paluu

End of an era

2009-11-01T00:43:00.010+02:00

Puutarhapalstamme kuvaa hyvin tämän blogin tilaa. Luovumme molemmista.

Perustimme tämän blogin viitisen vuotta sitten työstääksemme alkamaisillaan olevaa paluuta Sambiasta Suomeen. Odotimme paluusta hankalaa, ja sitä se olikin.

Palattu ja sopeuduttu on - niin hyvin kuin mahdollista - jo aikoja sitten, mutta pidimme palstaa hengissä siltä varalta, että päättäisimme palata takaisin Afrikkaan. Silloin paluuseen olisi syntynyt uusi näkökulma. Nyt olemme vihdoinkin saaneet pohdintamme päätökseen ja päättäneet jäädä Suomeen. Siksi tämä blogikin on nyt tullut tiensä päähän.

Jos internet ja blogosfääri ovat kymmenen vuoden päästä yhä olemassa, voi olla että tämä blogi herää henkiin ja alamme kirjoittaa paluusta Afrikkaan. Sitä odotellessa kuulumisiamme voi käydä lukemassa täältä.

Hyvää syksyä!

Janne ja Sanna

Hyväksi havaittu keino

2009-05-24T21:46:00.001+02:00

Muistan hyvin, kuinka toisella kymmenennellä ollessani luin jotakin Anni Polvan aikuisten kirjaa (en muista mitä), ja siinä oli e-pillereihin ja e-vitamiinipillereihin liittyvä vitsi, jota en lainkaan ymmärtänyt. Niinpä kysyin äidiltä, mitä e-pillerit ovat. Vastaus oli sen suuntainen, että e-pillerit estävät lasten saamisen. Tyydyin vastaukseen, mutta en silti ymmärtänyt vitsiä.

Myöhemmin sain äidiltä lahjan, joka paljastui Pieneksi sivistyssanastoksi. E-pillerikysymykseen sieltäkään ei olisi löytynyt vastausta, mutta moniin muihin kysymyksiin löytyi. Yliopiston pääsykokeisiin lukiessa kirja oli erittäinkin kovassa käytössä.

Tänään ojensin samaisen kirjan pojalleni ja sanoin, että katso täältä. Kysymys oli niinkin yksinkertainen, kuin että mikä on anarkisti – mutta tilanteessa, jossa kysymys toisensa perään keskeytti kahvista ja jännittävästä kirjasta (Miehet jotka vihaavat naisia) nauttimisen, Pieni sivistyssanasto tuntui täydelliseltä ratkaisulta. Ja löytyi vielä hyllystäkin.

Synttäriaamu

2009-04-25T06:59:00.001+02:00

Kahvia, keitettyä kananmunaa, pullaa ja Ylen aikaisen Sävelterveiset.

Voiko vanheneva ihminen muuta toivoa?

Syy ja seuraus?

2009-04-06T20:30:00.000+02:00

Tänään kävelin kuopuksen kanssa kotiin, kun vastaamme asteli ehkä hieman juopunut nuorehko mies, joka tervehti meitä melko imelällä äänellä ”Mooooii”. Minä vastasin asiallisen ja tylyhkön hein, enkä hiljentänyt vauhtia.

Ohi päästyämme kuopus tiedusteli kuka mies oli, mihin vastasin etten tiennyt. Kuopus huokasi: ”Onks sun pakko käyttää noita pinkkejä sukkiksia?”

***

Pinkit sukkikset ovat olleet keskusteluissa aikaisemminkin. Erehdyin nimittäin kerran menemään ne jalassa koululle ja esikoisparka oli kuolla häpeästä. Kun tiedustelin tarkempaa syytä, hän vastasi minulle tuohtuneena:”Äiti, vanhat naiset eivät käytä tuon värisiä sukkahousuja!”

Näin ruokitaan kasvavia lapsia

2009-04-05T21:21:00.001+02:00

Perjantaina puoliso valmisti pennuille (omille ja viikonlopun kylässä olleelle) ja minulle Euroshopperin kinkkutortelliineja kermajuustokastikkeessa. Mitään niin pahaa en ole kai syönyt ikinä. Kastikkeen tiedän hyväksi, joten syytän pahuudesta Euroshopperia.

