestä, ulkopuolisista sää- ja lennonjohtotiedoista, toimitusten ennakoiduista painoista ja kohteista, parhaista suukkopaikoista, välivarastojen tilanteesta jne. Varsinainen toimitus täytyy tehdä yhden vuorokauden aikana, joten reittien on oltava mahdollisimman hyvän tiedon pohjalta suunniteltu.

Viranomaisraportointia Joulupukin täytyy toimittaa kaikkien maiden viranomaisille, joten raportoinnin on oltava hyvin joustavaa ja monikielistä.

Talousnäkökulma:
Lahjatuotannon talousvaikutuksia pitää pystyä seuraamaan läpi vuoden. Tavarantoimittajille ja alihankkijoille jaeltava raportointi auttaa heitä tehostamaan kumppanuutta. Kustannustehokkuutta täytyy lisätä, kuitenkaan laadusta, henkilöstön ja asiakkaiden tyytyväisyydestä tinkimättä.

Merkittävä osa lahjoista on myös käteistä rahaa, joten tiedot mm. valuuttakurssien liikkeistä ja maksuvalmiudesta ovat tärkeitä.

Muuta:
Hyvä käytettävyys on erittäin olellista koko järjestelmässä, kiireisillä käyttäjillä ei ole aikaa perehtyä työkaluihin, vaan raportoinnin ja Business Intelligencen on oltava suora osa muita prosesseja. Tietoja tonttujen kyselyihin on saatava reaaliaikaisesti ja joustavasti, yhdisteltynä eri järjestelmistä . Asiakkaille tarjottavaa raportointia voisi kehittää vielä huomattavasti, esim. kiltteysindeksin julkistaminen voisi parantaa yleistä kiltteyttä koko maailmassa.

Voisiko Joulupukin Business Intelligence -järjestelmä toimia näin? Kertokaa oma näkemyksenne...

Hyvää Joulua!

Mikko Muurinen ja muu InfoBuildin väki

Linkkitiistai 16.12.2008

2008-12-16T15:00:00.003+02:00

Linkkitiistain joulukuun nostossa esitellään kirjoituksia, joissa käsitellään Business Intelligence -hankkeiden viimeistelyvaikeuksia, operatiivista Business Intelligenceä, mobiili-BI:n ensiaskelia sekä Business Intelligencen laman-torjunta-ominaisuuksia.

JuiceAnalyticsin Zach Gemignani kirjoittaa seikoista, jotka usein Business Intelligence -ratkaisuissa jäävät loppusuoralla syystä tai toisesta (Zach esittää muutaman teorian) viimeistelyä vaille.

JuiceAnalytics: The Last Mile of Business Intelligence, Zach Gemignani, 1.11.2007

Intelligent Enterprisen kolumnisti Neil Raden kirjoittaa siitä, kuinka perinteinen Data Warehouse -keskeinen ajattelu alkaa vähitellen murtumaan. Ainoa oikea tapa ei ole käyttää yhtä tietolähdettä, vaan yhä useammin tarvitaan tukitietoa useista eri lähteistä.

intelligent enterprise: Surround the Warehouse: Prediction for 2009, Neil Raden, 11.12.2008

Toinen Intelligent Enterprisen artikkeli kertoo siitä, miten yritykset hyödyntävät ja aikovat hyödyntää mobiili-BI-ratkaisuja nyt ja lähitulevaisuudessa.

intelligent enterprise: Why BI Vendors Won't Drive Mobile BI, Doug Henschen, 11.12.2008

Business Intelligencen laman-torjunta-ominaisuuksista on kirjoittanut useampikin lähde. Ohessa viittaukset muutamaan artikkeliin:

Ovum: Business intelligence: a bull in a bear economy, Madan Sheina
Network World: Recession fears put focus on business intelligence, James Kobielus, 3.4.2008
ZDNet: Business intelligence tools up for the recession, Cath Everett, 1.12.2008
Tietoviikko: Bi voi auttaa taantumassa, Ville Mäkinen, 6.12.2008

Hyvää Joulua ja onnellista Uutta Vuotta!

Mikko Muurinen

Business Intelligencellä lamaa vastaan

2008-12-01T08:00:00.002+02:00

Kurja sanoa, mutta Business Intelligence ja raportointijärjestelmät ovat omiaan juuri tällaisina aikoina. Kun tilanteet yrityksissä ja niiden ympäristössä muuttuvat nopeasti, on pystyttävä ajantasaisesti seuraamaan muutoksia, saamaan oikeaa tietoa ja toimimaan sen perusteella.

Kun pitää kiristää vyötä, parhaiten pärjäävät ne, jotka tietävät eniten asiakkaistaan, toimittajistaan ja voivat käyttää tietojaan kulujensa oikein kohdistettuun karsimiseen. Juuri nyt on viimeinen hetki alkaa optimoimaan resurssien tarvetta, tuotteiden valmistusta, toimittajaverkostoa ja logistiikkaa.

On annettava, ei vain analyytikoille, vaan jokaiselle työntekijälle, mahdollisuus nähdä, kuinka heidän toimensa vaikuttavat yrityksen tavoitteisiin pääsyssä. Jokapäiväisen päätöksenteon tuen parantaminen parantaa työntekijöiden motivaatiota ja tuottavuutta.