Iltapalaksi oli lihapiirakkaa ja nakkeja.

Lauantai alkoi lauantaikarkeilla. Lounaaksi Hese-ateria synttärisankarille Flamingossa ja kahdelle muulle ja minulle Tennispalatsissa. Iltapalaksi grillimakkaraa kaikille.

Sunnuntain aamupala oli kohtuullinen: paistettuja kananmunia ja leipää, kahvia ja kaakaota. Lounaaksi ranskalaisia ja lihapullia, iltapäivällä sukulaissynttäriherkut: kakkua, pullaa, keksiä, karkkia, naksuja. Välissä kuopus kävi vielä ystävänsä synttäreillä ja söi sielläkin synttäriherkkuja. Iltapalaa kukaan ei jaksanut.

Päivä päättyi suurenluokan väsy-sokeri-parkuun: ”Mua ei väsytä ollenkaan, enkä mä HALUUU-U mennä nukkumaan”.

Huomenna kaurapuuroa ja kasvissosekeittoa.

Lastensuojelusta, päivää!

2009-03-25T07:59:00.000+02:00

Perjantaina esikoinen potkaisi varpaansa pahasti penkin kulmaan ja nilkutti viikonlopun. Sunnuntaina kuopus laski pulkkamäen hyppyristä ja laskeutui keskisormelleen. Samaisessa pulkkamäessä esikoinen laski risukkoon ja sai naamansa naarmuille. Maanantaina menimme terveysasemalle ja vastaus oli selvä: murtumaepäily molemmilla. Sitten lääkäriin ja lopulta röntgeniin. Selvisi, että kuopukselta oli keskisormen keskinivel paikoiltaan ja rystysissä pieni murtuma, mutta esikoisen jalka oli vain tärähtänyt.

Onneksi ei ole kolmatta kakaraa, sen vammoja en uskalla edes ajatella.

Greetings from the United States of America

2009-02-24T22:45:00.019+02:00

Matka oli mukava, vaikkakin väsyttävä. Käveltiin paljon ja juotiin paljon kahvia. Poikaset eivät tosin juoneet, mutta jaksoivat silti mahtavasti vauhdissa mukana. Keskimäärin noin kuusi ensimmäistä tuntia kävelyä sujui marinoitta, mutta iltapäivisin saattoi lievää kitinää olla ilmassa. Suunnitelmana siis oli, että taidemuseot skipataan ja mikäli mahdollista, käydään katsomassa niitä taloja, joissa Jannen mummi on ollut piikomassa vuosina 1916-1920.

Tässä suosikkimme ja inhokkimme

Kuopuksen suosikit:
1. NHL-matsi New Jersey Devils vs. San Jose Sharks
2. Central Park Zoon pingut

3. M&M-kauppa
4. NBA-peli New York Knicks vs. San Antonio Spurs

5. Vapaudenpatsas

Kuopuksen inhokkikohde oli Knitty City (lankakauppa)

Esikoisen suosikkikohteet
1. NHL-matsi
2. Museun of Natural History

3. NBA-peli
4. Interpid-museo

5. Central Park Zoo

Esikoisen inhokkikohde oli M&M-kauppa, joka kyllä olikin melko järkyttävä.

Jannen suoskikit
1. Pilvenpiirtäjät yläilmoista katsottuna

2. NHL

3. NBA
4. Times Square sateessa ja pimeässä

¨

5. Mummin jalanjäljissä kulkeminen

Inhokkeja Jannella ei ollut.

Omia suosikkejani olivat Keskuspuisto, Public Library, Interpid, Sea Port, Knitty City (lankakauppa) ja The Point (lankakahvila). Kaikken ihaninta oli vaellella ympäriinsä, kun aurinko paistoi ja taivas oli kirkkaan sininen. Etukäteen olin käärmeissäni Jannen ja poikien hankkimista urheilulipuista, (etenkin lätkämatsiin hankittu family four -pack lippiksineen ja hodareineen kuulosti karmealta), mutta loppujen lopuksi niissä oli oikein viihdyttävää. Kauhein paikka, jossa kävimme oli Skyride, jossa lenneltiin pilvenpiirtäjien väleissä.