Sen lisäksi, että strateginen raportointi ja suortuskyvyn hallinta auttaa pidemmän aikavälin tavoitteiden saavuttamisessa, operatiivisella raportoinnilla ja mittareilla voidaan saada kustannuksia alas ja parannettua tehokkuutta ja kannattavuutta.

Raportointijärjestelmien visualisointi- ja paikkatietomahdollisuudet saattavat paljastaa esim. parantamista vaativia kohteita, kannattamattomia reittejä tai väärin sijoitettuja palveluja.

Tietovarastojen lisäksi on raportoinnin ja analysoinnin lähteiksi otettava kaikki mahdolliset tietolähteet, olivat ne sitten perinteisiä operatiivisia lähteitä, web service -rajapintojen päässä olevia markkinatietolähteitä tai strukturoimatonta tietoa. Vain tällöin voidaan hyödyntää kaikki se tieto mitä on kerätty.

BI voi paljastaa myös uusia tulonlähteitä, alikäytettyjä mahdollisuuksia, uusia asiakassegmenttejä tai kasvumahdollisuuksia. Ennustamis- ja simulointiominaisuudet tukevat näiden pohjalta esiin tulevissa päätöksentekotilanteissa.

Tavoitteena on saada kilpailuetua muihin toimijoihin nähden, tämän takia BI-ratkaisun on oltava reaaliaikaisempi, joustavampi ja suuremman osan tarvitsijoista käytössä kuin kilpailijoilla. Taantuman tai laman aikana tämä on entistä elintärkeämpää.

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 25.11.2008

2008-11-25T14:10:00.003+02:00

Linkkitiistaina katsomme taas Business Intelligence -ratkaisuiden parhaiden hyötyjen saamiseen ja uusiin innovaatioihin. Lisäksi linkkeinä on muutama hyvää pohdinta alan termistön päällekkäisyyksistä ja eroista.

Toivelistaa BI-ratkaisuiden ominaisuuksista on käsitelty useassa blogikirjoituksessa, tässä esimerkkinä muutama. IntelligentEnterprisen Doug Henschen kirjoittaa Information Weekin Business Intelligence -kyselyn tuloksista. Vastaajat odottavat yhä parempaa, helpompaa, halvempaa ja joustavampaa Business Intelligence -ratkaisua. Saman julkaisun kolumnissa Cindi Howson analysoi muutamia uusia BI-innovaatioita, niiden kypsyysasteita, hyödynnettävyyttä ja hyötyjä yrityksille. Forresterin Boris Evelson pohtii ZDNetin artikkelissa sitä, kuinka osa BI-hankkeiden "vakio-ongelmista" saattaa olla ratkeamassa lopullisesti. Tom Hudock vetää yhteen konferenssipaneelin keskustelun aiheesta Business Intelligencen tila vuonna 2020. Nämä toiveet näyttäisivät vain olevan mahdollisia jo nyt, kyse on enemmän tahto- ja valmiustilasta kuin tekniikasta...

IntelligentEnterprise: What's at the Top of Your BI Wish List?, Doug Henschen, 9.9.2008
IntelligentEnterprise: Cool BI: Rating the Latest Innovations, Cindi Howson, 10.11.2008
ZDNet: BI Crystal Ball – Next Gen BI May Be Closer Than You Think, Boris Evelson, 7.10.2008
Business Intelligence for Business People: BI in the year 2020, Tom Hudock, 7.10.2008

ebizQ:n kolumnissa Kevin Quinn pohtii, miten tärkeää on saada tietoa automaattisesti, räätälöitynä, käytettävässä muodossa juuri oikeaan aikaan ja paikkaan, ei työkalulähtöisesti. Mitä enemmän tiedon kuluttajia on, sen enemmän BI kannattaa.

ebizQ: The Invisible Hand of BI, Kevin Quinn, 13.10.2008

Business Intelligence -alan termistö vaihtelee vähän puhujasta ja kohdeyleisöstä riippuen. Näissä muutamassa arIntelligentEnterprisen Neil Raden pohtii Process Intelligencen, Complex Event Processing (CEP) ja Operative BI -termien eroja. Dashboard Spy -sivustolla kerrotaan BI ja BAM (Business Activity Monitoring) -termien eroista ja yhteneväisyyksistä. James Taylor listaa ja hieman vanhemmassa kirjoituksessaan muutamia yhteyksiä termiin EDM (Enterprise Decision Management).

IntelligentEnterprise: Process Intelligence, CEP and Operational BI, Neil Raden, 11.11.2008
the Dashboard Spy: Difference Between BI and BAM, 22.9.2008
Enterprise Decision Management: The future of BI had better include EDM, James Taylor, 7.12.2007

Lopuksi vielä pari analyytikko-kirjoitusta uudesta WebFOCUS InfoAssist Ad Hoc -raportointivälineestä:

Enterprise Systems: Guided Ad Hoc Query Tool for Business Users Takes Load Off Developers, Stephen Swoyer, 22.10.2008
Intelligent Enterprise: Information Builders Resolves Excel Hell, Mark Smith, 20.11.2008

Mikko Muurinen

BI 2.0 on huono termi

2008-11-05T21:31:00.004+02:00

Parannuksia, joita liitetään BI 2.0 -termiin ovat esim.

reaktiivisuus -> proaktiivisuus

tietorakenteiden tuntemus -> semanttisuus

itsenäinen työskentely -> ryhmätyö

analyytikkolähtöisyys -> käyttäjälähtöisyys

siilomaisuus -> sovellusten yhdistäminen

rajoittunut käyttö -> laaja käyttäjäkunta

staattisuus ja passiivisuus -> dynaamisuus ja interaktiivisuus

viiveinen -> reaaliaikaisuus

Termi BI 2.0 yrittää juurtua näköjään jo Suomeenkin.
Tietoviikon Heikki Siljamäki kirjoittaa 24.10.2008 BI 2.0:n olevan jo täällä.

Olen aina pitänyt BI 2.0:aa erittäin huonona ja mustavalkoisena terminä, joka kaiken lisäksi yrittää ratsastaa muiden vastaavien trendien (web 2.0, enterprise 2.0, jne.) suosiolla.

Termissä häiritsee eniten historian tahaton tai tahallinen unohtaminen. Liiketoimintatiedon hallinta on jo paljon pidemmällä kuin toisessa versiossa tai sukupolvessa, jopa Business intelligence -nimityksellä. BI 2.0 ei korvaa aikaisempia kehitysvaiheita, vaan tuo jotain uutta jo kehitetyn lisäksi.

Business intelligencehan on pohjimmiltaan erilaisten sisäisten ja ulkoisten liiketoimintatietojen analysointia ja käyttöä oman toiminnan suunnittelussa ja ohjaamisessa.

Business Intelligence -sateenvarjotermin alle on ajan myötä koottu paljon hyvinkin vanhoja konsepteja, kuten raportointi, tietojen jakelu, suorituskyvyn hallinta, mittaristot, tiedonlouhinta, analytiikka, tietojen visualisointi, ennustaminen, tietolähteiden yhdistäminen jne.

Näistä osa-alueista esim. tietojen visualisointia on harjoitettu jo satoja vuosia. Tilastollisia teemakarttoja on käytetty ja kehitetty 1600-luvun lopusta alkaen ja useimmat nykyisin käytössä olevat tilastokuviot ovat kehitetty ennen 1800-luvun alkua. Kuten aiemmassa blogikirjoituksessa todettiin, "liiketoimintatiedon" kirjaaminen ja raportointi on jopa tuhansia vuosia vanha käytäntö. Tilastollinen analyysi ja ennakointi ovat myös lähtöisin 1600-luvulta, modernin tilastotieteen katsotaan alkaneen 1800-luvun lopulla.

Koko tietokoneiden historian ajan on ollut olemassa erilaisia päätöksenteon tukijärjestelmiä, johdon raportointijärjestelmiä ja analysointityökaluja. Trendit ja kolmikirjaimiset lyhenteet ovat ajan saatossa vaihtuneet (DSS,EIS,MIS,jne.), mutta Business Intelligence laajasti määriteltynä on näiden kaikkien suora jälkeläinen.

Jopa nykyisellä nimityksellä on jo 50-vuotinen historia, ensimmäisen kerran nimi esiintyi vuonna 1958, sateenvarjotermin alle oli jo 80-luvun lopulla vakiintunut suurin osa nykysisällöstä. Nykyisistä BI-toimittajista mm. Information Builders ja SAS ovat perustettu 70-luvun alkupuolella.

Business intelligence -järjestelmissä on jo pitkään löytynyt Suomessakin esimerkkejä esim. siitä, kuinka järjestelmät ovat yrityksen kaikkien työntekijöiden ja sidosryhmien käytössä, käyttöliittymät on suunniteltu asiakkaan tarpeiden mukaisiksi käytettävyysasiantuntijoiden kanssa, ennustamismahdollisuuksia hyödynnetään, metatietoja ja käsitteitä käytetään dynaamisesti ja erilaisia sovelluksia liitetään löyhästi ja SOA-ajattelun mukaisesti yhteen. Sinänsä BI 2.0 ei tuo mitään mullistavaa ajatusta asiakkaille, markkinointimielessä asiat on vain niputettu myyvemmän otsikon alle.

Tekniikka on toki koko ajan kehittynyt. Esim. Internet on tuonut aivan uutta hyötyä näiden ongelmien ratkaisuihin ja muuttanut pikku hiljaa koko liiketoimintatiedon hyödyntämisen ajattelumallin. Nykyään ratkaisujen saaminen käyttäjälähtöisiksi on yhä helpompaa, mutta myös sitäkin tärkeämpää. Jos kuitenkin katsotaan hiemankaan tekniikan ja markkinointilauseiden taakse, huomataan, että periaatteessa kyse on taustaltaan samoista asioista kuin aina. Oikeaa tietoa pitää saada oikeassa muodossa, oikeille ihmisille ja oikeaan aikaan...

Määritelmään liitettävät asiat ovat todella tärkeitä, ja vievät saatavia hyötyjä yhä reaaliaikaisempaan ja laajempaan käyttöön, mutta jos kuulette median, konsulttien tai toimittajien (meidän tai muiden) käyttävän BI 2.0 -jargonia, huomauttakaa kiltisti asiasta...

Markkinointimielessä BI 2.0 on tietysti seksikkäämpi kuin esim. BI 84.5 tai BI 371.0...