Hauskoja olivat myös keskutelut lasten kanssa, joita käytiin mm. seuraavista aiheista: miksi talous romahtaa (Wallstreet), millaiset armeijat eri kansoilla on, keillä on ydinpommi (Interpid), miten lentokonekaappaajat kaappaavat koneen ja miksi, miten paljon ihmisiä kuoli 9/11 ja miten paljon pelastui (Ground Zero), Vietnamin sodan syyt ja seuraukset (Interpid), kuinka kauan kestää pilvenpiirtäjän rakentaminen (Empire State Building), mikä on sukeltajantauti (Brooklyn Bridge), miksi kaikista maista ei pääse Amerikkaan yhtä helposti kuin me pääsimme ja mitä on laiton maahanmuutto (JFK ja Ellis Island).

Eniten ja perusteellisimmin tutustuimme erilaisiin metallinpaljastimiin ja läpivalaisulaitteisiin.

New York, New Yoooooork

2009-02-13T10:23:00.001+02:00

Nyt on vaatteet pesty, tavarat pakattu, koti siistitty, tukisukat viritetty jalkaan ja tukka pesty ja föönattu. Kohta mennään.

Rahaa kuin roskaa

2009-02-08T20:40:00.001+02:00

Minulla on sukanvarressa 100 000 000 360 dollarin säästöt. Omia säästöjä on 360 dollaria, ja syksyllä kaverini lahjoitti minulle 100 miljardia dollaria lisää.

Valitettavasti kyse ei ole jenkkitaaloista, vaan Zimbabwen dollareista. Tämän päivän kurssilla saisin sadan miljardin dollarin setelistäni 3 148 153 181 euroa, mutta enää se ei ole käypää valuuttaa, sillä Zimbabwe poisti valuutastaan elokuussa 10 nollaa ja helmikuun alussa vielä 12 nollaa lisää. Viime heinäkuussa, kun 100 000 000 000 dollarin setelini painettiin, sillä sai kaupasta kolme kananmunaa.

En haluaisi olla Zimbabwen valtiovarainministeri. Viime syksynä, kun maalle olisi pitänyt laatia tämän vuoden budjettia, yhdestä jenkkitaalasta sai 13 kvadriljoonaa Zimbabwen dollaria (13 miljoona miljoonaa miljoonaa miljoonaa eli 13 000 000 000 000 000 000 000 000).

Olisi ollut kiinnostavaa nähdä, kuinka monta nollaa budjetin loppusummassa olisi ollut. Valtiovarainministeriö löi kuitenkin hanskat tiskiin, sillä inflaation takia budjetin loppusummalla olisi saanut luultavasti litran maitoa siinä vaiheessa, kun budjetti olisi tullut ulos painosta. Niinpä Zimbabwen valtiolla ei ole tänä vuonna budjettia.

Tavallisille zimbabwelaisille hyperinflaatio on tietysti paljon suurempi tragedia kuin valtiovarainministerille. Tavallinen kansa käyttää paikallista valuuttaa sytykkeenä, sillä sanomalehtipaperi on arvokkaampaa kuin raha.

Afrotanssin ihanuudesta

2009-02-05T20:43:00.002+02:00

Ope: "Ja tässä liikkeessä kaikki, mikä on hyllyvää, sais mielellään hyllyä reippasti."

Lauantaiaamu

2009-01-24T11:26:00.002+02:00

Ensimmäinen lauantai moneen viikkoon, kun ei tarvitse lähteä minnekään, töihin tai muuallekaan. Istun työhuoneessa, kirjoitan oppimispäiväkirjaa (ja tätä), juon teetä, poden vatsatautia ja katselen lumista pihaa. Vastapäisen talon parvekkeella on tupakalla nainen tai mies, en näe tänne asti, mutta hän polttaa paljon. Tavakseni on tullut aina ulos mennessääni tarkistaa, onko hän tupakalla ja melkein aina on.

Janne kuuntelee Vuokko Hovatan Lempieläimiä ja pojat riehuvat.

Oi Obama!