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 7.10.2008

2008-10-07T21:23:00.004+03:00

Tämänkertainen linkkitiistai onkin lukutiistai.
Jotta ei unohtuisi, ettei business intelligence tai liiketoimintatiedon hallinta ole vain tämän ajan tuote tai trendi, on syytä esitellä muutama asiaan tavalla tai toisella liittyvä kirja:

Antti Wiio: Kun tietotekniikka muutti maailmaa, Deltakirja, 2007
http://www.deltakirja.fi/
Carl Boyer: Tieteiden kuningatar, Matematiikan historia, osat I ja II (suom. Kimmo Pietiläinen), Art House, 1994
http://granum.uta.fi/granum/kirjanTiedot.php?tuote_id=4325
John D. Barrow: Lukujen taivas (suom. Risto Vilkko), Art House, 1999
http://www.bookplus.fi/product.php?isbn=9789518842319
Graham Flegg (toim.): Lukujen historia: Sormilla laskemisesta tietokoneisiin (suom. Hannu Karttunen, Art House, 2002
http://kauppa.tietosanoma.fi/epages/Kaupat.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Tietosanoma/Products/951884335X
Matti Lehtinen: Matematiikan historia, Matematiikkalehti Solmu (verkkolehti) 2000
http://solmu.math.helsinki.fi/2000/mathist/

Sivilisaation koko historian ajan on ollut tärkeä saada tietoa esim. liiketoimien tilasta, kaupankäynnistä, verotuksesta, palkoista, joukkojen vahvuudesta, sadoista jne. Esim. sumerit ja egyptiläiset n. 4000-5000 vuotta sitten kirjasivat näitä tietoja muistiin, varmasti myös tietojen kommunikointia varten. Vaikka "tietovarastoina" ja "raportteina" käytettiin savitauluja ja papyruksia, olivat perustarpeet pohjimmiltaan samoja kuin tänä päivänä. Valtavia rakennusprojekteja on pitänyt hallita, tuloja ja menoja seurata, väestöä laskea, satoja ennakoida ja organisaatioiden lukumäärätietoja tuntea. Tietojen välittäminen kaikille osallisille oli haasteena, varsinkin ajantasaisuuden suhteen.

Yllämainitut kirjat käsittelevät laskemisen, matematiikan ja tietotekniikan historiaa monipuolisesti, osin jopa hyvin kiehtovasti. Etsikää vaikka kirjastosta käsiinne...

Hyviä lukuhetkiä,
Mikko Muurinen

Linkkitiistai 9.9.2008

2008-09-09T10:39:00.003+03:00

Tänä linkkitiistaina esitellään mielenkiintoinen, mutta myös aavistettavissa ollut tutkimustulos maailmalta.

Tutkimuslaitos Dynamic Markets teki kyselyn business intelligence -järjestelmien hyödyntämisestä suurten yritysten operatiivisessa toiminnassa USAssa ja Britanniassa.

Tutkimus osoittaa, että suurin osa otoksen yrityksistä ei saa kaikkea haluaamansa hyötyä irti investoinneistaan. 76 % johtajista joutuu tekemään päätöksiä puutteellisin tiedoin ja 63 % pitää raportteja vain referenssitietona. Yli 70 % haastatelluista ei saa ennakoivaa tietoa mahdollisista ongelmista. Myös hälytysten saapumiseen oltiin tyytymättömiä, 55 % sai hälytykset ongelmista liian myöhään ja epätarkkoina.

Tutkimus kartoitti myös operatiivisen BI:n etuja. Yli 90 % haastatelluista uskoi, että BI:n upottaminen jokapäiväisiin operatiivisiin prosesseihin toisi merkittävää etua.

Tutkimuksen kohdejoukosta

72% uskoi yrityksensä saavan parannettua prosessejaan

71% uskoi yrityksensä pystyvän parantamaan asiakaspalvelua

65% uskoi tuottojen ja kannattavuuden kasvavan

59% uskoi liiketoimintariskien pienentyvän

57% uskoi kilpailukykynsä kasvavan

Tarkempia tietoja tutkimuksesta: http://dssresources.com/news/2253.php

Mikko Muurinen

Business Intelligence on vaarallista

2008-09-05T10:14:00.002+03:00

Business Intelligence on vaarallista. Eikö olekin parempi johtaa ihan mutu-pohjalta?

Ei kai niillä tiedoilla ole kuitenkaan mitään yhteyttä tosi-elämään? Vanhalla totutulla tavalla voi hyvin mennä, järjestelmistä ei ole ennenkään ollut kuin harmia... Se vähä mitä tarvitsee, hoituu hyvin Excelissäkin. Pitäisi muuttaa vielä johtamistapaa...

Jos nyt on pakko BI-hanke käynnistää, ei kuitenkaan kannata yhdistellä aiempia tietoja. Aikaisemmin turvassa eri siiloissa ollut tieto saattaa paljastaa jotain kiusallista.

Etelä-Afrikassakin kävivät kerran esittelemässä mahdolliselle asiakkaalle WebFOCUSin SAP-raportoinnin etuja ja saivat tehdä demon yrityksen tiedoista. Demon esittelemisen aika yrityksen BI-hankkeen johtoryhmälle tuli, ja edustajat esittelivät tekemiään raportteja. Aiemmin kahdessa eri SAP-modulissa ollut tieto kertoi että eräällä käyttäjätunnuksella oli kierretty yhtiön hankintasääntöjä ja pilkottu hankintoja pienempiin osiin, jotta omat valtuudet hankintojen tekemiseen riittäisivät. Huoneeseen levisi kiusallinen hiljaisuus. Selvisi, että kyseinen käyttäjätunnus kuului tilaisuuden puheenjohtajalle. Sillä kertaa kauppoja ei syntynyt.

No, jos yhdistelette tietoja, älkää ainakaan ruvetko raportoimaan mitään uutta. Erään ulkomaisen yhtiön kirjanpito-osastosta suurin osa sai lähtöpassit, kun laajentunut raportointi paljasti vuosien huolimattomuuden ja tehtävien laiminlyöntejä. Mitä ne kpi:t, mittarit ja tuloskortitkin ovat olevinaan?

Missään nimessä ei tule Business Intelligence -ratkaisuja saattaa kaikkien saataville. Mitä siitäkin nyt tulisi jos vallan olennaista osaa, tietoa, alettaisiin jakaa kaikille? Kyllä se on parempi, että muutama henkilö kammioissaan saa yrityksen tilannetta tutkailla. Heidän hommiinsahan se kuitenkin kuuluu tietää mitä tietoa tarvitaan. Eikös se ole liian vaikeaa, eikä niitä kuitenkaan käytettäisi...

Yhteistyömahdollisuudetkin pitää karsia minimiin, saavat vielä jotain ajatuksia avoimuuden lisäämisestä. Mitä jos joku vaikka tekee jotain mitä en ole suunnitellut?

Liika tieto on vain haitaksi, pitäisi riittää kun tekee vain mitä johto käskee. Kerran kuussa riittää sitten myös tiedon ajantasaisuudeksi, kenellä nyt olisi tarvetta sitä tarkempaan tietoon? Eihän päivän tarkkuudella kukaan kuitenkaan pysty reagoimaan. Ovathan pärjänneet tähänkin asti.

Vai miten se nyt oli?

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 19.8.2008

2008-08-20T10:08:00.002+03:00

Linkkitiistai käsittelee tällä kertaa pitkälti sitä, mitä hyötyjä on Business Intelligence -ratkaisuiden ulottamista koko organisaation päätöksenteon tueksi. Lisäksi linkitämme myös ilmaiseen suorituskykymittari (KPI) -palveluun ja hyviin SOA-palveluiden hallintaratkaisuiden valintavinkkeihin.

Business Intelligence -ratkaisuiden kypsymisestä ja evoluution uusimmista piirteistä kirjoitetaan BI Reviewin kesäkuun kolumnissa. Hakuteknologian, RSS-syötteiden, yhteisöllisyyden ja työpöytä-widgetien lisäksi kirjoittajat pohtivat koko käyttökulttuurin muutosta ja hyötyjen levittämistä koko organisaatioon.

BI Review Online: Enterprise Intelligence Everywhere, Shailesh Kosambia & Shrinivas Mandhana, 12.6.2008

IntelligentEnterprisen Doug Henschen kirjoittaa BI-ratkaisuiden kehittyneistä analysointi- ja ennakointimahdollisuuksista. On eri asia ymmärtää missä yritys tällä hetkellä makaa kuin se, missä tilassa se tulee olemaan.

IntelligentEnterprise: Are You Ready for Advanced Analytics?, Doug Henschen, 16.6.2008

TDWI:n kolumnissa Michael Corcoran pohtii kuutta Business Intelligence -alan trendiä, jotka kannattaa ottaa huomioon, jotta BI-ratkaisut saataisiin hyödyntämään yhä suurempaa käyttäjäkuntaa ja maksamaan itsensä nopeammin takaisin.

TDWI: Six BI Trends You Can't Ignore, Michael Corcoran, 23.7.2008

Myös Enterprise Systems -verkkolehden artikkeli keskittyy siihen, miten BI-investoinnit saadaan tuottaviksi - tuomalla ratkaisut jokapäiväisiin päätöksentekotilanteisiin kaikkialle organisaatiossa.

Enterprise Systems: Non-traditional Users Hold Key to BI ROI, Stephen Swoyer, 18.6.2008

Vladimir Stojanovski kirjoittaa IT-Toolboxin blogikirjoituksessa suorituskyvyn hallinnasta (performance management).Suorituskyvyn seuranta parantaa suorituksia, mutta myös parantaa motivaatiota, viestintää, asioiden sisäistämistä sekä demokratiaa.

IT-Toolbox: Embrace Business Intelligence ... For The Sake of Democracy! Vladimir Stojanovski, 26.7.2008

Key Performance Indicator (KPI) Library on ilmainen (mutta rekisteröitymisen vaativa) käyttäjäyhteisö, johon käyttäjät voivat määritellä erilaisia toiminnan seurannan mittareita. Kategorisoituja ja kommentoituja mitareita määritelmineen on tätä kirjoitettaessa kerääntynyt lähes 1300 kappaletta.

http://kpilibrary.com/

Sitten vielä SOA-palveluiden hallintaan liittyvä linkki:

InfoWorldin Dave Linthicum antaa muutaman hyvän nyrkkisäännön SOA-palveluiden hallintaratkaisuiden valintaan.