2009-01-20T22:42:00.001+02:00

Reilu neljä vuotta sitten kuuntelimme sambialaisessa kylässä vaalin tuloksia rätisevästä radiosta kylän miesten kanssa. Toiveet olivat korkealla. Neljä vuotta George W:n presidenttiyttä oli takana, ja sen olisi suonut loppuvan siihen.

Niin ei kuitenkaan käynyt.

Tänään seurasin mijoonien muiden kanssa virkaanastujaisia. Itku tuli siinä vaiheessa, kun George W. marssi juhlapaikalle, ja toimittaja totesi hänen presidenttiyttään olevan vielä 25 minuuttia jäljellä.

Täytyy mennä tanssitunnille

2009-01-16T00:00:00.001+02:00

En ole ikinä tanssinut – no, vanhojentanssit ja häävalssin, mutta noin muuten, en mitään. En lapsena enkä vanhempana, olemuksestani puuttuu tanssiin ja tanssijoihin yhdistetty sirous, keveys ja ryhti. Tilaisuudet, joissa on pitänyt tanssia, ovat tuntuneet kärsimykseltä ja ennen kaikkea julkinen tanssiminen on ollut noloa.

Afrikka muodostui tässä asiassa vedenjakajaksi. Ei niin, että olisin siellä tanssinut, mutta täällä huomasin kaipaavani tanssia, rytmiä ja liikettä. Yhtäkkiä tanssiminen ei tuntunutkaan nololta ja kiusalliselta, vaan asialta, joka on kivaa myös selvin päin. Sellaisia juhlia ei enää ole, joissa en olisi mankumassa tovereitani tanssilattialle (yksin en sentään vielä uskalla).

Viime syksynä ilmoittauduin afrotanssin alkeisiin ja löysin taivaan. Tajuan että me – salillinen valkoisia naisia liikkumattomine lanteinemme ja olemattomine rytmitajuinemme – näytämme naurettavilta, mutta tanssiminen on ihanaa ja musiikki vielä ihanampaa.

Vielä minä saan pyllyni pyörimään!

Ihana alku

2009-01-05T23:38:00.003+02:00

Uutena vuotena tuli puhetta menneestä vuodesta. ”Paska vuosi”, puoliso sanoi, ja minä jäin miettimään. Totta, oli melkoisen paska vuosi, mutta mukaviakin asioita tapahtui, kuten eka pitkä kesäloma ja vakinainen toimi. Silti oli monin paikoin raskasta – raskaampaa kuin aiempina vuosina, muistaakseni.

Mutta tämä vuosi on alkanut ihanasti! Tänään olimme porukalla luistelemassa meren jäällä, ja tämä saattoi olla mukavin talvipäivä ikinä. Mikä vapaus liitää kirkkaalla ja sileällä jäällä minne mielii!

Käpylintua, pupuja ja aurinkoa bongaamassa

2009-01-02T12:13:00.014+02:00

Lintubongarit valtasivat kotipihamme neljä päivää sitten, kun joku löysi pihalta hieman harvinaisemman käpylintulajin. Kun etsitty lintu on maisemissa, pihaan ilmestyy kuin tyhjästä suuri joukko kuvaajia ja kiikaroijia, ja kun se lentää pois, muutama sinnikäs lintuharrastaja jää päivystämään ja odottelemaan linnun paluuta. Kun lintu palaa, tieto leviää ilmeisesti kännyköiden välityksellä, ja piha täyttyy uudestaan.

Lintubongarien innostus on tarttuvaa: olen jo etsiskellyt kirjastosta sopivaa opusta, jonka avulla pääsisin lintuharrastuksen alkuun. Ensimmäinen lintuharvinaisuuksin on jo kuvattu, omalla kotipihalla tietysti:

Välipäivinä kävin velipojan kanssa pupujahdissa. Riistaa ei tullut, mutta ulkoilu ja kauniit maisemat jättivät reissusta loistofiilikset:

Joulukuussa näin auringon ensimmäistä kertaa vasta juuri ennen joulua. Nyt aurinkoa piisaa ja alkaa tuntua siltä, että olen palaamassa elävien kirjoihin:

Joulua

2008-12-19T09:46:00.001+02:00

Tänään on joululomani ensimmäinen päivä. Perheen herrat ovat vielä tohinoissaan, istun hiljaisessa kodissa ja juon kahvia.