InfoWorld: SOA governance Dos and Don'ts, Dave Linthicum, 19.6.2008

Mikko Muurinen

Kuinka käy iPhonelta Business Intelligence?

2008-08-06T10:43:00.003+03:00

iPhonen ja muiden älypuhelinten liiketoimintaedut esiin

Yrityksissä liikkuvan työvoiman määrä on lisääntynyt huomattavasti. Sitä myötä myös tarve päästä yrityksen liiketoimintatietoihin mobililaitteilla on kasvanut. Uusien päätelaitteiden riitävät tekniset ominaisuudet, tarkat näytöt ja internet-yhteydet ovat mahdollistaneet myös Business intelligence -ratkaisuiden ulottamisen liikkuville käyttäjille.

Nokia pysyy Suomessa varmasti vahvimpana valintana yrityskäytössä ja sille BI-tarjontaa on tuotettu jo pitkään. Symbian-, BlackBerry- ja Windows Mobile-laitteiden ohella nyt myös Applen iPhone on saanut analyytikkojen varovaisen hyväksynnän yrityskäyttöön sopivaksi. Gartnerin mielestä iPhonea voi käyttää yrityksissä paitsi puhelimena, myös esimerkiksi henkilökohtaisen tiedon hallintaan ja sähköpostiin. Tiedonsalauksen puute kuitenkin vielä huolestuttaa Gartneria.

Kuinka iPhone voi tuoda kuluttajamarkkinoiden onnistumisensa yritysmarkkinoille? Ehkä Business intelligencen avulla. Sen lisäksi että voit käyttää sähköpostia, katsoa elokuvia ja surffailla netissä, voit myös tarkistaa tilauksen tilan, täytää tuntikirjanpitoa, nähdä tuoreimmat myyntiluvut jne. Selainpohjaisen raportoinnin ja analysoinnin avulla kaikki toiminnot ovat käytössä myös liikkuville työntekijöille.

Usein raportointityökalut ovat ns. thick-client -ratkaisuja, joissa tarvitaan työasema-asennuksia ja eri ohjelmia mobiililaitteisiin. Tällaiset ratkaisut eivät toimi iPhonen kanssa, jonka lähtökohtana on käyttää web-tekniikoita tiedon jakeluun ja esittämiseen.

Tästä syystä iPhonen käyttämiseksi analyyttisiin tarpeisiin tarvitaan selainpohjaisia BI-sovelluksia, joissa lajittelut, suodattamiset ja kyselyt toteutetaan parametroitujen, html-muotoisten raporttien avulla. Ratkaisuiden tulisi toimia myös silloin kuin laitteella ei olla yhteydessä verkkoon.

Mobiililaitteiden muisti ja prosessointivoima eivät ole vielä kannettavien tietokoneiden tasoa. Siksi on tärkeää jaella vain käyttäjien kannalta tärkeintä tietoa. Kunkin käyttäjän tulisi voidan valita haluamansa tiedot ja mahdollisesti porautua tarkempiin tietoihin tarvittaessa.

Tietojen on oltava (niin mobililaitteissa kuin muutoinkin) käytettävässä ja luettavassa muodossa, muuten käyttäjät kaikkoavat herkästi. iPhonen ja muiden mobiililaitteiden näytöt ovat muistilapun kokoisia, mutta varsinkin iPhonen sujuva zoom-toiminto tekee mahdolliseksi tarkentaa näytön eri osiin.

Business intelligence -mittaristo, josta saa ensi näkymällä visuaalisen yleisnäkymän, ja jossa voi tarkentamalla saada eri osa-alueiden tietoja tarkemmin näkyville, sopii tämänkaltaiseen käyttöön hyvin. Porautumismahdollisuuksien vuoksi tällainen scorecard tai mittaristo voi toimia hyvänä porttina monenlaisen tietoon.

Tietoturva, käytettävyys ja käytettävät laitteistot vaikuttavat paljon mobiiliarkkitehtuurin valintaan, mutta käyttäjien kannalta tärkein asia on tietojen hyödyntämisen johdonmukaisuus eri kanavien välillä. Käyttäjän on tärkeä tuntea pystyvänsä toimimaan tietojen hyödyntämisessä samalla toimintalogiikalla riippumatta mistä hän tietoja käyttää.

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 29.7.2008

2008-07-30T19:53:00.002+03:00

Heinäkuun linkkitiistain ainoa linkki on Nigel Pendsen aiemmin OLAP-Survey -nimellä tunnettu BI-kysely, jonka tarkoituksena on kartoittaa Business intelligence -ratkaisuiden loppukäyttäjiltä, kehittäjiltä ja omistajilta mielipiteitä ja käsityksiä tuotteista.

The BI Survey 8, Nigel Pendse

BI Survey kerää tietoja ostopäätösten perusteista, käyttöönotoista, markkinatilanteesta ja liiketoimintahaasteista.

Kysely on itsenäinen, eikä minkään toimittajan sponsoroima tai tukema.

Vastausaikaa kyselyyn on 18.8.2008 asti.

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 17.6.2008

2008-06-17T08:20:00.002+03:00

Linkkitiistain tämänkertaisissa nostoissa esitellään Business Intelligence -ohjelmistojen hankintaa, operatiivisen Business Intelligence -hankkeen ensiaskelia sekä filosofisemmin BI-sovellusten ja "Excel-taulukko-viidakon" ideologisia periaatteita.

SearchDataManagement.com antaa 11 todella oivallista suositusta Business Intelligence -ohjelmiston hankintaa harkitseville. 8 harkittavan asian lisäksi Mark Whitehorn kirjoittaa 3 asiasta joiden ei tulisi ratkaista hankintaa.

SearchDataManagement.com: Buying business intelligence software: Top 11 considerations, Mark Whitehorn, 19.3.2008

Beyen kolumnissa Claudia Imhoff antaa omat näkemyksensä siitä, mitä pitää ottaa huomioon operatiivista Business Intelligenceä suunniteltaessa. Jotta operatiivinen BI olisi tehokasta, se pitää sijoittaa juuri oikealla hetkellä niihin operatiivisiin menettelyihin ja prosesseihin, joissa operatiivisen henkilöstön päätöksentekoa voidaan tukea. Lauren McKay kirjoittaa destinationCRM.com:in artikkelissa TDWI:n, Forrester Researchin ja Dresner Advisory Services:in analyytikkojen paneelikeskustelusta Information Buildersin käyttäjäkonferenssissa kesäkuun alussa. Panelistit keskustelivat siitä, miten tärkeää on että Business Intelligence tulee yhä lähemmäs käyttäjiä, todella ulos pääkonttorin tukipalveluista.

Beye: First Steps in Operational BI, Claudia Imhoff, 31.5.2008
destinationCRM.com: Business Intelligence Comes Out of the Back Office, Lauren McKay, 4.6.2008

Intelligent Enterprise kirjoittaa siitä, kuinka perinteisessä BI-maailmassa Excel nähdään piruna ja BI-työkalut pelastajana. Asiat eivät yleensä kuitenkaan ole aivan näin mustavalkoisia. Tiukka dogmaattisuus ei sovi hyvin yhteen nykyisten asiakaslähtöisten joustavuusvaatimusten kanssa.

intelligent enterprise: Spreadmarts and the Ideology of BI, Mark Madsen, 2.6.2008

Näitä ajatuksia kannattaa pohtia BI-hankkeiden alkuvaiheissa. Kevennykseksi vielä kirjoitus, joka erittäin hyvin selvittää mittariston ja tuloskortin (dashboard ja scorecard) keskeiset erot.

Dashboards by Example: Dashboard or Scorecard, 14.5.2008

Hyvää Juhannusta!
Mikko Muurinen

Tarvitsen vastauksia, en raportteja!

2008-06-04T09:55:00.002+03:00

Yrityksen tietojen oikea-aikaisuuden tarve on kasvanut ympäröivän maailman muuttumisen myötä. Uutiset eivät ole enää päiviä jälkijunassa, vaan niitä virtaa luoksemme reaaliajassa. Pankin (useimpien ;-) ) nettipalvelussa voit tarkistaa todellisen ja reaaliaikaisen saldosi. Lentoja varatessa saat reaaliaikaiset tiedot paikkojen saatavuudesta, ja voit valita haluamasi istuimen.

Oikea-aikaisen ja yhä laajemmalle laajenevan tietojen tarpeen täyttäminen vaatii myös Business Intelligence-ratkaisuilta uudenlaista lähestymistapaa.

Oikeastaan paras BI on sitä, jota kukaan ei ole koskaan nähnyt. Loppukäyttäjien ei tarvitse tietää, että jokin ratkaisu on BI-ratkaisu, kullekin tärkeintä on saada omat työnsä tehtyä mahdollisimman tehokkaasti ja vaivattomasti.

BI:n arvo operatiivisille työntekijöille tarkoittaa siis sitä, että BI on näkymätön. Pitkät luettelot teknisiä ominaisuuksia, jotka ovat tärkeitä muutamille tehokäyttäjille, eivät ole oleellisia. Operatiiviset työntekijät eivät voi osallistua kolmen päivän luokkakoulutukseen vain jonkin monimutkaisen työkalun oppimista varten.

BI:n on oltava joustava ja upotettavissa erilaisiin prosesseihin. Ratkaisun arkkitehtuurin tulee myös mahdollistaa komponenttien integroimisen muihin teknologioihin, jopa sellaisiin, joita ei vielä ole edes olemassa.

Joustavan käyttöliittymän tulee mahdollistaa yrityksen kaikille käyttäjille, raporttien saamisen lisäksi, helppojen, ratkaisulähtöisten ad hoc-analyysien tekemisen ilman, että täytyy siirtyä erilliseen työkaluohjelmistoon analyysia tai raporttia luomaan.

Tämä vaatimus juontaa siitä, että BI on enemmän kuin pelkkää raportointia. Myös metatiedot, analysointi, suorituskyvyn mittaaminen, paikkatiedon yhdistäminen raportteihin jne. on otettava huomioon.

Raportointi mittaa tapahtumia ja asioita, jotka ovat hyvin ymmärretty ja ennustettavissa. Analyysi puolestaan auttaa kehittämään ymmärrystä. Raportit estävät toistamasta virheitä, mutta analysoinnin ja ennakoinnin avulla voit välttää tekemästä uusia virheitä.