Joulukuu - ja koko syksy - on ollut kaaosta, mutta nyt on syksyn opiskelut paketissa, töiden eteen ei voi enää tehdä mitään (vaikka joitakin asioita unohtui) ja suurin osa lahjoistakin on tehty ja paketoitu. Ruokalista on suunniteltu.

Viikon loma tuli kreivin aikaan.

Ulkona taitaa sataa vettä. Tuntuu ehkä jo vähän joululta.

Kakkapaperista ja Johanna Tukiaisesta

2008-12-03T21:51:00.008+02:00

Vessapaperimainoksissa ei juuri esitellä tuotteen varsinaista käyttötarkoitusta. Muistan ainakin mainoksen, jossa söpö lammas ottaa vessapaperin tyynykseen, ja toisen jossa merikapteeni pyyhkäisee sillä pölyt perhevalokuvasta. Viime aikoina telkussa on pyörinyt mainos, jossa tuleva morsian haaveilee häistä ja rakentaa itselleen morsiamen hunnun Lotus-paperista. Sitä melkein unohtaa, että oikeasti se jokaisen tarvitsema Lotus-hetki tarkoittaa kakan pyyhkimistä pyllystä.

Tämä Lotus on muutenkin vinkeä paperi. Yksi tuotemerkeistä on nimeltään Lotus Professional. Onkohan se tarkoitettu ammattipyyhkijöille? Itse lienen kakanpyyhkimisessä ihan vain amatööri, kun minulle ei makseta siitä palkkaa.

Kun nyt kakka-aiheeseen päästiin, niin jatketaan enemmän tai vähemmän samoilla linjoilla. Johanna Tukiainen kertoo lehdissä parantuneensa malariasta joukkorukouksen voimalla.

Jos rukoileminen parantaisi malarian, niin Afrikka olisi jo malariavapaata aluetta. Innokkaiden rukoilijoiden osuus väestöstä on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa taatusti suurempi kuin missään muualla.

Tai sitten jumalan puhelinlinja Afrikkaan on poikki.

Saimme Idalta tämmöisen hienon pystin, suurkiitos! Joudun ikävä kyllä katkaisemaan meemin omalta kohdaltani, sillä olen lukenut viime aikoina niin huonosti muiden blogeja, etten osaa lähteä niitä arvioimaan.

Kehitys kehittyy

2008-11-07T23:52:00.006+02:00

Jonkun Hesarissa kirjoittaneen amerikkalaisprofessorin mukaan presidentinvaalien tulos osoittaa, että Yhdysvalloissa voi yhä tapahtua asioita, jotka ovat mahdottomia muualla, esimerkiksi Euroopassa.

Professorin ajoitus menee neljällä vuodella pieleen. Se, mikä ei voisi tapahtua missään muualla on Bushin uudelleenvalinta edellisissä vaaleissa.

Neljä vuotta sitten vietin vaalivalvojaisia sambialaisessa kylässä, jossa lähin sähköjohto oli noin 50 kilometrin päässä. Vaalien takia toin mukanani maailmanradion, jolla pystyi seuraamaan tilannetta jopa suomalaisilta kanavilta.

Muualla kylässä oli vain muutama tavallinen radio, joista ehkä kahdessa oli patterit. Ainoa näkemäni lehti oli Vartiotorni; suurin osa asukkaista oli Jehovan todistajia, eivätkä he siten itse äänestäneet omissa vaaleissaan.

Siitä huolimatta useimmat asukkaat olivat selvillä Yhdysvaltain presidentinvaalien asetelmasta ja olivat tuloksesta yhtä pöyristyneitä kuin minä.

Tämän vuoden vaalivalvoijaiset olivat toista maata. Telkkarissani ei ole ulkomaisia kanavia, mutta netistä löytyi livenä suoraa lähetystä CNN:ltä, Foxilta ja vaikka mistä.