Pelkkä raporttien jakelun parantaminen ei muuta ihmisten käyttäytymistä tai paranna prosesseja. Analytiikka tulisikin rakentaa raportoinnin ohella osaksi yrityskulttuuria. Tämä onnistuu kehittämällä ratkaisuita, joita ihmiset haluavat käyttää ja pitämällä painopisteenä kokeilunhalun lisääminen sekä tutkiva ja leikittelevä lähestymistapa. Millainen on Business Intelligence-kulttuuri sinun yrityksessäsi?

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 27.5.2008

2008-05-27T12:33:00.006+03:00

Linkkitiistain nostoissa esitellään Business Intelligence -hankkeiden onnistumisen avaimia sekä uusien "mashup"-BI-sovellusten perusajatusta.

CBR:n kolumni pohtii, miksi Business Intelligence -hankkeet epäonnistuvat niin usein. Beyen kolumnissa käsitellään BI-strategian tärkeyttä hankkeiden läpiviennissä. Tietoviikon mukaan Business intelligence -järjestelmissä on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia suorituskyvyn mittaamiseen ja hallintaan. BI-hankkeet ovat olleet julkisella sektorilla yksityistä sektoria harvinaisempia, mutta nyt lehden mukaan näyttää siltä, että julkinen sektori on lisäämässä panostuksia tälle saralle merkittävästi.

CBR: What went wrong with business intelligence?, Madan Sheina, 31.7.2007
Beye: How to Get BI Right, Richard Skriletz, 13.5.2008
Tietoviikko: Mittaa suorituskykyä bi-järjestelmällä, Heli Pietilä, 13.5.2008

Beye kuvailee hauskasti kuusi BI-hankkeiden sponsorien arkkityyppiä,

Keulakuva
Jees-mies
Itsensä edistäjä
Puhuja
Pidättyväinen johtaja
Delegoija

Tunnistatko oman hankkeesi tukijan?

Beye: Six Archetypes of a Bad Executive Sponsor, Jill Dyché, 28.2.2008

OLAP Report kirjoittaa 12 BI-alan markkinoidusta "läpimurrosta", joista ei jostain syystä tullutkaan sitä suurta juttua. Näkökulma on tietysti OLAP-painotteinen, mutta antaa ajateltavaa myös laajemmallekin BI-käsitykselle.

The OLAP Report: The missing ‘Next Big Things’, Nigel Pendse & Carsten Bange, 8.3.2007

SearchDataManagement.com kirjoittaa Business Intelligencen yhdistämistä muihin "mashup":eihin ja Web 2.0 teknologioihin, jotta saadaan tällaisista koosteisista nettipalveluista suurimmat edut irti. Tällaisten mashupien todelliset edut ovat valtavia, olemme vasta nähneet raapaisuja.

SearchDataManagement.com: Data mashups meet business intelligence: "Bashups" explained, Mark Whitehorn, 30.4.2008

Mikko Muurinen

Mitä Business Intelligence on?

2008-05-12T14:07:00.002+03:00

Tietoviikon artikkeleissa "Kukaan ei tiedä, mitä bi on, Thomas Wilgum, 28.4.2008" ja "Toinen bi-aalto iskee pian, Jaana Ahlblad, 28.4.2008" pyrittiin antamaan jonkinlaista vastausta sille, mitä business intelligence on. Artikkeleissa puhutaan kuitenkin pääosin ominaisuuksista ja toiminnallisuudesta, eikä niistä hyödyistä mitä business intelligence voi yrityksille tuoda.

Kuten artikkelissa, valitettavan useassa raportointi- tai business intelligence -projektissa keskitytään liikaa teknisiin seikkoihin. Useissa tapauksissa hankkeessa ei ole "bisnestä" eikä "intelligenssiä". Teknologialähtöiset hankkeet eivät usein ota tarpeeksi käyttäjien haluja huomioon ja epäonnistuvat tavoitteissaan.

Mitä Business intelligence sitten voi olla?

Business intelligence voi antaa yritykselle kilpailijoihinsa nähden selkeää kilpailuetua liiketoiminnan kannalta oleellisissa asioissa. Kilpailuetua voi saada mm. paremmalla laadulla, alemmilla kustannuksilla, ajantasaisella toimituksella, räätälöinnillä tai joustavuudella.

Yritysten kilpailukyky koostuu sisäisestä ja ulkoisesta elementistä. Oikealla sisäisellä toiminnalla voidaan saavuttaa kilpailuetua, mutta myös yrityksen ulkopuoliset tapahtumat vaikuttavat yrityksen tulokseen. Tietämällä enemmän sekä sisäisistä asioista, kuten prosesseista, henkilöstöstä ja taloudesta, sekä ulkoisista vaikutuksista, kuten asiakkaista, markkinoista ja kilpailijoista, voidaan päätöksentekoa tukea huomattavasti.

Kun oikeaa ja olennaista tietoa saadaan tarvitsijoille oikeaan aikaan ja hyödyllisessä muodossa, yrityksen toimintaa saadaan tehostettua arkipäivän työssä.

On tärkeää huomioida Business Intelligence - ja raportointiratkaisuissa hyötyjen ulottaminen jokaisen ulottuville. Koska kaikki tekevät päätöksiä.

Mikko Muurinen