Lähettikö Kirkon ulkomaanapu BB-Johanin pehmoporno-ohjelmaan?

2008-10-18T20:19:00.004+02:00

Iltalehti uutisoi, että Suomen Big Brother -talon asukki Johan on mahdollisesti lähdössä vaihto-oppilaaksi Afrikan Big Brother -taloon Etelä-Afrikkaan. Jos tämä pitää paikkansa, olisi kiinnostavaa tietää, miten tarkkaan Suomen Big Brotherin tuotanto on ottanut selvää olosuhteista, joihin Johan lähetetään.

Afrikassa asuva kaverini kertoi, että päivisin Afrikan Big Brother on aivan samanlaista jaapatusta kuin suomalainenkin versio, mutta late night -ohjelma on suomalaisittain varsin roisia menoa. Ainoan kerran kun kaverini on sattunut katsomaan Big Brotheria yöaikaan, kaikki asukkaat käskettiin alasti samaan ahtaaseen suihkutilaan, ja kamerat kuvasivat pitkiä lähikuvia kilpailijoiden genitaaleista.

Hauskinta tässä on se, että vaihto tehdään yhteistyössä Kirkon ulkomaanavun kanssa.

Hehän ovat kuin kaksi marjaa

2008-06-08T20:47:00.010+02:00

Hesen Italia-burgeri mainoksessa:

Sama burgeri meikäläisen tarjottimella:

BBC: Suomi kuuluu itäblokkiin

2008-05-22T22:35:00.003+02:00

Kotimaiset tiedotusvälineet eivät tätä viisuskandaalia huomanneet, joten skuupataanpa tässä:

"Vain kaksi länsieurooppalaista maata selviytyi (tiistain) semifinaalista loppukilpailuun huolimatta yrityksistä hillitä itäblokin tarrautumista toisiinsa Euroviisujen äänestyksissä", uutisoi BBC jutussaan Itäblokki rokkaa. Nämä kaksi Länsi-Euroopan maata olivat BBC:n mukaan Kreikka ja Norja. Teräsbetonin kuvalla ryyditetyn jutun mukaan Suomi ja muut itäblokin maat äänestävät viisuissa toisiaan, ja siksi kahdeksan kymmenestä itäblokin maasta pääsi tiistaina jatkoon.

Berliini rulettaa

2008-05-21T21:26:00.020+02:00

Suuri osa Itä-Eurooppaan rakennetuista neuvostoarmeijan muistomerkeistä on jo purettu. Suurin ja mahtavin on kuitenkin jäljellä Berliinissä, kiitos "fasistisen" Saksan liittotasavallan suojelutoimien. Muistomerkkiä ei taideta turistioppaissa mainita, mutta suosittelen sitä kaikille Berliinin-matkaajille esim. eksoottiseksi pussikaljapaikaksi. Valtavalla muistomerkillä ei juuri muita kävijöitä näy.

Holokaustimuistomerkki ei tunnu sopivalta pussikaljapaikalta, mutta semmoiseenkin sitä tunnutaan käyttävän. Turistivilinä muistokivien keskellä ei oikein sovi monumentin henkeen, mutta kuvassa se näyttää hienolta. Hitlerin viimeinen bunkkeri oli kuvan vasemmassa laidassa olevan talon edessä.

Vaikka puna-armeijan päräyttävä monumentti onkin säilytetty, derkkujen vanhaa parlamenttitaloa puretaan parhaillaan. Se oli kuulemma täynnä asbestia.

Saksalaisten suhtautuminen toiseen maailmansotaan on - ymmärrettävistä syistä - hämmentävää. Jos irakilaiset päätyvät joskus pitämään jenkkejä vapauttajinaan, niin mahtavatko he juhlia valloittajien voittoa tämän julisteen kaltaisilla kuvilla? Ei mitään sankarisotilaita suojelemassa naisia ja lapsia, vaan pommikoneita pommittamassa oman pääkaupunkia maan tasalle. Saksan antisaksalaiset haluavat kieltää nationalismin saksalaisilta, mutta tämän julisteen perusteella entisten vihollisten nationalismi on suorastaan kannatettavaa.

Oli miten oli, niin on se hieno kaupunki.

Avaruusdogmatiikkaa

2008-05-18T22:20:00.005+02:00

Vatikaani valmisteli kristikuntaa jälleen siihen, että ulkoavaruudesta saattaa joskus löytyä älyllistä elämää. Aiemmin Vatikaanista on kerrottu, että jos kosminen puhelin soi, niin kirkon on tarjottava Jeesuksen tuomaa pelastusta myös pienille vihreille jumalankuville.

Entäs ne avaruusoliot, jotka eivät satu löytämään Maapalloa ja Jeesusta? Lähetetäänkö heidät viimeisellä tuomiolla alakertaan siksi, että he sattuivat syntymään planeetalle, jolla ei ole Jeesusta ja pelastusta tarjolla? No, joutuuhan suurin osa ihmiskunnastakin helvettiin siksi, että heidän kotimaissaan kasvetaan uskomaan johonkin toiseen uskontoon tai ideologiaan.

Semmoisellakin näkemyksellä on kuulemma kannatusta, että ne ihmiset (ja avaruusolennot) saattavat pelastua, jotka eivät ole kuulleet Jeesuksesta. Jos tämä on totta, niin lähetystyöntekijät lähettävät enemmän ihmisiä helvettiin kuin taivaaseen. Ei Jeesuksesta tietämätön hindu, muslimi tai pohjoiskorealainen ateisti ryhdy hyvänkään myyntipuheen jälkeen kristityksi, jos hänen vanhempansa ja koko ympäröivä yhteiskunta ovat kasvattaneet hänet uskomaan johonkin ihan muuhun.

Puhki

2008-03-26T11:13:00.007+02:00

On ollut kamala kamala kevät. Töissä on ollut hirvittävää, kaikki työn ulkopuolinen aika menee opintoihin, mitään oikeaa vapaa-aikaa ei ole. Ja koska selkä prakaa, niin urheilla on pakko (ainakin kahdesti viikossa, sanoi lääkäri) ja koska aikaa siis tosiaan ei ole, on urheiltava aamuisin ennen klo 8 tai iltaisin klo 20 jälkeen. Olen itkenyt ja huutanut sekä töissä että kotona. Sairaslomaa on ehdotettu molemmissa paikoissa.

Ulkoilureitin varrelta

Onneksi oli pääsiäinen ja kirjasto kiinni peräti neljä päivää. Lisäksi sain työtoverilta lainaksi Gilmoren tyttöjen ensimmäisen tuotantokauden. Päätin, että opiskelen pääsiäisenä vain vähän joka päivä ja lopun ajan vietän Stars Hollow'ssa. Koska pääsiäisenä oli kauniit keväiset säät, kävin suunnitelmasta poiketen myös pitkillä kävelylenkeillä ihailemassa äveriään naapuruston hulppeita taloja ja auringossa kimaltavaa merta.

Nyt tuntuu siltä, että vaikka matalalento jatkuu, ei enää ehkä tarvitse huutaa. Kesälomaan ei ole kuin reilu kolme kuukautta, ja Gilmoren tyttöjä on kuusi tuotantokautta katsomatta.

Tahdomme elektronisen reissuvihkon!

2008-03-01T23:21:00.000+02:00

Kuopus tuli tällä viikolla koulusta kotiin kertakaikkisen harmistuneena ja kertoi, että heillä oli ympäristöopin koe ”eikä opettaja ollut muistanut kertoa siitä”. Koska tunnen lahopäisen lapseni, ryhdyin tarkastelemaan reissuvihkoa, josko siellä kuitenkin olisi kerrottu tulevasta kokeesta. Ei ollut mainintaa kokeesta, eikä varsinaisesti mistään muustakaan, vai mitä mieltä olette näiden viestien informatiivisuudesta:

MUISTA HUOMENNA TI 26.2.

4.2.2008 TÄLLÄ VIIKOLLA

28.1.2008 TUO HUOMENNA

Opettajan kanssa keskusteltuani ymmärsin, että kaksi edellisistä viesteistä koski kuopuksen yllättänyttä koetta. Loppukevään kehitystavoite on harjoitella viestien kirjoittamista loppuun asti.